Minja haluaa nostaa kokonaisveroastetta ja kerätä miljardeja

Verokertymää pitää saada lisää.

Millä perusteella Suomi Oy jakaa hyvätuloisten muhkeita palkankorotuksia, kun samaan aikaan kassavirta on - merkkistä.


Vai oletko kuullut, että yrityksellä millä on vaikeuksia kassavirrassa jakaisi palkankorotuksia.

Odottan vastausta 🐏:äsi.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Verokertymää pitää saada lisää.

Millä perusteella Suomi Oy jakaa hyvätuloisten muhkeita palkankorotuksia, kun samaan aikaan kassavirta on - merkkistä.


Vai oletko kuullut, että yrityksellä millä on vaikeuksia kassavirrassa jakaisi palkankorotuksia.

Odottan vastausta 🐏:äsi.

Miten olisi leikkaukset.
On hyvin pienelläkin valtion ohjauksella toimivia maita.
Hyvinvointivaltio on hyvä kun työttömillä ja köyhillä on rahaa. Mutta hoivayhteiskunnan sijaan, vapauteen perustuvassa yhteiskunnassa ihmisillä olisi tarkoitus rahan sijasta se että kynsin hampain pysyy elämässä, tarkoitus vähentäisi masennusta.

Ja elämässä rimpuilu olisi helponpaa, -siis se oikeanlainen elämässä rimpuilu ei kaavakkeiden täyttö ja viranomaisten kuunteleminen- kun työtä on enemmän valtiossa jossa yrityksiä ei ole verotettu kuiviin, ja myös kansalaisilla on enemmän rahaa, koska osa rahasta ei mene veroihin niin he voivat halutessaan antaa rahaa pois, tai ostaa helpommin tavaraa.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Miten olisi leikkaukset.
On hyvin pienelläkin valtion ohjauksella toimivia maita.
Hyvinvointivaltio on hyvä kun työttömillä ja köyhillä on rahaa. Mutta hoivayhteiskunnan sijaan, vapauteen perustuvassa yhteiskunnassa ihmisillä olisi tarkoitus rahan sijasta se että kynsin hampain pysyy elämässä, tarkoitus vähentäisi masennusta.

Ja elämässä rimpuilu olisi helponpaa, -siis se oikeanlainen elämässä rimpuilu ei kaavakkeiden täyttö ja viranomaisten kuunteleminen- kun työtä on enemmän valtiossa jossa yrityksiä ei ole verotettu kuiviin, ja myös kansalaisilla on enemmän rahaa, koska osa rahasta ei mene veroihin niin he voivat halutessaan antaa rahaa pois, tai ostaa helpommin tavaraa.

Ja minja haluaa ottaa linaa joka vuosi 10 000 miljoonaa.

Tanskassa ne tulot onkin paljon suuremmat, olen ollut siellä töissä. Lisäksi maksetuille veroilla saa jotain myös vastineeksi. Eli vaikka veroprosentti on korkea niin silti jää hyvin rahaa käteen suurten tulojen vuoksi.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Tanskassa ne tulot onkin paljon suuremmat, olen ollut siellä töissä. Lisäksi maksetuille veroilla saa jotain myös vastineeksi. Eli vaikka veroprosentti on korkea niin silti jää hyvin rahaa käteen suurten tulojen vuoksi.

Vaikka Tanskassa on isompia veroja kuin suomessa se on kumminkin, taloudellisesti libertaarisempi kuin Suomi monessa asiassa. Kuin palkanmaksussa Suomen valtio pakottaa verojen lisäksi, työnantajan maksamaan paljon sivukuluja kuten työeläke-, työttömyys- ja sosiaaliturvamaksut. Kun Tanskassa ei ole tällaisia extra pakotus maksuja verojen lisäksi, mut se ei kumminkaan ole niinkuin singapore tai amerikka että se kaikki on työläisen omalla harteilla, vaan ne maksaa niillä isoilla veroilla valtio. Mutta siis Systeeminsä tähden Suomalainen työntekijä on paljon kalliinpi kuin Tanskan mallin työntekijä. Lisäksi Suomen malli on marksin ohjeiden mukaan kovasti progressiivinen niin että pitää maksaa sitä enemmän veroja kun tekee rahaa, ja palkan kasvaessa Suomen verotus piaan ohittaa sen mitä Tanskassa pitää maksaa.

Tarkoitan vain että, vaikka paperilla Suomessa verotus ja verotus luontoiset maksut näyttää kevyemmiltä kuin Tanskassa, ne on jo nyt raskaammat. Ja jos maksuja aina vaan lisätään, sillä voi olla pahat jäljet.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Vaikka Tanskassa on isompia veroja kuin suomessa se on kumminkin, taloudellisesti libertaarisempi kuin Suomi monessa asiassa. Kuin palkanmaksussa Suomen valtio pakottaa verojen lisäksi, työnantajan maksamaan paljon sivukuluja kuten työeläke-, työttömyys- ja sosiaaliturvamaksut. Kun Tanskassa ei ole tällaisia extra pakotus maksuja verojen lisäksi, mut se ei kumminkaan ole niinkuin singapore tai amerikka että se kaikki on työläisen omalla harteilla, vaan ne maksaa niillä isoilla veroilla valtio. Mutta siis Systeeminsä tähden Suomalainen työntekijä on paljon kalliinpi kuin Tanskan mallin työntekijä. Lisäksi Suomen malli on marksin ohjeiden mukaan kovasti progressiivinen niin että pitää maksaa sitä enemmän veroja kun tekee rahaa, ja palkan kasvaessa Suomen verotus piaan ohittaa sen mitä Tanskassa pitää maksaa.

