Datakeskuksen takia tarvitaan 53 tuuliturbiinia

Ja tarvittaisiin 14 ydinvoimalaa! Ja kun muistetaan, kuinka kauan tuon viimeisimmän rakentaminen venyi ja venyi, nyt varmaan on jo vanhenemassa, ennen kuin pääsi kunnolla käyntiin!!

Esim Huittisiin tulee 1 datakeskus, jonka vuoksi Huittisten sähköntarve seitsenkertaistuu ja jos se pyörii täysillä, niin 18 kertaistuu!
Ja nyt sinne on tulossa toinen datakeskus!!

Entäpä sitten kun ei ole tuulta tammi-helmikuun pakkasviikoilla? Jääkö meemikeskuksen hassut kuvat generoimatta?

Työttömät polkemaan virtaa datakeskukseen niin hekin saavat samalla sitä liikuntaa päivän aikana.

Ivalossa tehdään korvamerkitsemättömällä sähköllä "vihreää" lämpöenergiaa...

https://www.inergia.fi/datalampolaitos-korvaa-turpeen-ivalossa/

...korvamerkityistä poroista viisveisaamatta.

"Suomessa on julkistettu tänä vuonna useampi kuin yksi uusi datakeskus viikossa" - Kuhmokin kartalla...

https://yle.fi/a/74-20249055

Apinoita koijataan, takuuvarmasti.

Hallitsematon rakentamien energiaintensiivisissä hankkeissa kuten nämä datakeskuksen eivät pelkästään vaikuta alueen asumisviihtyvyyteen vaan tekevät asumisesta täällä Kainuussa liian kallista .
Ongelma selviää kun tarkastelee nykyistä sähkön siirtohinnottelua Kajaven alueella ja samalla vertaa nykyistä kulutusta ja Kainuun sähköverkon siitokapasiteettia.
Kainuun sähköverkko on vielä liian kehittymätön vastaamaan esimerkiksi tilanteeseen jossa Kainuun sähkönkulutus 5 kertaistuu. Nythän haaveillaan investoinneista jotka ajavat meidät nurkkaan seuraavien vuosien aikana jos ei jatkuvaan kasvuun ole kykyä investoida sähkön tuotannon ja siirron osalta.

Terva, puut, vesi, mineraalit, tuulet, sähkö ja lopulta datakin.
Suomalaisen banaanivaltion vientituotteita viime ja kuluvallla vuosisadalla.

Tuulivoimaloiden maapinta-alan ja kiviaineksen tarve on valtava, yksi voimala vaatii noin 11 hehtaaria maata. Voimala-alue on 2–3 hehtaaria. Uusia tai perusparannettavia teitä on 11,6–21,1 kilometriä, joissa tien ajouran pitää olla vähintään 5 metriä leveä ja vapaaksi raivattava aukko 15–70 metriä, jotta pitkät, leveät ja korkeat osat voidaan kuljettaa rakentamiskohteeseen ja viereen saadaan asennettua kaapeliurat. Kolmen sähkönsiirtolinjan vaihtoehdot ovat 12,7–16,2 kilometriä ja johtoaukean alue 20,2–74,9 hehtaaria.
Rakennuspaikkaa, teitä ja kaapeliuria varten tarvitaan suuri määrä kiviainesta. Niinimäessä tarvearvio on 166000–130000 kuutiota. Tyypillisesti louhos perustetaan rakennusalueen läheisyyteen. Louhoksen perustamista ei käsitellä YVA-menettelyssä, joten sen osalta ei ympäristövaikutusten arviointia tehdä.
Lavan kuljetus edellyttää teiden leventämistä, maan täyttöä ja puiden poistoa jopa 70 metriin saakka. Niinimäkeen on suunnitteilla 100-metrisiä. Hämeen Härkätiehen kohdistuisi merkittäviä muutoksia.
Esim Lestijärven tuulivoimala-alueen louhos, josta otettiin liki 1,5 miljoonaa tonnia kiviainesta voimala- ja tieperustuksiin, kaapeliuriin sekä nostoalueisiin.
Tuulivoimalarakennuksesta suurin osa on maan alla
Perustus muodostaa tuulivoimalarakennuksesta suurimman osan, noin 70 %. Näkyvillä on siis vain 30 % laitoksesta. Perustus on noin 30 metriä leveä ja yli 5 metriä syvä. Niinimäessä yhtä voimalaa kohden perustuksiin arvioidaan tarvittavan betonia 800–1100 kuutiota eli 100–140 betoniautokuormallista. Jokaisen jalusmonttuun upotetaan harjaterästä noin 100–140 tonnia. Lisäksi perustuksiin upotetaan voimalan tarvitsemat sähköjohdot ja muuta tekniikkaa.
Perustus mikrosäröilee tuulivoimalan liikkeen ja tärinän vaikutuksesta, joten perustusta ei voida käyttää uudelleen. Suomessa perustuksia ei tarvitse (toistaiseksi) purkaa. Aikaa myöten mm. teräs ruostuu ja valuu maaperään. Perustusten ympäristövaikutuksia ei arvioida riittävästi. Kun voimalat rakennetaan pohjavesialueiden ja vesistöjen välittömään läheisyyteen tai pohjavesien valuma-alueille, kuten Etelä-Hattulassa on suunnitteilla, riskinä on pohjavesien ja vesistöjen saastuminen.
Maatuulivoimalan betoni-teräsperustus vie jopa 4500 kuutiometriä betonia.
Voimaloiden myötä hiljaisten alueiden hiljaisuus menetetään
Teollisuusrakennus on erittäin meluisa verrattuna moneen muuhun teollisuudenalaan. Konehuonetta ei ole äänieristetty. Turbiinin lähtömelu on noin 110 desibeliä noin 200 metrin korkeudessa. Kun tuulivoimalat perustuvat lentokonetekniikkaan, lähiasukkaat kuvaavat ääntä suihkukoneen tai hävittäjälentokoneen kaltaiseksi. Koneiston ja vaihteistojen ääniä asukkaat kuvaavat betonimyllyssä pyörivien kivien kolinaksi. Tuulivoimalan lapa tuottaa humahtavan äänen siinä kohtaa, kun se ohittaa tuulivoimalan tornin, eli noin sekunnin välein.
”Se on sellainen vonkuna”. Ääni on sitä kovempi, mitä nopeammin lavat pyörivät ja mitä lähempänä voimalat ovat toisiaan. Lisäksi ääni voimistuu lapojen jäätäessä, likaantuessa ja kuluessa. Lavoista tuleva ääni on kapeakaistaista, impulssimaista ja sykkivää. Se sisältää myös matalataajuuksista infraääntä, jota ihminen ei kuule mutta joka värähtelee ihmisen soluissa ja sydämessä. Edellä mainittuja tekijöitä ei mittaustekniikassa tai voimaloiden sijoittelussa oteta huomioon.
”Ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä tuulivoimaloita, jotka tuottaisivat vähemmän melua”
Tuulivoimateollisuus on ollut täysin tietoinen alusta asti infraäänen ja matalataajuisen melun aiheuttamista ongelmista. Sen osoittaa mm. Vestaksen toimitusjohtajan Ditlev Engelin 29.7.2011 päivätty kirje, joka on osoitettu Tanskan ympäristöministerille. Kirjeessä myönnetään se tosiasia, että tuulivoimalat tuottavat matalataajuista ääntä ja että ”ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä tuulimyllyistä äänettömiä.