Mitä on teidän kokemukset vahvoista merkeistä?
Mikä on vahvin merkki?
Tietysti riippuu siitä, mitä kukin pitää vahvana...
Mikä on vahvin merkki?
Tietysti riippuu siitä, mitä kukin pitää vahvana...
Mikä on vahvin merkki?
kauristyttönen1
143069
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vahvimmat, siis henkisellä tasolla, tuntemani henkilöt ovat kauris ja rapu.
Heikoimmat puolestaan kaksonen ja kalat.
Rapu on lussu. Skorppari, Kauris, Härkä. Leijona ja oinas impulsiivisempia (enemmän materian häikääistävissä) Kauris ja skorpioni näistä härkäpäisempiä. Pitkä muisti.
Vahvimpia henkisesti ja kypsyydeltään, sekä kovimpina itsetununtoina ovat leijona ja vaaka.
Leijona on kieltämättä hieman materialistisuuden perään.
Henkisesti vahvimpia ovat kalat, mutta sieltä löytyy myös niitä vastakohtien yksilöitä, jotka ovat herkkiä ja liian empaattisia.
Käytännön elämän kannalta muita vahvoja ovat ravut, kaksoset ja neitsyet.
Luonteeltaan vahvimmat ja voimakkaimmat persoonallisuudet ovat oinas, kauris, skorpioni, leijona. Kokemuksesta tiedän.
Pehmoimmat ovat kalat, rapu ja vaaka.
Mielestäni vahvin merkki skorpioni ja kiinalaisessa lohikäärme. Oinas on loppujen lopuksi aika pehmo sisältä, haluaa vain näyttää vahvalta muiden silmissä.
Henkisesti vahvimmat ovat: Härkä, Rapu ja Neitsyt, jotka ovat aika rauhallisia, mutta ei kyllä pää sekoa.
"Heikoimpia" ovat varmaan Jousimiehet ja Skorpparit, joilla on taipumus sortua huumeisiin ja alkoholiin. Oinasta en sanoisi vahvaksi, se vaan esittää.
Vahvin on vaaka. Saattaa ulospäin näyttää siltä että antaa aina periksi ja on pehmo, mutta tosipaikan tullen vahvempaa ihmistä saa etsiä.
SKORPIOONI ON VAHVIN
Oinas on vahvin . Oinas puskee vaikka läpiharmaan kiven oinas osaa hillitä itsensa mutta kun saa tarpeekseen sanoo suorat sanat
Oiskohan vaaka. Kyl se on vaaka varmaankin.
Mun mielest härkä on vahvin ku ne on nii itsepäisii et vaik näyttää et ne luovuttais kinastelussa nii niitten mielestä ne aina voittaa ja ne on tosi kunnianhimosii
no itte oon syntyhärkä niin kaikkee muuta kuin vahava sillä pää ollu pikkulapsesta asti niin pehemee ku olla ja voi josta kärsinyt, sekä pehmeestä että tyhymästä päästä että ihan pikkujutuistaki oon ihan romuna henkisesti. Aika-ajoin tiettyä itsepäisyyttä joo, oot oikeessa ton itsepäisyyden suhtteen mut siihen se vahvuus jääkin haha eli tosi heikkopäinen oon. Niin heikkopäinen ettei taida kovin paljoa muita samanlaisia olla kuin mä paitsi ehkä äitini mies, joka on henkisesti ihan romuna jo pelkästä puunkantamisesta sisään.
Ja kunnianhimoinen? en tosiaan kun ei ole mitään kunniahimoa, tavoitteita, unelmia eikä mitään vaan pelekkää tyhjyyttä , ei mitään. On vain takuueläkepaperit taskussa. Ei toivoa, ei mitään mitä nyt vähän oon yrittäny suomalaisessa työelämässä olla osallisena eli kai minäki oon korteni sitten kantanut työelämän suhtteen mut tosi vähän kuitenkin. Vois sanoa että luovutin elämäni suhtteen siin 17 vuoden ikäisenä. Kaikki meni, kaikki , ihan kaikki. Voi sieltäkin toki ponnistaa ylös, on sekin totta, mut koko pitkä elämäni on ollu sitä että päivät koostuu siitä että maataan sängyssä, ollaan kirjottamassa tekstiä sosiaalisessa mediassa, tehdään ruokaa, syyän ruokaa, käydään tekeen 10 kilometrin hölkkälenkki, pysytään hoikkana, katsotaan illalla telkkaria, siinä sivussa tehhään vähän töitä, mutta ei jokapäiväistä työtä ja työtuntien määrä yhden päivän aikana silloin kun työtä on niin työtuntimäärä on niin pieni etten viitsi oikein kertoakaan mut kerron sitten nyt eli 1-3 tuntia(riippuu miten kaukana käyvvään).
Tällainen syntymähärkä on siis tässä . Nauran, itken, luen, kuuntelen, puhun, en puhu,syön, nukun, hölkkälenkkeilen, kävelen, kovin yksipuolista kun ei ole mitään sisältöä oikein = sama kaava, mikään ei saa muuttua, pitää olla vain rauha ja turvallisuus 100% hyvä muuten menen sekaisin henkisesti ja jotkut yrittää neuvoa että pitää tehä muutaki ja oon kokeillutkin joskus mut ei toiminut mulle esim ehdotettiin ryhmäterapiaa mut ei toiminu.
osittain osuit oikeaan mitä tulee itsepäisyyteen kun olen mä välillä itsepäinen totta! mut heikko kuin mikä! Varmaan oon joku erityisherkkä niitähän diagnooseja tehhään ihimisille nykyään niin paljon etten ihmettelis jos oon joku synnynnäisesti erityisherkkä tapaus
se vuan ärsyttää mua suunnattoman palijo kun ihimiset tullee sanoon mulle tiällä somessa että ota nyt hyvä mies ittees niskasta kii kun koko 41 vuotta oot ollu pohojalla että mee töihin, tee jotain että paranet, niin ne kommentit loukkaa minua koska oon yrittänyt koko ajan tehdä asioita terveyteni eteen mut mikään ei ole muuttunut paitsi että vahavan lääkityksen ja hyvän puheterapian ansiosta isoa kriisiä ei ole .Lopetin puheterapian 9 vuotta sitten.
niinku viel palaan tohon kun sanoit että härkä vahavin merkki niin en minä ainakaan kun tosiaan oon myös semmonen persoona että mie loukkaannun niin heleposti .Olen ns mielensäpahoittaja "voi minä niin taas mieleni pahoitin". Eilenkin pahoitin mieleni josttain asiasta. Isä sanoi että ei tosta voi mieltä pahoittaa mitä sinä taas nyt. asun siis isäni kanssa.