Opettaja, sanotaan häntä vaikka Pekaksi, ei halua tasokokeita koska silloin hänen opettamisensa vapaus katoaa ja tulee ilmi, että hän opettaakin oppilaille asioita, joita kokeilla ei pysty mittaamaan.
Sen takia ne asiat, joita vaikkapa matematiikan kokeilla mitataan, jäävät huonolle opetukselle.
Minua huolestuttaa kuinka monta Pekkaa opettajien joukossa on.
Ihmisiä, jotka opettavat mystisiä mittaamattaomia taitoja ja joiden oppilaateivät opi niitä taitoja, jolla saadaan jatko-opiskeupaikka ja jolla päästään lukioon.
Sen takia ne asiat, joita vaikkapa matematiikan kokeilla mitataan, jäävät huonolle opetukselle.
Minua huolestuttaa kuinka monta Pekkaa opettajien joukossa on.
Ihmisiä, jotka opettavat mystisiä mittaamattaomia taitoja ja joiden oppilaateivät opi niitä taitoja, jolla saadaan jatko-opiskeupaikka ja jolla päästään lukioon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja puolet oppilaista arabian kielisiä....
Purra haluaa lopettaa opetusministeriön eli sen ainoan valvovan ja vastuullisen organisaation koulutuksen kehittämiseen ja valvomiseen. Sitten ollaan silläkin saralla villissä lännessä.
Mitä opetusministeriö on oikeasti valvonut, kun duunissa olevat opettajat voivat sanoa, että lapset eivät osaa lukea, mutta ovat oppineet asioita, joita ei voi mitatata?
Jos opetusministeriötä ei lopeteta, samat virkamiehet tekevät kokeen, jolla ei mitata osaamista.
Miten toi toimis muilla aloilla?
Jos vaikka kokki sanois, että on tehnyt asioita, joita ei pysty mittaamaan ja siksi pitää saada täysi liksa, vaikkei annoksia ole yhtään valmiina.?
Ymmärrän, että opettajat saavat painottaa asioita, mutta eikä minimi kuitenkin ole, se, että opitaan ne asiat mitä varten tunti on olemassa.
Hyvin kuvaavaa on se, että puolet opettajista ei halua mittausta koska pelkää paljastuvansa.
Koulussa opetettavat asiat ovat ehdotonta minimiä osaamisessa.
On vaikea keksiä lukusuunnitelmista mitään sellaisia taitoja, joita aikuisena ei tarvitse tai joiden osaaminen ei tee elämästä helpompaa.
Eniten huolestuttaa lasten oikeusturva. On pelottavaa, että lapsi pakotetaan olemaan koulussa 15 vuotta eikä sinä aikana opi edes perusasioita matematiikasta, ei osaa kieltä eikä osaa lukea.
Siinä pitää opettaja laittaa syytteeseen henkisestä väkivallasta. Jos 15 vuoden aikana ei saa niitä asioita opetettua, niin aika on käytetty johonkin muuhun.
Kaksi viidestä aikuisesta ei osaa prosenttilaskua. Se on pelottavaa koska silloin ei ymmärrä verojaan eikä osaa valita edes kaupasta edullisempaa tuotetta.
Ihan yhtä huolestuttavaa on että puolet sairaanhoitajista ei osaa lääkelaskuja. He eivät osaa laskea vauvalle lääkeannosta ja voivat antaa melkein minkä annoksen vaan ihan osaamattomuuttaan. Ehkä hekin osaavat sitä elämää varten olevaa tietoa, jota ei voi mitata ja joka voi lopettaa vauvan elämän. Fiksua
Lääkettä määrätään 1 mg/kg
Liuoksessa on 1 mg/kg eli sitä voi antaa suoraan.
Siispä vauva saa kilon verran.
Jaa, onko opiskelun tarkoitus on siis päästä opiskelemaan seuraavaan oppilaitokseen? Eikö oppimisella tulisi aina olla suhde todelliseen elämään? Miksi me muuten laitamme yhä koululaiset kilpailemaan oppimisesta? Eikö heidän pitäisi oppia ja opetella itse eikä olla ulkoa ohjattuja?
Miksi luot keinotekoisen vastakkainasettelun tiedon ja "todellisen elämän" välille?
Eihän lukutaito vähennä kykyä elää "todellista elämää" eikä kyky tehdä työssä vaadittuja asioita tee elämästä huonompaa.
Mikä edes on se "todellinen elämä", jossa lääkärin ei tarvitse tietää lääketieteestä eikä bussikuski tarvitse ajokorttia?