Tarkoitan vain että, vaikka paperilla Suomessa verotus ja verotus luontoiset maksut näyttää kevyemmiltä kuin Tanskassa, ne on jo nyt raskaammat. Ja jos maksuja aina vaan lisätään, sillä voi olla pahat jäljet.

Pyysin AI:tä laskemaan paljon Suomalainen 3000€/kk tienaava työntekijä maksaa yritykselle kuussa ja paljon Tanskalainen yhtä kallis työntekijä maksaa heillä yrityksellä. Ja näin se vastasi:
Työnantajan kokonaiskustannus Suomessa: n. 4 980 € / kk
Työnantajan kokonaiskustannus Tanskassa: n. 4 650 € / kk
jo joo suomessa pieni palkaiset on halvempia

Maa |Työntekijän netto| Vaadittu bruttopalkka| Työnantajan sivukulut |Kokonaiskustannus yritykselle

Suomi 1 700 € ~2 050 € ~410 € ~2 460 €
Tanska 1 700 € ~2 550 € ~100 € ~2 650 €

Anonyymi00021 kirjoitti:

Pyysin AI:tä laskemaan paljon Suomalainen 3000€/kk tienaava työntekijä maksaa yritykselle kuussa ja paljon Tanskalainen yhtä kallis työntekijä maksaa heillä yrityksellä. Ja näin se vastasi:
Työnantajan kokonaiskustannus Suomessa: n. 4 980 € / kk
Työnantajan kokonaiskustannus Tanskassa: n. 4 650 € / kk
jo joo suomessa pieni palkaiset on halvempia

Maa |Työntekijän netto| Vaadittu bruttopalkka| Työnantajan sivukulut |Kokonaiskustannus yritykselle

Suomi 1 700 € ~2 050 € ~410 € ~2 460 €
Tanska 1 700 € ~2 550 € ~100 € ~2 650 €

no joo mutta ei ai kaikkea tiedä.

Anonyymi00021 kirjoitti:

no joo mutta ei ai kaikkea tiedä.

Tivasin siltä isoja halkeamia Tanskan isosti valtiojohtoisessa mallissa koko illan- Kysymyksillä ja toteamuksilla kuten
--joku juttu tässä nyt on Tanskan valtio ottaa rahaa ihmisiltä. Miksi se toimii

--No miksi yliopistot toimivat eikä ole sillai että toppaa siihen että ne on kyllä ilmaisia mutta joko ei voi käytännössä suorittaa jos ei ole oikeista piireistä kun ei pääse harjoitteluihin, tai sitten opintoala on käytännössä hyödytön tai huonosti tehty?

--Miten sattuman varaisesti demokratialla valitut ihmiset, tai siis ne joilla on parhaat julisteet ja sloganit on onnistuneet tekemään näin loistavan ylhäältä päin johdetun systeemin. Pakko olla rakoja jo näkyvissä.

jne..
Ainoita rakoja ja valuvikoja joita se paljasti

ote ai:stä

Tanska ei siis ole matkalla kaaokseen. Systeemi yrittää korjata itseään laskemalla yritysten veroja ja karsimalla paperisotaa ennen kuin pienyritykset hukkuvat siihen. Samaan aikaan hyvinvointivaltion leikkaukset kuitenkin ajavat nuoret kaduille osoittamaan mieltään.
Haluatko kuulla lisää siitä, miten nuorten SU-opintotuen leikkaukset vaikuttavat opiskeluun Tanskassa, vai kiinnostaako sinua se, miten Tanskan yritysveron lasku 19 prosenttiin vaikuttaa muiden Pohjoismaiden kilpailukykyyn?

Anonyymi00021 kirjoitti:

Tivasin siltä isoja halkeamia Tanskan isosti valtiojohtoisessa mallissa koko illan- Kysymyksillä ja toteamuksilla kuten
--joku juttu tässä nyt on Tanskan valtio ottaa rahaa ihmisiltä. Miksi se toimii

--No miksi yliopistot toimivat eikä ole sillai että toppaa siihen että ne on kyllä ilmaisia mutta joko ei voi käytännössä suorittaa jos ei ole oikeista piireistä kun ei pääse harjoitteluihin, tai sitten opintoala on käytännössä hyödytön tai huonosti tehty?

