Lapsi tartuu aikuisen käteen. Hän katsoo tätä tarkkaan suurilla silmillään ja kummastuu nähdessään kyyneleet tämän kavoilla. Hän tökkää aikuisen jalkaan sormellaan. Tämä ei kuule, tämän silmät tuijottavat pohjattomina tyhjyyteen, eikä lapsi kuule enää mitään. Hän tuntee aikuisen surun sydämessään ja ottaa lapasen kädestään. Hän pitelee sitä hetken kdessään ja kävelee sitten arkun luo. Hän laskee lapasen arkun päälle ja palaa takaisin aikuisen kädelle.
Aikuinen säpsähtää ja nostaa lapsen syliinsä. Lapsi istuu hiljaa aikuisen olkapäällä ja tuijottaa taakseen. HÄn näkee arkun, seppeleen ja yksinöisen lapasen ilman pariaan. Hän sulkee silmänsä ja kuulee taas. Hän kuulee pommikoneiden paukkeen ja näkee luomiinsa laskeutuneet kuvanpätkät jotka ovat punaisia, verisiä ruumiita.
HÄn tarraa aikuisen paksusta tukasta kiinni ja kyynel vierähtää poskelle
Tuota öh, saatte jatkaa jos tahdotte, mutta sen saa jättää myös omaan arvoonsa. Tässä on pätkiä tekstissä, joka lopulta siivilöytyi sitten lyhyeksi tarinaksi. Kirjoitin sen tänne.
Aikuinen säpsähtää ja nostaa lapsen syliinsä. Lapsi istuu hiljaa aikuisen olkapäällä ja tuijottaa taakseen. HÄn näkee arkun, seppeleen ja yksinöisen lapasen ilman pariaan. Hän sulkee silmänsä ja kuulee taas. Hän kuulee pommikoneiden paukkeen ja näkee luomiinsa laskeutuneet kuvanpätkät jotka ovat punaisia, verisiä ruumiita.
HÄn tarraa aikuisen paksusta tukasta kiinni ja kyynel vierähtää poskelle
Tuota öh, saatte jatkaa jos tahdotte, mutta sen saa jättää myös omaan arvoonsa. Tässä on pätkiä tekstissä, joka lopulta siivilöytyi sitten lyhyeksi tarinaksi. Kirjoitin sen tänne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ihan jees. aika kliseistä tosin. kielioppivirheitäkin muutama.
Yhtäkkiä aikuinen saa hepulin, tarttuu lasta niskavilloista kiinni ja pyörittää pari kierrosta. "Prkl:een penikka !" aikuinen huutaa vedet vieläkin silmissään, "Ei se auta, että sä NYT annat sen varastamas lapasen sille hepulle takas ! Siis sä et voi tajuta, että se lapanen kuulu tsaari Pietari XVII:lle ja sen arvo oli sanoinkuvaamaton ! Siinä tosiaan vasta kunnon kultainen kädenpuristus, nii ! Ei ihmekkään et nulikka sai slaagin ja yritti tulla murhaan sua pommikoneella ! Verta ja suolenpätkiä siitä vaan seuras, rakas tätisi Almiirakin, sentään kunnon ihminen, sai selkäänsä. Että mä vielä joku päivä sulle näytän..."
Aikuisen käsi puristui nyrkkiin ja lapsi katsoi sitä surusilmin.