Hei!
Ois kva tietää kuinka paljon tällä palstalla käy homoja, joilla on lestadiolainen tausta. Itse olen 24v miehenalku vanhoillislestadiolaisesta perheestä?
Kamppailen edeleen itseni kanssa homoudenkin kanssa, vaikka hyväksynkin itseni tällaisena, miksi minut on luotu. Uskoani en ole kuitenkaan halunnut jättää, mutta käsitykseni ovat sen sijaan muokkaantuneet aika vapaamielisiksi.
(Jos joku haluu kirjoitella, niin osoitteeni on musigiant@suomi24.fi)
Ois kva tietää kuinka paljon tällä palstalla käy homoja, joilla on lestadiolainen tausta. Itse olen 24v miehenalku vanhoillislestadiolaisesta perheestä?
Kamppailen edeleen itseni kanssa homoudenkin kanssa, vaikka hyväksynkin itseni tällaisena, miksi minut on luotu. Uskoani en ole kuitenkaan halunnut jättää, mutta käsitykseni ovat sen sijaan muokkaantuneet aika vapaamielisiksi.
(Jos joku haluu kirjoitella, niin osoitteeni on musigiant@suomi24.fi)
Vastaukset 32
Vanhimmat
Eli siis minä ainakin ilmiannan itseni lestadiolaistaustaiseksi. Itse olen esikoisista piireistä, 22 ikäinen opiskelija.
Itse olen jollain lailla päässyt tasapainoon, mutta välillä on raskasta kun ei ole oikein löytynyt sellaista paikkaa, jossa olisi helppo olla. Paitsi sateenkaarimessut, joiden päivät kuitenkin yleensä unohdan :S
täällä ois 31v esikoinen homo. eikä aina oo helppoa.
täällä kanssa esikoinen homo vm-78 ja lahdesta helpoo ei aina oo ja ei kai kuulukkaan olla. saa kirjotella vinkkelikasi@luukku.com
myös vl-perheestä ja sanottaisko bi.En ole tota niin tarkkaan määritellyt. Ajoittain rankkaa, kun pitää tottua sisäkkäisiin, täysin poikkeaviin maailmoihin. Hmm vl et voi enää olla, jos suuntautumistasi toteutat. En tiedä mitä tarkoitit? Itse uskon, että tuolla ylhäällä jonkinlainen Jumala on, joka ohjailee hallittua kaaosta. Muutenhan minäkään en olisi tässä. Enpä usko, että teitä, meitä kovinkaan paljon on. Uskonnollinen tausta ei voi olla vaikuttamatta. Riippuu tietysti milloin on lähtenyt/luopunut uskostaan. En koe että mun arvot olisi radikaalisti muuttunut, ehkä avoimuutta tullut lisää. Kai olisin jollain tavalla erilainen ja kärsinyt vähemmän elämässä mutta se olisi kai loputonta jossittelua.
Hyvää syksyä..
Olen alkujani esikoislestadiolainen, nyt 36v., mutta en ole ollut yhteyksissä esikoisiin sen jälkeen kun täytin 22v. Kirkosta olen eronnut, mutta uskosta en tietenkään ole luopunut. Uskon fundismaisuus on vain muuttunut. Ja niin, minutkin on luotu homoksi. Se ei ole kohdallani siis mikään valinta.
Minäkin samaa kastia... kirjoittaa voi jussiboyster@gmail.com
Sähköpostiosoitteeni unohtui. Olen siis tuo "ex-lestis". Osoite on deportista@suomi24.fi
Olen hyväksynyt itseni kyllä hyvin, mutta homojen baarikulttuuri ja irtosuhteilu ei iske, joten vapaa-aika menee aika sujuvasti nykyään urheiluharrastusten merkeissä. Kirjoitella saa, jos kokee jotain samankaltaista itseni kanssa. Olen Helsingistä ja en erityisemmin kaapissa.
moi. tässä yksi 31v esles homo. kirjotella saa vinkkeliw8@suomi24.fi jos joku haluu vaihtaa ajatuksia.
Taustat on VL:ssä, vaikka suuntautumista ei hyväksytäkkään 100%
Ei hyväksytä sataprosenttisesti? Olisin tyytyväinen, jos hyväksyttäisiin edes 10 %...
Oon es.lessu ja 36v Edelleenkin liikkeessä mukana.
