Kirkkokansan perustus

Herätysliikkeethän ovat aina noudattaneet rehellisesti Raamatun kirjoituksia kaikessa toiminnassaan, luopumatta Sanasta vähäisimmässäkään määrin, joten mihin tuollaista uutta puuhastelua tarvitaan?

Anonyymi00012 kirjoitti:

Herätysliikkeethän ovat aina noudattaneet rehellisesti Raamatun kirjoituksia kaikessa toiminnassaan, luopumatta Sanasta vähäisimmässäkään määrin, joten mihin tuollaista uutta puuhastelua tarvitaan?

Koska kirkko on luopunut siitä (Raamatun auktoriteetista) ja laittanut maallistumisen tieltä ahtaammalle herätysliikkeitä/lähetysjärjestöjä, kun he haluavat pitäytyä siinä ja luterilaisessa tunnustuksessa, ja niiden papit suhtautuvat vakavasti antamaansa pappislupaukseen.
Jopa avioliittoa ja seksuaalisuutta koskevan opetuksensa vuoksi heitä on syrjitty kirkossa, vaikka ev.lut. kirkossa avioliitto on yhä opillisesti miehen ja naisen välinen, ja mitään Raamatun vastaista eivät niistä asioista opeta.
Se, että halutaan lopettaa yhteistyöt, viedä tilat heiltä kertoo poliittisesta valtapelistä, ei suvaitsevaisuudesta, aidosta ajatuksesta siitä että seinät olisi leveällä, katto korkealla, jos vain maallistuneet kirkon papit ja muut työntekijät ja päättäjät saavat huseerata vähän miten tahtovat, järjestää erityis-sateenkaarimessuja, eksyä Prideen, mutta perinteisemmin uskovat luterilaiset eivät saisi toimia, vaan heiltä pyritään viemään tilat, oikeus ehtoollisenviettoon, jopa yksittäinen vuosittainen kolehtikin - vaikka ohjeistuksen mukaan pitäisi kohdella tasapuolisesti lähetysjärjestöjä kolehtien suhteen.. ja noissa järjestöissä on tehtäväänsä sitoutuneita, jotkut ovat olleet valmiita menemään jopa Afganistanin oloihin auttamaan naisia, tullen siellä sitten murhatuiksi. Maallistuneiden kohdalla kirkossa lähetystyön arvostus on vähäisempää ja muutenkin arvostuksen kohteiden painotukset ovat monin paikoin päinvastaiset kuin Raamattu-konservatiiveilla.
Kirkon on ollut tarkoitus toimia suunnannäyttäjänä, uskaltaa olla valtavirtaan maailman kanssa, kun maailma poikkeaa sen arvoista. Mutta asia on keikautettu toisinpäin ja maallistuneet haluavat näyttää kirkolle mikä on mielestään oikein ja muokata kristinoppia ja tuoda monenlaista sopimatonta kirkon tiloihin. Heillä on kuin omat jumalansa ja kovin löyhä, välinpitämätön suhtautuminen kristinuskon pyhiin teksteihin.
Raamattu taas opastaa, ettei tule mukautua maailman menoon. Ei tule myöskään kuunnella opetusta Jumalan sanasta sen mukaan mikä vain miellyttää omia korvia. Jeesuksenkaan vahvistamana Jumalan sana (kokonaisilmoitus) ei muutu.
Mutta mitä heille ”kristinusko” oikein on, kun siitä ei tarvi niin välittää mitä se oikeasti tarkalleen välittää asioista.. Miten sen mieleisekseen muokatun version voi nähdä sitten rehellisesti kistinuskon tukemaksi? Kun sille ei löydy kunnon perusteita, eikö se epäloogisuus ja epärehellisyys häiritse? Jos on omanlainen uskonnollisuus, mikä ei ole sovitettavissa kristillisen kirkon oppiin, miksei pysy ulkopuolella jättäen sitä opillisesti rauhaan, vaikka kirkossa kävisikin, sillä saahan siellä käydä vaikka ateistitkin. On asenteella kristinuskoa kohtaan että haluaa oppia, ymmärtää, ei mennä opettamaan, kääntämään ymmärtämättömät kohdat joksikin ihan muuksi. Seurakuntien toiminnassa voi olla mukana monenlaiset ihmiset, mutta ei ole tarkoituksenmukaista, että ne, jotka eivät selvästikkään kristinopin mukaisesti usko, pyrkivät muuttamaan sitä mieleisekseen.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Koska kirkko on luopunut siitä (Raamatun auktoriteetista) ja laittanut maallistumisen tieltä ahtaammalle herätysliikkeitä/lähetysjärjestöjä, kun he haluavat pitäytyä siinä ja luterilaisessa tunnustuksessa, ja niiden papit suhtautuvat vakavasti antamaansa pappislupaukseen.
