Ohessa on lomakepohja, jonka avulla voi muuttaa äidinkielekseen saamen.
http://www.cc.jyu.fi/~pasaojan/tiedot.html
Äidinkielen voi muuttaa tietenkin ihan mihin tahansa kieleksi niin halutessaan. Äidinkielen tosiasiallista osaamista ei kontrolloida mitenkään Suomessa.
Erityisen menestyksellisesti sillä tavoin on kasvatettu ruotsinkielisten määrää Suomessa.
Kampanjat ovat toimineet tosi hyvin ja niitä on ollut vuosien ajan paljon.
Nyt olisi toisen pienen vähemmistön tilastollisen määrän kasvattamisen vuoro.
Olethän sinäkin pienten vähemmistöjen puolella.
http://www.cc.jyu.fi/~pasaojan/tiedot.html
Äidinkielen voi muuttaa tietenkin ihan mihin tahansa kieleksi niin halutessaan. Äidinkielen tosiasiallista osaamista ei kontrolloida mitenkään Suomessa.
Erityisen menestyksellisesti sillä tavoin on kasvatettu ruotsinkielisten määrää Suomessa.
Kampanjat ovat toimineet tosi hyvin ja niitä on ollut vuosien ajan paljon.
Nyt olisi toisen pienen vähemmistön tilastollisen määrän kasvattamisen vuoro.
Olethän sinäkin pienten vähemmistöjen puolella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Peruskouluaikana vanhemmat voivat rekisteröidä lapsensa esim. saamenkieliseksi tai englanninkieliseksi.
Lainaus peruskouluoppaasta:
"Lapsi saa vapautuksen tuolloin ruotsin kielen opiskelusta ja nuori opiskelee silloin suomi toisena kielenä - oppimäärän mukaisesti suomea."
"Kun nuori ei opiskele ruotsia yläkoulussa, hän voi anoa vapautuksen ruotsin
opiskelusta, kun hän menee lukioon tai ammatilliseen koulutukseen."
"Jos nuori haluaa myöhemmin oppia ruotsia, hän voi opiskella sitä esim. aikuisopistojen kursseilla."
Harva aikuisena tosin opiskee ruotsia sillä silloin ihmisellä on enemmän oikeata tietoa kuin lapsena.
Saamelaiskäräjälain kolmas pykälä kuuluu seuraavasti:
3 §
Saamelainen
Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:
1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
-----
Tämähän johtaisi siihen samaan ongelmaan, jonka kanssa taisteltiin erityisesti 1990-luvulla ja paikoin tämä on ilmassa edelleenkin eli lappalaiskiistaan. Jos ja kun kuka vain voi päättää äidinkielekseen saamen, saamelaisten määrä moninkertaistuisi kyllä, mutta miten kävisi Saamelaiskäräjien? Kenenkään "itsensä tuntemista saamelaiseksi" on hankala mennä kiistämään, joten tästä syntyisi samanlainen ongelma kuin siitä, kun toisesta saamelaismääritteestä poistettiin takaraja lappalaismerkinnälle.