Voit kirjoitella s.postia. juulio@city.fi
Juu on taustana VL. Mutta en ole enää jaksanut tunnustaa uskoa pitkään aikaan ja elää samalla selipaatissa.
huah..onkohan tääl muit jotka "kärsis..vl-piireistä transvestisuudesta?
Hyvä ystävä,Jumala kaiken muuttaa voi näissä asioissa ihmisellä ei ole voimaa omastatakaa. Etsi ensin Jumalanvaltakuntaa ja hänen vanhurskauttaan niin sinulle kaikki annetaan,ne eivät ole turhia lupauksia vaan täyttä totta ja Jumala on myös luvannut,etsivä löytää ja oveen kolkuttavalle ovi avataan.Ei opetuslapsetkaan kun seurasivat näkyvää Jeesusta olleet vielä saaneet Jumalan antamaa vanhurskautta vaan etsimisessä se heilläkin oli,sama tie on kaikilla ihmisillä jotka haluavat autuaaksi tulla.Itse olen kasvatettu Esikoislestadiolaisuuteen ja joutunut läpikäymään mitä on transseksialisuus ja Jumalan suuresta armosta päässyt sieltä vankeudesta vapaaksi,enkä voi kuin kiittää vapahtajaani tästä suuresta armosta kun hän perkeleen työtkin särki,ei Johannes Kastaja suotta huutanut , maailmaan on syntynyt vapahtaja joka vapauttaa ihmisen perkeleen kahleista ja niinkuin Herramme ja mestarimme itse opetti siinä on kipu niinkuin luonnollinen äiti synnyttää niin on myöskin kun uusi luontokappale syntyy joka Jumalasta syntynyt on ja siksi tarvitaan seurakunta(joka on Maria joka tuli raskaaksi pyhästähengestä ja synnytti Jumalalle lapsen),Jumala puhuu välikappaleittensa kautta ja hengestä syntyminen tapahtuu kun Jumala on niin tarkoittanut ja siksi on aivan välttämätöntä ahkeroira hakeutua sanankuulonääreen eikä välittää mitä muut ajattelee vaan oman itsensä vuoksi.Jumalan siunausta tiellä ja matkalla
Jumala ei ole missään taivaalla. Se on sana, joka tarkoittaa kaikkea mitä ihmisellä on ympärillään. Oletko ihan toope, missä sun persoonallisuus on? Myitkö sen Herralle taivaaseen. Sulla taitaa siinä tapauksessa olla Herra-taivaassa-psykoosi.
Ja ihan tiedoksi, elämme ihan konkreettisesti maapallolla, jolla on oma ilmakehä joka vaikuttaa maapallon ilmasto-olosuhteisiin, niin, että välillä sataa ja välillä paistaa ja välillä kaikkea siitä välillä.
Kuulostaa siltä että sinut on lahjakkaasti aivopesty! Totuutta ei voi löytää ellei ole totuudellinen itselleen...lakkaa valehtelemasta itsellesi ja hyväksy sukupuolinen erilaisuutesi. Sinua pelottaa, ymmärrän mutta on ihmisiä jotka sinut hyväksyvät!!!
Sama täällä että uskoa en halua jättää eikä ole vielä tarvinnutkaan. Kirjoittelen sulle kunhan ehdin.
Olen x-lesta
Minä olen VL perheestä ja toteutan taipumustani. Vanhemmat tietävät sen eivätkä hyväksy sitä ollenkaan. He hyväksyvät minun homona, mutta ajattelevat homouden olevan taakka jota tulee kantaa ja olla toteuttamatta, jotta pääsee taivaaseen. Olen törmännyt myös siihen, että ajatellaan koko homouden olevan syntiä. Uskonnollinen tausta ei vaikuta mielestäni siihen onko homo vai ei. Uskon Jumalaan, mutta vanhempieni mielestä en voi olla uskossa, koska toteutan itseäni. Nykyään seurustelen ja koen sen todella luonnollisena. Vaalin uskon tuomia hyviä tapoja oman näkemykseni kautta. Kuolemanpelkoa on tullut uskon kautta, koska jos homouden toteuttaminen olisikin syntiä niin joutuisin kuollessani helvettiin. Pikku hiljaa näistä ajatuksista pääsee yli ja kokee olevansa oikeutettu elämään sellaisena kuin on.