--Miten sattuman varaisesti demokratialla valitut ihmiset, tai siis ne joilla on parhaat julisteet ja sloganit on onnistuneet tekemään näin loistavan ylhäältä päin johdetun systeemin. Pakko olla rakoja jo näkyvissä.

jne..
Ainoita rakoja ja valuvikoja joita se paljasti

ote ai:stä

Tanska ei siis ole matkalla kaaokseen. Systeemi yrittää korjata itseään laskemalla yritysten veroja ja karsimalla paperisotaa ennen kuin pienyritykset hukkuvat siihen. Samaan aikaan hyvinvointivaltion leikkaukset kuitenkin ajavat nuoret kaduille osoittamaan mieltään.
Haluatko kuulla lisää siitä, miten nuorten SU-opintotuen leikkaukset vaikuttavat opiskeluun Tanskassa, vai kiinnostaako sinua se, miten Tanskan yritysveron lasku 19 prosenttiin vaikuttaa muiden Pohjoismaiden kilpailukykyyn?

Kumma korjasiko koneeni kirjoitin kylläkin: "Tivasin AItä isoja halkeamia .."en "Tivasin siltä isoja halkeamia"
Kumma jutttu, yritysvero muuten vastaa suomessa AI mukaan yhteisöveroa

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kumma korjasiko koneeni kirjoitin kylläkin: "Tivasin AItä isoja halkeamia .."en "Tivasin siltä isoja halkeamia"
Kumma jutttu, yritysvero muuten vastaa suomessa AI mukaan yhteisöveroa

Suomessahan pääsee eduskuntaan kunhan vaan huutaa OLEN VAMMINEN! OLEN VAMMAINEN! ja vannoo uskovansa Kommunismiin.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kumma korjasiko koneeni kirjoitin kylläkin: "Tivasin AItä isoja halkeamia .."en "Tivasin siltä isoja halkeamia"
Kumma jutttu, yritysvero muuten vastaa suomessa AI mukaan yhteisöveroa

hmm nyt kysyin siltä
Voisiko jossain vain olla sittenkin Tanskassa järjestelmässä rako joka estää vapauden ja siinä kohdassa vapauden puutte kerryttää kasvattaa ongelmaa kun äärimmäisen hyvin tehty laki systeemi estää, kenenkään puutumasta ongelmaan, tai luottamus maahan uskottelee että ongelmaa ei ole ja sitten koko pyramidi romahtaa itä-euroopan ryysyläksi?

AI
Esität erittäin terävän ja syvällisen kysymyksen järjestelmien haavoittuvuudesta. Historiasta tiedetään, että kaikkein vakavimmat yhteiskunnalliset kriisit syntyvät juuri silloin, kun järjestelmää pidetään niin täydellisenä ja siihen luotetaan niin sokeasti, että kukaan ei huomaa sen sisään rakennettuja valuvikoja ennen kuin on liian myöhäistä.
Tanskan ihastuttavassa dynaamisuudessa ja "äärimmäisen hyvin tehdyssä lakisysteemissä" on taloustieteilijöiden ja riskianalyytikoiden mukaan kaksi kriittistä sokeaa pistettä (rakoa), jotka voivat juuri kuvailemallasi tavalla synnyttää vaarallisen järjestelmäriskin:

1. Sokea luottamus ja "Korruption puute" pesäkkeenä

Pohjoismaisen järjestelmän suurin vahvuus on korkea sosiaalinen luottamus (ihmiset luottavat viranomaisiin ja toisiinsa). Tanskassa tämä luottamus on maailman korkeinta.
• Riski: Kun kaikki luottavat järjestelmään, valvontaa ja kriittistä epäilyä vähennetään. Tästä saatiin Tanskassa varoittava esimerkki Danske Bankin rahanpesuskandaalissa [🔎]. Pankin Viron-yksikön kautta pestiin yli 200 miljardia euroa hämärää rahaa [🔎], ja tanskalaiset viranomaiset sekä johto katsoivat asiaa sormien läpi vuosikausia yksinkertaisesti siksi, että he luottivat järjestelmän ja instituutioiden sisäiseen hyvyyteen. Sokea luottamus loi täydellisen suojan rikollisuudelle.

2. "Flexicurity" ja valtava riippuvuus yhdestä kortista

Tanskan talousmalli (joustavuus ja korkea verotus) toimii vain niin kauan kuin maassa on poikkeuksellisen korkea työllisyys ja globaalisti menestyviä suuryrityksiä, jotka takovat rahaa yhteiseen kassaan. Tässä piilee kuvailemasi pyramidin romahdusvaara:
• Novo Nordisk -riippuvuus: Tanskan talouskasvu on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vahvasti yhden ainoan yrityksen, lääkejätti Novo Nordiskin (Ozempic- ja Wegovy-laihdutuslääkkeet), varassa. Yrityksen arvo on suurempi kuin Tanskan koko vuotuinen BKT.
• Miten romahdus tapahtuu? Jos Novo Nordisk kohtaa yllättäen suuren kriisin (esimerkiksi kilpailijat kehittävät paremman lääkkeen tai tuotteista paljastuu vakava sivuvaikutus), Tanskan talouden moottori sakkaa heti. Koska valtion menot ja korkea verotus on viritetty oletukselle ikuisesta kasvusta, verotulojen äkkipysäys voisi ajaa julkisen talouden kriisiin, jota jäykät rakenteet eivät kestäisi.

💡 Miksi "ääritellyt lait" voivat estää korjaamisen?

