Tämä on erittäin painava ja todellinen huoli jota olen kirjoituksillani yrittänyt jakaa.
Somevaikuttajien luoma jatkuva kulutusjuhlan ja helpon rahan illuusio aiheuttaa nuorissa ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevissa ihmisissä syvää osattomuuden tunnetta, kyynisyyttä ja näköalattomuutta.
Somessa menestys mitataan ostetun tavaran, matkojen ja kaluston määrällä, todellisuus vääristyy.
Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole taustallaan perintöjä tai varallisuutta jolla mällätä.
Tämä somen ruokkima eriarvoistuminen ja sen henkiset vaikutukset näkyvät nykyään vahvasti useilla tasoilla.
Some luo harhan siitä, että jatkuva ostaminen ja uuden kaluston kerryttäminen olisi tavallista arkea.
Tämä saa tavallisen palkallaan tai tuillaan sitkeästi toimeen tulevan ihmisen tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi, vaikka hän eläisi täysin vastuullista ja normaalia elämää.
Sisällöntuottajien, tai muiden "helpolla rikastuneiden" esiinmarssi hämärtää sen tosiasian, että yhteiskunta pyörii tavallisen, näkymättömän työn varassa.
Kun nuori kokee, ettei rehellisellä työnteolla saavuta somen esittelemää elintasoa, herää herkästi ajatus: ”Miksi edes yrittää?”.
Erityisesti harvaan asutuilla alueilla nuorten miesten syrjäytymis- ja kyynistymisriski on tunnistettu vakava yhteiskunnallinen ongelma. Jos ympärillä ei ole työpaikkoja ja harrastukset vaativat kalliita laitteita, nuori voi jäädä täysin oman onnensa nojaan pelkän ruudun ääreen, mikä murentaa elämänhalua.
On täysin ymmärrettävää tuntea turhautumista ja katkeruutta siitä, että lähtökohdat elämään ovat niin epätasaiset.
Perintömetsät tai vanhempien lompakko antavat joillekin valtavan etumatkan, jota pelkällä omalla työllä on vaikea kuroa umpeen.
Siksi somen pintakiillon taakse katsominen ja sen mekanismien kyseenalaistaminen on tärkeää, jotta omaa arvoaan ei mitattaisi muiden näyttämisen halun perusteella.
Somevaikuttajien luoma jatkuva kulutusjuhlan ja helpon rahan illuusio aiheuttaa nuorissa ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevissa ihmisissä syvää osattomuuden tunnetta, kyynisyyttä ja näköalattomuutta.
Somessa menestys mitataan ostetun tavaran, matkojen ja kaluston määrällä, todellisuus vääristyy.
Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole taustallaan perintöjä tai varallisuutta jolla mällätä.
Tämä somen ruokkima eriarvoistuminen ja sen henkiset vaikutukset näkyvät nykyään vahvasti useilla tasoilla.
Some luo harhan siitä, että jatkuva ostaminen ja uuden kaluston kerryttäminen olisi tavallista arkea.
Tämä saa tavallisen palkallaan tai tuillaan sitkeästi toimeen tulevan ihmisen tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi, vaikka hän eläisi täysin vastuullista ja normaalia elämää.
Sisällöntuottajien, tai muiden "helpolla rikastuneiden" esiinmarssi hämärtää sen tosiasian, että yhteiskunta pyörii tavallisen, näkymättömän työn varassa.
Kun nuori kokee, ettei rehellisellä työnteolla saavuta somen esittelemää elintasoa, herää herkästi ajatus: ”Miksi edes yrittää?”.
Erityisesti harvaan asutuilla alueilla nuorten miesten syrjäytymis- ja kyynistymisriski on tunnistettu vakava yhteiskunnallinen ongelma. Jos ympärillä ei ole työpaikkoja ja harrastukset vaativat kalliita laitteita, nuori voi jäädä täysin oman onnensa nojaan pelkän ruudun ääreen, mikä murentaa elämänhalua.
On täysin ymmärrettävää tuntea turhautumista ja katkeruutta siitä, että lähtökohdat elämään ovat niin epätasaiset.
Perintömetsät tai vanhempien lompakko antavat joillekin valtavan etumatkan, jota pelkällä omalla työllä on vaikea kuroa umpeen.
Siksi somen pintakiillon taakse katsominen ja sen mekanismien kyseenalaistaminen on tärkeää, jotta omaa arvoaan ei mitattaisi muiden näyttämisen halun perusteella.
Vastaukset 1
Vanhimmat
😂 Kas, perintömetsät ja vanhempien lompakot pääsivät jälleen mukaan keskusteluun! Tällä kertaa aiheesta on rakennettu jo kokonainen yhteiskunnallinen luento! 🤣
Nuorten syrjäytyminen ja taloudellinen eriarvoisuus ovat vakavia asioita, mutta melkoinen ajatusloikka on tehdä yksittäisten tubettajien koneista, kalustosta ja ostoksista syyllisiä yhteiskunnan ongelmiin.
Eikä se, että joku on saanut perintöä tai hankkinut omaisuutta, tarkoita automaattisesti helppoa elämää tai muiden halveksimista.
Olisiko jo aika hyväksyä, että ihmisillä on erilaiset lähtökohdat, erilaiset elämäntilanteet ja erilaiset mahdollisuudet? Toisten omaisuuden jatkuva laskeminen ei ainakaan paranna kenenkään omaa asemaa.
Ja yksi asia vielä: jos somessa muiden omaisuudella ylpeily on ongelma, niin mitä on se, että vuodesta toiseen jaksetaan pitää luentoja muiden perinnöistä ja varallisuudesta? 😂