Meittiki on vl, ja homo; jokseenkin kaapissa edelleenki, tosin muutama läheisin ystävä tietää asiasta! Mulleki saa laittaa sähköpostia jos haluaa "vertaistukea" ...osoite on pehapp@gmail.com
Olen x-vl ja bi-seksuaali. Kundit kuitenkin vetävät puoleensa enemmän. Olen 42v ja elänyt vaikean elämän nuoruudessa torjuessani ympäristön paineessa taipumustani. Nyt olen jo sinut itteni kans, eikä tartte painii kipeiden kysymysten parissa kuten ennen. Kyllä meitä on.
jt! elikkäs.. oon 18v, vl ja homo.. ei ole tuottanut ongelmia tuo homous missään muodossa.. siis ajatus siitä, että on elettävä ns "selibaatissa" (ehkä vähän huono ilmaisu) tai ilman elämänkumppania siihen asti kunnes toivonkipinä saa vastauksen eli kiinnostunkin vastakkaisesta sukupuolesta ! toivoahan aina on =) siksi olenkin miettinyt, voisiko tämä olla omalla kohdallani jokin "vitsaus" nuoruuden kommelluksista..? kaikellahan on jokin tarkoitus :) olen tottunut ajatukseen "yksin elämisestä" loppuun saakka tässä maailmassa ja vieläpä uskovaisena :) ja muuten.. jos on hyviä ystäviä paljon, ei koskaan tule elämään yksin ! uskossa pysymisen tahto ei hiipunut yhtään (vaikka kyllä kieltäminen kävi mielessä aluksi) kun muutama vuosi sitten aloinkin kiinnostua miehistä ja naiset jäivät kokonaan pois :) mielestäni jokaisen kannattaa miettiä, haluaako oikeasti pysyä uskossa vai aloittaako toisenlaisen elämän miehen kanssa.. kertokaapa mielipiteitä ? :) ja jaksamista ja hyvää kevättä ja kesän odotusta kaikille ! :-)
Olis mukava vaihtaa enemmänkin ajatuksia vaikka s.postilla. Samanlaisia asioita olen itsekkin pohdiskellut ja uskossa säilyminen on onneksi edelleen tärkeimpänä. Olen siis myös vl ja homoseksuaali. Vastaile, jos kiinnostusta.
a-.-1@luukku.com sähköposti :)
...löytyykö vl- tai ex-vl, joka on naimisissa ( lapsi/a) ja jolle usko ja sen säilyttäminen ei ole se kaikkein tärkeintä?
Itse olen naimisissa oleva, perheellinen alle kolmekymppinen mies pk-seudulta. Usko ei kuulu jokapäiväiseen elämääni, olen oikeastaan vieraantunut siitä hyvinkin paljon. Seuroissa tulee käytyä joskus, mutta yhä vain harvemmin. En ole kertonut uskosta vieraantumisesta omille vanhemmille enkä osalle kavereistani, mutta uskon heidän tietävän asiasta.
Uskon kyllä samalla tavalla, miten lestadiolaiset uskovat, mutta siitä huolimatta haluan käydä baareissa ja tehdä asioita, joita ei liikkeen sisällä katsota hyväksi uskovaisille. Tässä välimaastossa olen pyörinyt noin 12 vuotiaasta lähtien ja käsitys uskosta on aika lailla sammunut. Tämä ei johdu bi-seksuaalisuudestani vaan yleisesti kiinnostus vl-elämään ja piireihin on yksinkertaisesti lopahtanut.
Mutta - haluan siitä huolimatta edelleen olla "piireissä". En ole ajatellut kieltäväni kokonaan johtuen sukulaisten ja perheen "painostuksesta" sekä siitä, että koen uskossa tietynlaista turvaa ja välittämistä.
Pakko sanoa, että teillä, jotka kamppailevat uskon ja homouden/bi-seksuaalisuuden kanssa, on varmasti äärimmäisen vaikeaa.
Kaikesta huolimatta vaimon kanssa menee kivasti, miehiä tykkään katsella, seksi miesten kanssa ei ole kovin merkitsevää, vaan ratkaisevinta on hyvä, luotettava, normaali tyyppi, jonka kanssa voi keskustella ihan mistä vaan. Sellaisia on harvassa - todella moni homopiireissä on joko pelkästään panemassa, pintaliitäjiä, liian syvällisiä... ääritapauksia. Minä en kamppaile enkä rukoile Jumalaa auttamaan, jotta saisin säilyttää uskon ja että olisin hetero. En jaksa kamppailla vaan mun mielestä näin on ihan hyvä, elämästä pitää nauttiakin.
Ajatuksia? Onko muita samoilla fiiliksillä? Saa nakata mailiakin: cutehki@netti.fi
Tervehdys.