Kuten pohdit, kun lait on tehty äärimmäisen kattaviksi ja byrokratia toimii täydellisen digitaalisesti, järjestelmästä tulee luja, mutta hauras. Jos järjestelmään syntyy valuvika:
• Poliitikot ja virkamiehet puolustautuvat sanomalla: "Kaikki on tehty lakien ja prosessien mukaan."
• Kukaan ei ota yksilöllistä vastuuta virheen korjaamisesta, koska "koneisto" hoitaa asian.
• Vaihtoehtoiset ratkaisut (kuten harmaa talous, käteinen tai epäviralliset verkostot), jotka kriisitilanteissa toimivat yhteiskunnan joustavina varaventtiileinä, on Tanskassa hävitetty tehokkaasti digitaalisuudella. Jos virallinen koneisto pettää, maalla ei ole "varasuunnitelmaa".
Yhteenveto: Olet oikeassa siinä, että täydellinen luottamus ja täydellisesti viilattu järjestelmä voivat luoda illuusion haavoittumattomuudesta. Jos Tanskan talouden peruspilarit (korkea työllisyys ja suuryritysten menestys) murtuvat, korkeisiin veroihin ja suuriin julkisiin menoihin perustuva rakennelma voi kohdata erittäin rajun korjausliikkeen. Mikään järjestelmä ei ole immuuni historian suurille romahduksille, jos se lakkaa sopeutumasta reaalimaailman muutoksiin.
Haluatko pohtia sitä, miten historialliset talouskriisit (kuten Ruotsin romahdus 1990-luvun alussa) alkoivat juuri tästä samasta sokeasta luottamuksesta, vai kiinnostaako sinua Novo Nordiskin painoarvo Tanskan taloudessa?

Anonyymi00021 kirjoitti:

hmm nyt kysyin siltä
Voisiko jossain vain olla sittenkin Tanskassa järjestelmässä rako joka estää vapauden ja siinä kohdassa vapauden puutte kerryttää kasvattaa ongelmaa kun äärimmäisen hyvin tehty laki systeemi estää, kenenkään puutumasta ongelmaan, tai luottamus maahan uskottelee että ongelmaa ei ole ja sitten koko pyramidi romahtaa itä-euroopan ryysyläksi?

AI
Esität erittäin terävän ja syvällisen kysymyksen järjestelmien haavoittuvuudesta. Historiasta tiedetään, että kaikkein vakavimmat yhteiskunnalliset kriisit syntyvät juuri silloin, kun järjestelmää pidetään niin täydellisenä ja siihen luotetaan niin sokeasti, että kukaan ei huomaa sen sisään rakennettuja valuvikoja ennen kuin on liian myöhäistä.
Tanskan ihastuttavassa dynaamisuudessa ja "äärimmäisen hyvin tehdyssä lakisysteemissä" on taloustieteilijöiden ja riskianalyytikoiden mukaan kaksi kriittistä sokeaa pistettä (rakoa), jotka voivat juuri kuvailemallasi tavalla synnyttää vaarallisen järjestelmäriskin:

1. Sokea luottamus ja "Korruption puute" pesäkkeenä

Pohjoismaisen järjestelmän suurin vahvuus on korkea sosiaalinen luottamus (ihmiset luottavat viranomaisiin ja toisiinsa). Tanskassa tämä luottamus on maailman korkeinta.
• Riski: Kun kaikki luottavat järjestelmään, valvontaa ja kriittistä epäilyä vähennetään. Tästä saatiin Tanskassa varoittava esimerkki Danske Bankin rahanpesuskandaalissa [🔎]. Pankin Viron-yksikön kautta pestiin yli 200 miljardia euroa hämärää rahaa [🔎], ja tanskalaiset viranomaiset sekä johto katsoivat asiaa sormien läpi vuosikausia yksinkertaisesti siksi, että he luottivat järjestelmän ja instituutioiden sisäiseen hyvyyteen. Sokea luottamus loi täydellisen suojan rikollisuudelle.

2. "Flexicurity" ja valtava riippuvuus yhdestä kortista

Tanskan talousmalli (joustavuus ja korkea verotus) toimii vain niin kauan kuin maassa on poikkeuksellisen korkea työllisyys ja globaalisti menestyviä suuryrityksiä, jotka takovat rahaa yhteiseen kassaan. Tässä piilee kuvailemasi pyramidin romahdusvaara:
• Novo Nordisk -riippuvuus: Tanskan talouskasvu on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vahvasti yhden ainoan yrityksen, lääkejätti Novo Nordiskin (Ozempic- ja Wegovy-laihdutuslääkkeet), varassa. Yrityksen arvo on suurempi kuin Tanskan koko vuotuinen BKT.
• Miten romahdus tapahtuu? Jos Novo Nordisk kohtaa yllättäen suuren kriisin (esimerkiksi kilpailijat kehittävät paremman lääkkeen tai tuotteista paljastuu vakava sivuvaikutus), Tanskan talouden moottori sakkaa heti. Koska valtion menot ja korkea verotus on viritetty oletukselle ikuisesta kasvusta, verotulojen äkkipysäys voisi ajaa julkisen talouden kriisiin, jota jäykät rakenteet eivät kestäisi.

💡 Miksi "ääritellyt lait" voivat estää korjaamisen?

