Tänään katseet ja kemiat oli niin kuin oltaisiin oltu ainoat ihmiset siinä kaikkien keskellä, vain toisillemme olemassa. Jotenkin vähän riehakas tunnelma jopa, pelkäsin katsoa, mutta en voinut olla katsomatta, mitään järkevää ei tullut suusta, mutta sillä ei ollut mitään väliä, koska se mitä sanottiin ei ollut merkityksellistä, vain se tunne, minkä molemmat tunsimme. Se lämpö ja nauru ja kipinät, se oli yhteistä, oltiin omassa kuplassamme. Sitten sanoit jotain sellaista, mikä sai mut putoamaan sieltä jostain seitsemännestä pilvestä takaisin maankamaralle. Yritin vain kuumeisesti pitää pokkani, ettet huomaisi mun reaktiota, vaikka huonolla menestyksellä varmasti. Hämmennyin totaalisesti.
Joo tiedän että meistä ei voi ikinä tulla mitään, tilanne on mahdoton, mutta pitääkö sitten lietsoa tätä tunnetta? Varmasti huomasit itsekin että joku raja uhkaa ylittyä ja halusit muistuttaa meitä molempia realiteeteista. Tää tunne on vaan jotain niin...en tiedä kestänkö sitä ettei sitä täyttymystä koskaan tule. Toisaalta jo pelkkä sun läsnäolo ja näkeminen antaa niin paljon hyvää mun elämääni, silloinkin kun et ole siinä, että se tuntuu kuitenkin sellaisenaankin niin paljon paremmalta kuin elämä ilman sitä. Tuntuu että olen parempi versio itsestäni, saan sellaista positiivista energiaa sulta, että jaksan kaikki vastoinkäymisenikin kohdata tyynemmin. Silti just nyt tuntuu siltä että pää hajoaa
Miehelle
Joo tiedän että meistä ei voi ikinä tulla mitään, tilanne on mahdoton, mutta pitääkö sitten lietsoa tätä tunnetta? Varmasti huomasit itsekin että joku raja uhkaa ylittyä ja halusit muistuttaa meitä molempia realiteeteista. Tää tunne on vaan jotain niin...en tiedä kestänkö sitä ettei sitä täyttymystä koskaan tule. Toisaalta jo pelkkä sun läsnäolo ja näkeminen antaa niin paljon hyvää mun elämääni, silloinkin kun et ole siinä, että se tuntuu kuitenkin sellaisenaankin niin paljon paremmalta kuin elämä ilman sitä. Tuntuu että olen parempi versio itsestäni, saan sellaista positiivista energiaa sulta, että jaksan kaikki vastoinkäymisenikin kohdata tyynemmin. Silti just nyt tuntuu siltä että pää hajoaa
Miehelle
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitä mies sanoi? Voisi sopia paitsi tuo nauraminen tai en huomannut sitä.
Meni sitten ohi, valitettavasti. Meillä on sellainen yhteys, että tuntuu että huumorimmekin välittyy jo pelkistä katseista, ja nauramme paljon. Hän nauraa huonoillekin vitseilleni, ja vilkaisee minua usein ensimmäisenä sanottuaan jotain hauskaa. Mutta ei se ole pelkästään sitä. Vaikea selittää, mutta tuntuu kuin huumori olisi sellainen eniten yhdistävä tekijä, jossa olemme aina olleet samalla aaltopituudella, silloinkin kun monessa muussa asiassa on ollut kitkaa.
Mulla on vastaavan kaltainen tilanne. Tää on jatkunut jo jonkin aikaa muuttumattomana. Huumorintaju synkassa ja meno karkaa välillä lapasesta. Kemiat kohtaa ja kipinöi, mutta on olemassa molemminpuoleinen este, joka piirtää rajan, jota kumpikaan ei rohkene tunnustella. En usko että kumpikaan tahallaan lietsoo. Tunne toisen seurassa vaan on niin voimakas ja pitää otteessaan.
M > N
Ei ollut miehelle
No voi voi
Tutun kuuloinen tilanne. Ilman tunnisteita vastaan yleisellä tasolla. Reaktioista päätellen molemmat tuntee vetoa, ja testaa rajoja. Joskus niiden olemassaolosta täytyy muistuttaa itseään, puolin ja toisin. Kemia välillänne on kiistaton, eli ei välttämättä lähellekään mahdoton tilanne kuin itsellesi uskottelet. Ainoastaan epävarmuus toisen tunteista pitää rajat paikallaan...Toistaiseksi...
Kauniisti kirjoitettu. Jos oikea ihminen on läsnä, niin voin kuvitella tunteesi.
Saisko 10sec tiktok tanssina