Meddle on mielestäni todella hyvä albumi. Yksi Floydin hienoimpia, mutta levyllä vaivaa yksi asia. Se melko tasapainoton koska Echoes on viimeinen kappale ja kaikista pisin. Olisi ollut paljon parempi omasta mielestäni jos Echoes olisi jaettu kahteen osaan vastaavalla tavalla kuin Shine On You Crazy Diamond, Wish You Were Here -albumilla.
Vai mitäs meinaatte?
Vähän sama ongelma Atom Heart Mother -albumilla. Mutta Atom Heart Mother -levyllä on lopussa sentään erittäin upea Alan's Psychedelid Breakfast. Meddle hieman Atom Heart Motheria kypsempi, mutta ei "AHM" paljon jää jälkeen.
Vai mitäs meinaatte?
Vähän sama ongelma Atom Heart Mother -albumilla. Mutta Atom Heart Mother -levyllä on lopussa sentään erittäin upea Alan's Psychedelid Breakfast. Meddle hieman Atom Heart Motheria kypsempi, mutta ei "AHM" paljon jää jälkeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meddle on paras. Tietty DSOTM:sta eteenpäin kaikki levyt olivat harkittuja kokonaisuuksia, mutta Meddlessä on vielä jotain jännää psykedeelisyyttä jäljellä. Muuten, se on tehty LP-aikana, jolloin ei voi sanoa, että se olisi levyn "viimeinen" kappale, vaan se on levyn kokonainan toinen puoli. Ei siihen aikaan mietitty levyn balanssia "putkeen" vaan puolisko kerrallaan.
Henk koht. olen sitä mieltä, että Atom Heart Mother on aika kökkö teos. Samaa mieltä ovat muuten Gilmour ja Waters.
Itsekin olen lukenut jostain, että Gilmour ja Waters pitävät Atom Heart Mother -albumia aivan surkeana tuotoksena. Nick Mason taisi kyllä todeta, että Atom Heart Mother -kappaleen tekeminen opetti heitä tekemään studiossa myöhemmin pitkiä kappaleita joiden tempo vaihtelee kappaleen kuluessa useaan otteeseen. Mm. Echoes ja Shine On You Crazy Diamond.
Itse kyllä pidän Atom Heart Mother -levystä erittäin paljon. Siinä ei kerta kaikkiaan ole huonoja kappaleita. Nimikkokappale on loistavan tunnelmallinen. If on todella upea sanoitus Watersilta. Summer 68' on levyn huonoin kappale mielestäni, mutta ei sekään surkea tuotos ole. Fat Old Sun on erittäin hieno kappale. Ja viimeinen kappale Alanin Psykedeelinen Aamupala on kerrassaan mahtava.
Juttu on kuten Kilmouri kirjoittaa. LP:t tehtin puoliskojen mukaan. Samaa jakoa noudattelee Atom Heart Mother. Echoes kuuluu olla juuri noin.
Meddlessä minua kiusaa viheliäinen popbiisi St. Tropez ja koirablues Seamuskin taitaa olla vähän vitsi.
Meddle on kyllä kestänyt aikaa paremmin kuin Atom Heart Mother. Jälkimmäisä ei enää juuri tule kuunneltua.
Nimim. Floydfani vuodesta 1972.
Kyllähän siis Seamus ja St. Tropez ovat molemmat vitsejä. Oman teoriani mukaan Meddle (One of these daysia lukuunottamatta)on suunniteltu kuunneltavaksi nurmikolla lojuessa keskellä kesää. Sama muuten pätee Atom heart motheriin. Ja vaikka nimibiisi onkin niin proge niin se on loppujen lopuksi sekin ihan helvetin rento...
nimittäin Meddle, nimenomaan Echoesia ja One of these daysia lukuunottamatta. Just sellasta kesämusaa. Oma suosikki on Fearless.
Hienoin voisi olla se Pompeii live. Kun jätkät on livenä. Mutta se onkin video. Sitäaikaa pulppuaa ulos jokabiisistä. Ja se teidän tykkäämä Echoes tulee mahdisti alkuun ja loppuun.
Tosin studioplätty mielestäni on Animals.