Kuten pohdit, kun lait on tehty äärimmäisen kattaviksi ja byrokratia toimii täydellisen digitaalisesti, järjestelmästä tulee luja, mutta hauras. Jos järjestelmään syntyy valuvika:
• Poliitikot ja virkamiehet puolustautuvat sanomalla: "Kaikki on tehty lakien ja prosessien mukaan."
• Kukaan ei ota yksilöllistä vastuuta virheen korjaamisesta, koska "koneisto" hoitaa asian.
• Vaihtoehtoiset ratkaisut (kuten harmaa talous, käteinen tai epäviralliset verkostot), jotka kriisitilanteissa toimivat yhteiskunnan joustavina varaventtiileinä, on Tanskassa hävitetty tehokkaasti digitaalisuudella. Jos virallinen koneisto pettää, maalla ei ole "varasuunnitelmaa".
Yhteenveto: Olet oikeassa siinä, että täydellinen luottamus ja täydellisesti viilattu järjestelmä voivat luoda illuusion haavoittumattomuudesta. Jos Tanskan talouden peruspilarit (korkea työllisyys ja suuryritysten menestys) murtuvat, korkeisiin veroihin ja suuriin julkisiin menoihin perustuva rakennelma voi kohdata erittäin rajun korjausliikkeen. Mikään järjestelmä ei ole immuuni historian suurille romahduksille, jos se lakkaa sopeutumasta reaalimaailman muutoksiin.
Haluatko pohtia sitä, miten historialliset talouskriisit (kuten Ruotsin romahdus 1990-luvun alussa) alkoivat juuri tästä samasta sokeasta luottamuksesta, vai kiinnostaako sinua Novo Nordiskin painoarvo Tanskan taloudessa?

olette varmaan kiinostuneita AI tutkimuksistani, nyt kysyin, jatkoa edelliselle:
tarkoitatko että liberty on isoin asia mitä ihminen voi tavoitella. Ja siis kaikkille kuuluu elämä, vapaus ja tämän omaisuus. He eivät ole byrökratian ja järjestelmän vankeja ja vapaus aina voittaa lopulta kaikkilla mittareilla, ei vain moraalisella. Orjia ei vapautettu vain siksi että he taistelivat vapauden puolesta, ja siksi että orjuus on väärin vaan myös siksi että orjuus ei ole niin tehokasta kuin vapaus. Ja muuallakin aina vapaus voittaa, Plato oli väärässä kirjassaan, tai sitten passiivisen agressiivinen kuten Moleneyx oli päättänyt etkö tarkoitakkin?

Esittämäsi ajatukset heijastavat radikaalin libertarismin ja anarkokapitalismin ydinteesejä, joita muun muassa mainitsemasi filosofi Stefan Molyneux on laajasti käsitellyt "The Story of Your Enslavement" -esseissään ja videoissaan.
Nämä väitteet vapauden kaikkivoipaisuudesta ja taloudellisesta ylivertaisuudesta ovat kiehtovia, mutta poliittisessa filosofiassa ja taloustieteessä niihin liittyy laaja kirjo erilaisia näkemyksiä ja vasta-argumentteja.

1. Orjuuden taloudellinen tehottomuus vs. tehokkuus

Olet aivan oikeassa siinä, että orjuuden lakkauttamisen taustalla oli moraalisten syiden lisäksi merkittäviä taloudellisia tekijöitä. Molyneux'n ja monen muun vapaan markkinatalouden ajattelijan keskeinen argumentti on, että suora pakko on tuottavuuden kannalta äärimmäisen tehotonta.
• Teoria: Ihminen, joka kokee olevansa vapaa ja saa pitää työnsä hedelmät (tai osan niistä), tuottaa, innovoi ja yrittää moninkertaisesti enemmän kuin ihminen, jota ohjataan pelkällä väkivallan uhalla. Tämän vuoksi vapaat markkinataloudet rikastuivat ja teollistuivat historian saatossa tavalla, johon orjayhteiskunnat tai totalitaariset suunnitelmataloudet eivät koskaan pystyneet.
• Toinen näkökulma: Historiantutkijoiden ja taloustieteilijöiden parissa vallitsee kuitenkin myös ristiriitaisempia näkemyksiä. Monet osoittavat, että historiallisesti orjuus ja pakkotyö olivat valitettavasti hyvinkin "tehokkaita" ja tuottavia tietyn tyyppisessä laajamittaisessa maataloudessa (kuten puuvilla- ja sokeriviljelmillä) ja ne kerryttivät valtavasti pääomaa, vaikka ne moraalisesti olivatkin hirvittäviä. Orjuus ei siis välttämättä romahtanut pelkästään automaattisen taloudellisen tehottomuuden vuoksi, vaan myös poliittisen ja moraalisen taistelun seurauksena.