Jopa avioliittoa ja seksuaalisuutta koskevan opetuksensa vuoksi heitä on syrjitty kirkossa, vaikka ev.lut. kirkossa avioliitto on yhä opillisesti miehen ja naisen välinen, ja mitään Raamatun vastaista eivät niistä asioista opeta.
Se, että halutaan lopettaa yhteistyöt, viedä tilat heiltä kertoo poliittisesta valtapelistä, ei suvaitsevaisuudesta, aidosta ajatuksesta siitä että seinät olisi leveällä, katto korkealla, jos vain maallistuneet kirkon papit ja muut työntekijät ja päättäjät saavat huseerata vähän miten tahtovat, järjestää erityis-sateenkaarimessuja, eksyä Prideen, mutta perinteisemmin uskovat luterilaiset eivät saisi toimia, vaan heiltä pyritään viemään tilat, oikeus ehtoollisenviettoon, jopa yksittäinen vuosittainen kolehtikin - vaikka ohjeistuksen mukaan pitäisi kohdella tasapuolisesti lähetysjärjestöjä kolehtien suhteen.. ja noissa järjestöissä on tehtäväänsä sitoutuneita, jotkut ovat olleet valmiita menemään jopa Afganistanin oloihin auttamaan naisia, tullen siellä sitten murhatuiksi. Maallistuneiden kohdalla kirkossa lähetystyön arvostus on vähäisempää ja muutenkin arvostuksen kohteiden painotukset ovat monin paikoin päinvastaiset kuin Raamattu-konservatiiveilla.
Kirkon on ollut tarkoitus toimia suunnannäyttäjänä, uskaltaa olla valtavirtaan maailman kanssa, kun maailma poikkeaa sen arvoista. Mutta asia on keikautettu toisinpäin ja maallistuneet haluavat näyttää kirkolle mikä on mielestään oikein ja muokata kristinoppia ja tuoda monenlaista sopimatonta kirkon tiloihin. Heillä on kuin omat jumalansa ja kovin löyhä, välinpitämätön suhtautuminen kristinuskon pyhiin teksteihin.
Raamattu taas opastaa, ettei tule mukautua maailman menoon. Ei tule myöskään kuunnella opetusta Jumalan sanasta sen mukaan mikä vain miellyttää omia korvia. Jeesuksenkaan vahvistamana Jumalan sana (kokonaisilmoitus) ei muutu.
Mutta mitä heille ”kristinusko” oikein on, kun siitä ei tarvi niin välittää mitä se oikeasti tarkalleen välittää asioista.. Miten sen mieleisekseen muokatun version voi nähdä sitten rehellisesti kistinuskon tukemaksi? Kun sille ei löydy kunnon perusteita, eikö se epäloogisuus ja epärehellisyys häiritse? Jos on omanlainen uskonnollisuus, mikä ei ole sovitettavissa kristillisen kirkon oppiin, miksei pysy ulkopuolella jättäen sitä opillisesti rauhaan, vaikka kirkossa kävisikin, sillä saahan siellä käydä vaikka ateistitkin. On asenteella kristinuskoa kohtaan että haluaa oppia, ymmärtää, ei mennä opettamaan, kääntämään ymmärtämättömät kohdat joksikin ihan muuksi. Seurakuntien toiminnassa voi olla mukana monenlaiset ihmiset, mutta ei ole tarkoituksenmukaista, että ne, jotka eivät selvästikkään kristinopin mukaisesti usko, pyrkivät muuttamaan sitä mieleisekseen.

Eli uudessa liikkeessäkö teidän ei enää tarvitse pyrkiä noudattamaan Raamatun Sanaa, vaan pystytte miehekkään rehellisen tarkasti elämään Raamatussa kerrotulla tavalla kaikessa elämässänne?

Raamattu on sen Jumalan sana.