roosin lehenna

Bratva (ven. братва, veljet tai veljistö) viittaa venäläiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja erilaisiin venäläisiin rikossyndikaatteihin.
Termi juontaa juurensa Neuvostoliiton aikaisiin vankiloihin ja työleireille, joissa syntyi tiukoilla säännöillä ja omalla sisäisellä hierarkiallaan varustettuja rikollisryhmiä (vory v zakone eli ”lain varkaat”). Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1990-luvulla nämä ryhmät laajensivat toimintaansa voimakkaasti kansainvälisille kentille harjoittaen muun muassa talousrikollisuutta, kiristystä, huumekauppaa ja rahanpesua.
The Bratva: Russia's Global Crime Syndicate
Tämä video syventyy venäläisen mafian historiaan sen varhaisista vankilajuurista aina sen globaaliksi rikollisverkostoksi laajentumiseen asti.

Anonyymi-ap kirjoitti:

Bratva (ven. братва, veljet tai veljistö) viittaa venäläiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja erilaisiin venäläisiin rikossyndikaatteihin.
Termi juontaa juurensa Neuvostoliiton aikaisiin vankiloihin ja työleireille, joissa syntyi tiukoilla säännöillä ja omalla sisäisellä hierarkiallaan varustettuja rikollisryhmiä (vory v zakone eli ”lain varkaat”). Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1990-luvulla nämä ryhmät laajensivat toimintaansa voimakkaasti kansainvälisille kentille harjoittaen muun muassa talousrikollisuutta, kiristystä, huumekauppaa ja rahanpesua.
The Bratva: Russia's Global Crime Syndicate
Tämä video syventyy venäläisen mafian historiaan sen varhaisista vankilajuurista aina sen globaaliksi rikollisverkostoksi laajentumiseen asti.

Bratva (venäläinen järjestäytynyt rikollisuus) toimii laajana, hajautettuna verkostona, joka on kietoutunut tiiviisti Venäjän taloudellisiin ja poliittisiin valta Rakenteisiin.
Syndikaatin keskeiset historialliset ja rakenteelliset piirteet:
* Juuret tsaarin ajalla ja gulakeissa: Juuret ulottuvat 1700- ja 1800-lukujen maaseudun rosvojoukkoihin, mutta nykyinen alakulttuuri muotoutui Josif Stalinin työleireillä. Tiukat rikollisperinteet ja vor v zakone ("lain varas") -koodisto syntyivät ja vakiintuivat raa'assa leirijärjestelmässä.
* "Narttujen sota" (Sukha voina): 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa leireillä käytiin verinen sisällissota perinteisten varkaiden ja leirihallinnon kanssa yhteistyötä tehneiden välillä. Yhteistyön valinneet voittivat pitkälti sodan, mikä muutti alamaailman suhtautumista valtion kanssa tehtyyn yhteistyöhön.
* Neuvostoliiton romahdus ja 1990-luku: Neuvostoliiton kaatuminen loi taloudellisen kaaoksen. Työttömät urheilijat, Afganistanin sodan veteraanit ja katujengit kasvattivat Bratvan rivejä, ja siitä tuli hallitseva voima, joka otti haltuunsa suuria osia yksityistetystä teollisuudesta ja mustasta pörssistä.
* Valtion ja rikollisuuden jatkumo: Nykyaikana virallisen vallan, oligarkkien ja rikollisverkostojen välinen raja hämärtyy. Sen sijaan että ryhmät toimisivat täysin lain ulkopuolella, monet rikollisverkostot toimivat hiljaisella valtion tuella, kunhan ne palvelevat laajempia strategisia ja taloudellisia intressejä.
The Bratva: Russia’s Global Crime Syndicate

Anonyymi-ap kirjoitti:

Bratva (venäläinen järjestäytynyt rikollisuus) toimii laajana, hajautettuna verkostona, joka on kietoutunut tiiviisti Venäjän taloudellisiin ja poliittisiin valta Rakenteisiin.
Syndikaatin keskeiset historialliset ja rakenteelliset piirteet:
* Juuret tsaarin ajalla ja gulakeissa: Juuret ulottuvat 1700- ja 1800-lukujen maaseudun rosvojoukkoihin, mutta nykyinen alakulttuuri muotoutui Josif Stalinin työleireillä. Tiukat rikollisperinteet ja vor v zakone ("lain varas") -koodisto syntyivät ja vakiintuivat raa'assa leirijärjestelmässä.
* "Narttujen sota" (Sukha voina): 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa leireillä käytiin verinen sisällissota perinteisten varkaiden ja leirihallinnon kanssa yhteistyötä tehneiden välillä. Yhteistyön valinneet voittivat pitkälti sodan, mikä muutti alamaailman suhtautumista valtion kanssa tehtyyn yhteistyöhön.
* Neuvostoliiton romahdus ja 1990-luku: Neuvostoliiton kaatuminen loi taloudellisen kaaoksen. Työttömät urheilijat, Afganistanin sodan veteraanit ja katujengit kasvattivat Bratvan rivejä, ja siitä tuli hallitseva voima, joka otti haltuunsa suuria osia yksityistetystä teollisuudesta ja mustasta pörssistä.
* Valtion ja rikollisuuden jatkumo: Nykyaikana virallisen vallan, oligarkkien ja rikollisverkostojen välinen raja hämärtyy. Sen sijaan että ryhmät toimisivat täysin lain ulkopuolella, monet rikollisverkostot toimivat hiljaisella valtion tuella, kunhan ne palvelevat laajempia strategisia ja taloudellisia intressejä.
The Bratva: Russia’s Global Crime Syndicate

Narttujen sota (sukha voina, kirjaimellisesti ”narttujen sota”) oli Neuvostoliiton gulag-leireillä 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa käyty verinen sisällissota vankilan rikollisen alamaailman sisällä.
Konfliktin keskeiset vaiheet ja seuraukset:
* Tausta: Toisen maailmansodan aikana monia vankeja ja rikollisia lähetettiin rintamalle sotimaan neuv这话oja vastaan. Osa vangeista valitsi yhteistyön leirihallinnon ja viranomaisten kanssa saadakseen parempia oloja tai aseman leirin sisällä.
* Petos ja leimautuminen: Perinteisen rikollisen koodiston (vor v zakone) mukaan valtion tai leirihallinnon kanssa tehty yhteistyö oli ehdoton pyhäinhäväistys ja petos veljestöä kohtaan. Vanhan liiton varkaat kutsuivat yhteistyöhön ryhtyneitä kollaboraattoreita halveksivasti ”nartuiksi” (tsuki tai sukat).
* Leirien sisällissota: Perinteisten varkaiden ja valtion kanssa liittoutuneiden vankien välille syntyi armoton ja raaka sota leirien sisällä. Väkivalta oli äärimmäistä, ja puolin ja toisin teloitettiin vankeja sääntöjen rikkomisesta.
* Voittajat ja seuraukset: Kollaboraattorit (sukat) voittivat lopulta sisällissodan, sillä he saivat taustalleen neuvostoviranomaisten ja leirihallinnon suoran tuen.
Kun Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 gulag-järjestelmettä alettiin purkaa ja vankeja vapautui, nämä entiset yhteistyövangit levisivät takaisin neuvostoyhteiskuntaan. Tämä muutti venäläisen rikollisuuden luonnetta pysyvästi: vanha ehdoton sääntö valtion vastustamisesta murtui, mikä loi pohjan sille, että myöhemmin alamaailman ja korruptoituneiden valtion rakenteiden (ja myöhemmin oligarkkien) väliset rajat alkoivat hämärtyä.