2. Platon, Valtio ja passiivinen aggressiivisuus

Viittauksesi Platonin Valtio-teokseen (The Republic) osuu libertaristisen kritiikin ytimeen. Platon hahmotteli teoksessaan "ihmiskunnan parhaaksi" hierarkkisen, filosofikuninkaiden johtaman utopian, joka perustui tiukkaan ylhäältä päin ohjattuun suunnitteluun, sensuuriin ja luokkajakoon.
• Kritiikki: Molyneux ja muut individualistit näkevät Platonin ajattelun juuri varhaisena totalitarismin ja vapauden riiston muotona. Heidän mukaansa Platon asetti järjestelmän ja sen kollektiivisen "tehokkuuden" yksilön itsemääräämisoikeuden edelle. Sitä, oliko Platon "passiivisen aggressiivinen" vai uskoiko hän aidosti luomaansa autoritaariseen malliin, on pohdittu vuosisatoja. Monet libertaristit tulkitsevat Platonin tekstien usein sisältämät "jalot valheet" (noble lies) nimenomaan manipulatiivisena byrokratian ja hallinnan puolustamisena.

3. Voittaako vapaus aina kaikilla mittareilla?

Libertaristinen maailmankuva perustuu lupaukseen siitä, että kun yksilölle annetaan täysi vapaus sekä oikeus omaan elämäänsä ja omaisuuteensa, markkinat ja vapaaehtoinen yhteistyö ratkaisevat kaikki ongelmat optimaalisesti. Tämän näkemyksen mukaan byrokratia ja valtiollinen pakko ovat vain kehityksen jarruja.
Yhteiskuntatieteissä on kuitenkin olemassa vahvoja koulukuntia, jotka näkevät, että pelkkä absoluuttinen vapaus ilman minkäänlaisia yhteisiä pelisääntöjä tai instituutioita voi johtaa omat ongelmansa:
• Yhteismaan tragedia (Tragedy of the Commons): Tilanteet, joissa yksilöiden täysin vapaa ja omaa etua tavoitteleva toiminta voi tuhota yhteiset resurssit (kuten puhtaan ilman tai kalavedet), jos niitä ei säännellä lainkaan.
• Heikoimpien suoja: Monet ajattelevat, että järjestelmää ja jonkinasteista byrokratiaa tarvitaan takaamaan perusoikeudet, sopimusturva ja suoja sellaista väkivaltaa tai riistoa vastaan, jota vahvemmat yksilöt voisivat vapaassa tilassa harjoittaa heikompia kohtaan.
Tiivistettynä: Esittämäsi näkemys on johdonmukainen libertaristinen argumentti: vapaus ei ole vain moraalisesti oikein, vaan se on myös käytännössä kaikkein dynaamisin ja tehokkain tapa järjestää ihmisyhteisö. Historia osoittaa, että liiallinen ylhäältä ohjaus ja ihmisen alistaminen vankijärjestelmiin usein murentavat tuottavuuden. Se, onko absoluuttinen valtiojohtoisen pakon puuttuminen lopulta toimiva ratkaisu aivan kaikissa tilanteissa, pysyy kuitenkin yhtenä poliittisen filosofian suurimmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä

Anonyymi00021 kirjoitti:

olette varmaan kiinostuneita AI tutkimuksistani, nyt kysyin, jatkoa edelliselle:
tarkoitatko että liberty on isoin asia mitä ihminen voi tavoitella. Ja siis kaikkille kuuluu elämä, vapaus ja tämän omaisuus. He eivät ole byrökratian ja järjestelmän vankeja ja vapaus aina voittaa lopulta kaikkilla mittareilla, ei vain moraalisella. Orjia ei vapautettu vain siksi että he taistelivat vapauden puolesta, ja siksi että orjuus on väärin vaan myös siksi että orjuus ei ole niin tehokasta kuin vapaus. Ja muuallakin aina vapaus voittaa, Plato oli väärässä kirjassaan, tai sitten passiivisen agressiivinen kuten Moleneyx oli päättänyt etkö tarkoitakkin?

Esittämäsi ajatukset heijastavat radikaalin libertarismin ja anarkokapitalismin ydinteesejä, joita muun muassa mainitsemasi filosofi Stefan Molyneux on laajasti käsitellyt "The Story of Your Enslavement" -esseissään ja videoissaan.
Nämä väitteet vapauden kaikkivoipaisuudesta ja taloudellisesta ylivertaisuudesta ovat kiehtovia, mutta poliittisessa filosofiassa ja taloustieteessä niihin liittyy laaja kirjo erilaisia näkemyksiä ja vasta-argumentteja.

1. Orjuuden taloudellinen tehottomuus vs. tehokkuus

Olet aivan oikeassa siinä, että orjuuden lakkauttamisen taustalla oli moraalisten syiden lisäksi merkittäviä taloudellisia tekijöitä. Molyneux'n ja monen muun vapaan markkinatalouden ajattelijan keskeinen argumentti on, että suora pakko on tuottavuuden kannalta äärimmäisen tehotonta.
• Teoria: Ihminen, joka kokee olevansa vapaa ja saa pitää työnsä hedelmät (tai osan niistä), tuottaa, innovoi ja yrittää moninkertaisesti enemmän kuin ihminen, jota ohjataan pelkällä väkivallan uhalla. Tämän vuoksi vapaat markkinataloudet rikastuivat ja teollistuivat historian saatossa tavalla, johon orjayhteiskunnat tai totalitaariset suunnitelmataloudet eivät koskaan pystyneet.
• Toinen näkökulma: Historiantutkijoiden ja taloustieteilijöiden parissa vallitsee kuitenkin myös ristiriitaisempia näkemyksiä. Monet osoittavat, että historiallisesti orjuus ja pakkotyö olivat valitettavasti hyvinkin "tehokkaita" ja tuottavia tietyn tyyppisessä laajamittaisessa maataloudessa (kuten puuvilla- ja sokeriviljelmillä) ja ne kerryttivät valtavasti pääomaa, vaikka ne moraalisesti olivatkin hirvittäviä. Orjuus ei siis välttämättä romahtanut pelkästään automaattisen taloudellisen tehottomuuden vuoksi, vaan myös poliittisen ja moraalisen taistelun seurauksena.

