Ne ovat varmaan ainakin yhtä luetettavia kuin 90-luvulla virolaisten työmiesten ammattitutkinnot.
Virolainen kokenut kirvesmies saattoi ihmetellä, että miksi vasaran toisessa päässä on V. Miten sillä naulaan lyödään. Kun selitettiin, että sillä päällä voi vetää tarvittaessa naulan pois. Siihen virolainen vastasi, että meillä Neuvostoliitossa ei lyöty nauloja koskaan vinoon tai väärään paikkaan. Naulan poisto oli rikos koko yhteiskuntaa vastaan.
Näitä ammattiosaajia kutsuttiin Mustamäentorin maistereiksi ja mestareiksi. Epäiltiin, että työ- ja ammattitutkinnot olivat Mustamäen torilta hankittuja.
Virolainen kokenut kirvesmies saattoi ihmetellä, että miksi vasaran toisessa päässä on V. Miten sillä naulaan lyödään. Kun selitettiin, että sillä päällä voi vetää tarvittaessa naulan pois. Siihen virolainen vastasi, että meillä Neuvostoliitossa ei lyöty nauloja koskaan vinoon tai väärään paikkaan. Naulan poisto oli rikos koko yhteiskuntaa vastaan.
Näitä ammattiosaajia kutsuttiin Mustamäentorin maistereiksi ja mestareiksi. Epäiltiin, että työ- ja ammattitutkinnot olivat Mustamäen torilta hankittuja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pohdin samaa asiaa.
Siinä on kuitenkin vähintään kaksi muuttujaa.
Yksi on tutkintojen aitous.
Ostin aikoinaan ajankulukseni koiralleni tohtorin tutkinnon amerikkalaisesta yliopistosta, joka ei ollut turhan tarkka opintosuorituksista. Diplomi oli hieno, se kelpasi hyvin seinälle valion tittelin viereen.
Toinen on tutkinnon taso, jos se on suoritettu.
Ennen ammattikorkeakouluja Suomen korkeakoulujen vaatimustaso oli turhankin korkea ja monesti kirkasotsaisen teoreettinen. Tutkinto ammattikorkeasta vastaa monen muun maan korkeakoulututkintoa.
Nyt puuhataan sitä, että ammattikouluistakin tehtäisiin korkeakouluja. Se on helpoin tapa saada asiat näyttämään siltä, että koulutuksen taso olisi noussut eikä rahaa tarvitse käyttää kuin uusiin teksteihin seinillä ja paperin yläkulmassa.
Siinä missä meillä on kohta korkeakoulun käyneitä maalareita, ei tunnu ihmeelliseltä, jos niitä on myös ruokaläheteissä.