Anonyymi-ap kirjoitti:

Narttujen sota (sukha voina, kirjaimellisesti ”narttujen sota”) oli Neuvostoliiton gulag-leireillä 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa käyty verinen sisällissota vankilan rikollisen alamaailman sisällä.
Konfliktin keskeiset vaiheet ja seuraukset:
* Tausta: Toisen maailmansodan aikana monia vankeja ja rikollisia lähetettiin rintamalle sotimaan neuv这话oja vastaan. Osa vangeista valitsi yhteistyön leirihallinnon ja viranomaisten kanssa saadakseen parempia oloja tai aseman leirin sisällä.
* Petos ja leimautuminen: Perinteisen rikollisen koodiston (vor v zakone) mukaan valtion tai leirihallinnon kanssa tehty yhteistyö oli ehdoton pyhäinhäväistys ja petos veljestöä kohtaan. Vanhan liiton varkaat kutsuivat yhteistyöhön ryhtyneitä kollaboraattoreita halveksivasti ”nartuiksi” (tsuki tai sukat).
* Leirien sisällissota: Perinteisten varkaiden ja valtion kanssa liittoutuneiden vankien välille syntyi armoton ja raaka sota leirien sisällä. Väkivalta oli äärimmäistä, ja puolin ja toisin teloitettiin vankeja sääntöjen rikkomisesta.
* Voittajat ja seuraukset: Kollaboraattorit (sukat) voittivat lopulta sisällissodan, sillä he saivat taustalleen neuvostoviranomaisten ja leirihallinnon suoran tuen.
Kun Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 gulag-järjestelmettä alettiin purkaa ja vankeja vapautui, nämä entiset yhteistyövangit levisivät takaisin neuvostoyhteiskuntaan. Tämä muutti venäläisen rikollisuuden luonnetta pysyvästi: vanha ehdoton sääntö valtion vastustamisesta murtui, mikä loi pohjan sille, että myöhemmin alamaailman ja korruptoituneiden valtion rakenteiden (ja myöhemmin oligarkkien) väliset rajat alkoivat hämärtyä.

Varhaisessa, tsaarin aikaisessa ja neuvostoajan tiukassa vorvsky mir -rikollishierarkiassa naiset eivät kuuluneet varsinaiseen "lain varkaiden" (vor v zakone) veljeskuntaan. Alamaailman sisäinen koodisto oli poikkeuksellisen jyrkkä ja patriarkaalinen: varsinaisia jäseniä saattoivat olla vain miehet, ja naisten rooli oli pidetty tiukasti hierarkian ulkopuolella.
Naiset eivät kuitenkaan olleet täysin poissa kuvioista, vaan he toimivat verkoston ulkoreunoilla ja tukirakenteissa:
* Avustajat ja suojelijat: Naiset toimivat usein viestinviejinä, rahan kätkijöinä, salakuljettajina tai peitehenkilöinä, sillä poliisit ja viranomaiset eivät osanneet tai halunneet epäillä heitä samalla tavalla kuin tunnettuja miespuolisia rikollisia.
* Perheet ja siteet: Monesti rikollisilla ja leireille päätyneillä oli omat verkostonsa ja perheensä, jotka pitivät yllä mustan pörssin yhteyksiä ulkomaailmaan.
* Gulag-leirien arki: Neuvostoliiton leireillä naisvankeja oli paljon, mutta heidän asemansa osana vankilajärjestelmää oli usein äärimmäisen huono ja alisteinen miesten dominoimille ryhmille ja perinteisille hierarkioille.
Vasta myöhemmin, Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ja nykyaikaisen kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden myötä, naisten rooli on muuttunut. Nykypäivän globaaleissa rikossyndikaateissa naisia toimii merkittävissä rooleissa esimerkiksi rahanpesussa, talousrikoksissa, huumekaupan logistiikassa ja peiteyritysten pyörittämisessä, vaikka perinteisen rikollisen alakulttuurin myytit ovatkin pitkälti miehisiä.