2. Platon, Valtio ja passiivinen aggressiivisuus

Viittauksesi Platonin Valtio-teokseen (The Republic) osuu libertaristisen kritiikin ytimeen. Platon hahmotteli teoksessaan "ihmiskunnan parhaaksi" hierarkkisen, filosofikuninkaiden johtaman utopian, joka perustui tiukkaan ylhäältä päin ohjattuun suunnitteluun, sensuuriin ja luokkajakoon.
• Kritiikki: Molyneux ja muut individualistit näkevät Platonin ajattelun juuri varhaisena totalitarismin ja vapauden riiston muotona. Heidän mukaansa Platon asetti järjestelmän ja sen kollektiivisen "tehokkuuden" yksilön itsemääräämisoikeuden edelle. Sitä, oliko Platon "passiivisen aggressiivinen" vai uskoiko hän aidosti luomaansa autoritaariseen malliin, on pohdittu vuosisatoja. Monet libertaristit tulkitsevat Platonin tekstien usein sisältämät "jalot valheet" (noble lies) nimenomaan manipulatiivisena byrokratian ja hallinnan puolustamisena.

3. Voittaako vapaus aina kaikilla mittareilla?

Libertaristinen maailmankuva perustuu lupaukseen siitä, että kun yksilölle annetaan täysi vapaus sekä oikeus omaan elämäänsä ja omaisuuteensa, markkinat ja vapaaehtoinen yhteistyö ratkaisevat kaikki ongelmat optimaalisesti. Tämän näkemyksen mukaan byrokratia ja valtiollinen pakko ovat vain kehityksen jarruja.
Yhteiskuntatieteissä on kuitenkin olemassa vahvoja koulukuntia, jotka näkevät, että pelkkä absoluuttinen vapaus ilman minkäänlaisia yhteisiä pelisääntöjä tai instituutioita voi johtaa omat ongelmansa:
• Yhteismaan tragedia (Tragedy of the Commons): Tilanteet, joissa yksilöiden täysin vapaa ja omaa etua tavoitteleva toiminta voi tuhota yhteiset resurssit (kuten puhtaan ilman tai kalavedet), jos niitä ei säännellä lainkaan.
• Heikoimpien suoja: Monet ajattelevat, että järjestelmää ja jonkinasteista byrokratiaa tarvitaan takaamaan perusoikeudet, sopimusturva ja suoja sellaista väkivaltaa tai riistoa vastaan, jota vahvemmat yksilöt voisivat vapaassa tilassa harjoittaa heikompia kohtaan.
Tiivistettynä: Esittämäsi näkemys on johdonmukainen libertaristinen argumentti: vapaus ei ole vain moraalisesti oikein, vaan se on myös käytännössä kaikkein dynaamisin ja tehokkain tapa järjestää ihmisyhteisö. Historia osoittaa, että liiallinen ylhäältä ohjaus ja ihmisen alistaminen vankijärjestelmiin usein murentavat tuottavuuden. Se, onko absoluuttinen valtiojohtoisen pakon puuttuminen lopulta toimiva ratkaisu aivan kaikissa tilanteissa, pysyy kuitenkin yhtenä poliittisen filosofian suurimmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä

oh jatkan vielä vähän
"Yhteismaan tragedia" luin tästä blokista kiinnostavaa ideaa: että yhteismaa ongelma korjautuisi itsestään luonnollisilla instituutioilla https://toteemi.blogspot.com/2026/07/vedenmonopolista-ei-tule-lopullista.html

AI

Lainamaasi blogiteksti edustaa mielenkiintoista ja vaihtoehtoista näkökulmaa poliittiseen filosofiaan ja taloustieteeseen. Blogin kirjoittaja [name redacted] esittelee konseptin nimeltä "institutionaalinen kapitalismi", jossa yhteismaan tragedia (kuten kaivon tai veden riittävyys) ei kaipaa valtion väkivaltamonopolia tai ylhäältä ohjattua lakia ratkaisuakseen.
Sen sijaan hän esittää, että ongelmat korjaantuvat luontaisesti "luonnollisten instituutioiden" avulla.
Tekstin ajatuksesta voi nostaa esiin kolme keskeistä ydinteemaa ja niiden suhdetta reaalimaailman taloustieteeseen:

1. Elinor Ostromin ja "luonnollisten instituutioiden" perusta

Kirjoittaja viittaa nobelisti Elinor Ostromiin, joka on todellisessa taloustieteessä kuuluisa juuri siitä, että hän osoitti yhteismaan tragedian olevan ratkaistavissa ilman valtion pakkoa tai täydellistä yksityistämistä.
• Blogissa näitä kuvataan tapoihin ja kirjoittamattomiin (tai myöhemmin ylös kirjattuihin) sääntöihin perustuviksi luonnollisiksi instituutioiksi.
• Esimerkkinä [name redacted] käyttää Suomen jokamiehenoikeutta, joka toimii yhteisöllisenä ja luonnollisena tapana jakaa luonnon resursseja (kuten marjojen poimintaa) ilman, että kukaan omistaa koko metsää tai riistää muiden oikeuksia.

