Haluan jo eroon tästä sairaasta rakkaudesta.

Miksi ihmeessä? Outoa.

Tuskin pääset eroon koskaan ongelmastasi mikäli kuvittelet, että rakastan sinua. Riippumatta siitä mitä kaikkea pösilöä touhuat oman elämäsi pilateksesi. Minulla kuten suurimmalla osalla naisista on toiveita, odotuksia ja joitain asioita jotka ovat täysin selviä vastakkaiselle sukupuolelle.
Minä en ole ollut menossa avioliittoon, en edes aikeissa lyödä kämmeniä yhteen kenenkään kanssa, muuttaa asumaan saman katon alle.
Koska olen elänyt jo yhden parisuhteen ja lapseni tehnyt silloisen puolisoni kanssa. Tuo avioliitto riitti minulle ja sen uskon jääneen viimeiseksi. Rakkaus tarkoittaa aivan jotain muuta kuin pakkomiellettä, mikä on juurtunut päänuppiisi, koska olet sen sinne istuttanut aivan itse.
Rakkaus tarkoittaa yhteydenottoa, tunteiden tunnustamista ja halua tutustua toiseen ihmiseen ja olla hänen kanssaan.
Rakkaus on harvinainen etuus, koska se kasvaa ja voi hyvin vain rehellisellä maaperällä. Se ei kasva loukkaamalla toista ihmistä eikä se aukaise ovea sinulle, jos teet toiselle ihmiselle ikäviä asioita ja naureskelet julkisesti pilkkaa tehden.
Et voi alkaa sotimaan muita ihmisiä vastaan vaarallisessa pakkomielle päähänpinttymässä, jos sinulla ei ole minkäänlaista todellista suhdetta ihmiseen ketä uskot rakastavasi.
Kuka rakastaa ihmistä, kuka ei anna itsestään mitään muuta kuin tyhjän kuoren?

valitettavasti se ei ole valittavissa.

Käviskö lepra?

Minne mun sitten pitäisi mennä?