Olet varmaan saanut paljin mukavia vastauksia, senverran selkeää
oli tekstisi.
Itse en välttämättä ole kaikkein "tasaisin" kaveri, enkä oikeassa
uskossakaan.
Koen vain asiat kait heiman samoin kanssasi, ja tykkään viettää
aikaa yhdessä ja voin ihan hyvin nukkua ja halailla toisen kanssa,
ilman että sen tarttee mennä sen pidemmälle.
Mulle aikas nuoresta asti ihmiset avaatuneet ja nyt kun oppinut
että voin itse vähän valita kenen vuodatuksia kuuntelen, niin
laitan tähän oman osoitteeni.
Helsingissä ei kyllä tuke käytyä edes joka kuukausi, mutta
jos on tapahtuakseen, niin varmaan sitten vielä törmätäänkin.
Mun kanssa siis voi puhua aikas kaikesta, mistä ei vättämättä
oo tullu kellekkään puhuttua
saarikettu ät yahoo.com
Täällä ykassa ois yksi 24-v vl gay. Jos jotakuta kiinnosta kirjoittaa niin osoite on hautsi86@gmail.com
Perhetaustani on vahvasti kristillinen. Vanhempani ovat tavanneet jossain kristillisessä iltamassa. En ehkä sanoisi heitä kaikkein äärimmäisen vanhoillisiksi, vaikka isällä on hyvin vanhakantainen keskiluokkainen kanta siitä, miten perheen kunnia on tärkeä asia. Kasvojen menetyksen pelko ei ole helppo asia.
Se kaikki tausta teki nuorena itsensä kohtaamisen valtavan paljon vaikeammaksi.Tuntui, että sanat jäävät kurkkuun ja elämän pohja oli koetuksella. Yksin kaiken kohtaaminen oli rankkaa kokemus. Siksi toivon, että me kristilliset homot voitaisiin pitää yhtä. Tervetuloa sateenkaarimessuun Helsinkiin.
Oli todella vaikea ymmärtää, miksi rakkautta ei suvaita. Hengellinen kriisi oli niin syvä, että oli otettava etäisyyttä koko kristinuskoon. En kieltänyt mitään, mutta kieltäydyin pohtimasta hengellisiä asioita, jotta en vaipuisi syviin mietteisiin. Tulos kannatti. Minulla on nyt lempeä suhde kristinuskoon. Luotan vaistooni, että hyvät ihmiset saavat hyvän tulevaisuuden. Pyrin olemaan hyvä ja oikeudenmukainen sekä elämään elostelematonta elämää. Jätän syvemmät pohdiskelut muille.
Niin, Raamatun karmeat lauseet homoista? Olen miettinyt, miksi mainitut homot nähtiin pahoina. Jos en ole samalla tavalla paha kuin mainitut, voin yhä olla homo ja oma itseni. Minusta homo voi yhä olla hyvä ihminen eikä seksuaalisuus ole ongelma, kun se ei ole elostelua tai kohtele ketään kaltoin. Mutta ei seksi ole pakollinen asia elämää. Tärkeintä on löytää ilo olla.
järkevöidy ja ryhdy ateistiksi heti!
Kyllähän meitä riittää. Itse olen homo ja siitä tiukimmasta suuntauksesta eli esikoisista. Ennen kävin seuroissa paljonkin, mutta nyt on jäänyt vähemmälle. Olen 30 vuotias miehekäs homo eli ne ketkä ei tunne mua ei oikeestaan tiedä ees homoudestani. Olen myös kihloissa miehen kanssa ja omistamme yhteisen asunnon. Olen ihan avoimesti oma itseni, sillä näin on parempi oman mielenterveyteni kannalta. Totta kai asia tuli vanhemmille järkytyksenä aikanaan kun kerroin, mutta nyt ovat ihan ok. Tulin kaapista ulos kait 22 vuotiaana...Avomieheni on ateisti, mutta kunnoitamme toistemme uskoa. Esimerkiksi voin käydä kirkossa, jos haluan ja kuulun edelleen kirkkoon. Kumpikaan ei pakota toista uskoon tai olemaan uskomatta.
Jaksamista tasapuolisesti kaikille lestadiolaisuuden eri suuntauksista tuleville =)
Tutustuisin mielelläni toisiin e-lest-homoihin, luottamuksella. Mailaa gayfin@netti.fi.
Olen rauhansanalainen ja olen homo.