2. Blogin case-esimerkki: Kaivokiista ja moraali

Kirjoittaja rakentaa kuvitteellisen esimerkin (casetapauksen) kylän kaivosta, joka siirtyy perintönä ja lopulta ketjutettuna kauppana ahneelle "Kato Tuho" -nimiselle suursijoittajalle, joka sulkee kylän ainoan vesilähteen ja uhkaa kyläläisiä robottiarmeijallaan.
• Blogin moraalinen lopputulos: Vaikka anarkokapitalismissa yksityisomaisuus on pyhä, kirjoittajan mukaan tässä tilanteessa moraalinen oikeus on kyläläisten puolella, ei suuromistajan.
• Perustelu: Kyläläisten tahto käyttää kaivoa vastaa paremmin sen alkuperäisen luonnollisen instituution periaatetta (veden antaminen kylälle) kuin Katon harjoittama täydellinen blokkaaminen. Omistajuus ei siis irtoa helposti alkuperäisen instituution velvoitteista.

3. Järjestelmä ilman valtion väkivaltamonopolia

Blogi maalailee utopiaa, jossa ilman valtioita (ja niiden massiivisia verokoneistoja) ihmiset oppisivat pikkuhiljaa ratkomaan resurssikiistansa puhumalla ja paikallisilla sopimuksilla. Kirjoittajan mukaan konfliktit olisivat vain "pieniä kahakoita" suhteessa valtioiden lietsomiin suursotiin.

⚖️ Kriittinen huomio reaalimaailmasta

Blogin ajatus on filosofisesti kaunis: vapaaehtoiset, yhteisölliset käytänteet sitovat myös yksityistä omistajaa kunnioittamaan muiden elinehtoja (kuten vettä).
Taloushistoriallisesti Ostrom tosiaan todisti tämän toimivan pienissä, suljetuissa yhteisöissä (kuten sveitsiläisillä vuoristolaitumilla tai filippiiniläisissä kastelujärjestelmissä). Haasteeksi reaalimaailmassa (ja myös blogin omassa robottiarmeija-esimerkissä) muodostuu kuitenkin aina se, mitä tapahtuu silloin, kun joku ulkopuolinen, tarpeeksi vahva toimija päättää tietoisesti rikkoa nämä kirjoittamattomat luonnolliset säännöt (NAP/hyökkäämättömyysperiaate). Jos ei ole olemassa kolmatta osapuolta (kuten oikeuslaitosta tai sovittua puolustusmekanismia) pakottamassa sopimusten pitoa, dynaaminen vapaa sopiminen muuttuu nopeasti pelkäksi vahveman oikeudeksi, jota kirjoittajakin tekstissään vastustaa.
Herättikö tämä blogitekstin esittelemä "institutionaalinen kapitalismi" sinussa ajatuksia siitä, miten yksityisomaisuuden rajat pitäisi määritellä, vai haluatko pohtia tarkemmin Elinor Ostromin todellisia tutkimustuloksia yhteismaista?

Totesi äärioikeistolainen.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Totesi äärioikeistolainen.

Totesi äärivasuri.

Varmaan saanut ne äänestäjät, jotka Purra sai valehtelemalla.
Emme lähde mukaan sellaiseen hallitukseen, joka leikkaa vähävaraisilta.

Niin onhan se vaihtoehto sekin että sammutetaan valot, perutetaan kivikaudelle ja asutaan igluissa. Toinen vaihtoehto on pyrkiä pitämään sivistystä ja hyvinvointivaltiota yllä sen sijaan että viedään toimeentulomahdollisuudet 0:llaan ja poljetaan ihmisoikeudet tehden kansalaisistamme ryysyläisiä jotka majailevat siellä missä tuulen suojan saavat.

Jos työpaikat ovat vähentyneet niin, miksi Suomeen tuodaan kouluja käymätöntä porukkaa kasvattamaan työttömyyttä. Eikös olisi parempi, että maan väkiluku alenisi, kun enempää porukkaa ei tarvita

Vastaus on punamulta, joka ei halua, että heiltä otetaan euroakaan tai yhtään työpaikkaa.

Nostetaan vaan bensaveroa. Polttiksia on kuitenkin valtaosa autoista.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Nostetaan vaan bensaveroa. Polttiksia on kuitenkin valtaosa autoista.

Kyllä sähköautoilijat, jotka mollaavat vanhoilla bensa-autoilla ajavia somessa köyhiksi saavat ilostaan myös maksaa.

Kaikille sitä ei koskaan jaeta, se on ihan varmaa.

Kohta Minja voi päästä verottamaan jopa valtionvarainministerinä…
Näin se homma etenee…