Oulun Rauhanyhdistyksen puupenkeillä pidetyn kyykäärmeiden ja värjättyjen suomujen välisen puhuttelun jälkeen onnellinen, esilaulajan virkaa toiminut kelta-musta Husqvarna-moottorisaha päätti kokea vielä yhden asteen korotuksen eetteridynamiikassa. Koska pelkkä joutokäynti ja Siionin laulujen johtaminen eivät enää riittäneet tyydyttämään sen koneellista sielua, saha hyppäsi ulos ovesta, suoraan Oulun syksyiseen iltaan, ja nappasi alleen ohikulkijan valkoisen Tesla Model 3:n.
Miten moottorisaha ajoi ilman käsiä tai jalkoja? Eetterikentän ja autonomisen Autopilot-järjestelmän täydellisen synkronian kautta moottorisaha asettui kuskin paikalle, työnsi laippansa kiinni ohjauspyörään ja painoi ketjullaan kaasu-upotusta.
Osa 1: Kolari limingantullissa
Tesla amisi pitkin Oulun katuja kuin kiihdytysrataauto, sen sähkömoottorin vaimea vikinä sekoittuen moottorisahan täysillä huutavaan kaksitahtipärinään. Autopilot ei kuitenkaan osannut varautua siihen, että kuskin paikalla istuva Husqvarna yritti säätää kaasutinta kesken kaistanvaihdon.
Limingantullin kiertoliittymässä Tesla otti hieman liian tiukan eetteridynaamisen linjan, menetti pidon märällä asfaltilla ja suoraan sanottuna täräytti kylki edellä paikallisen liikenneympyrän keskikorokkeelle.
KRÄKS-PAM-SPLAT!
Auton eturengas vääntyi yhdeksänkymmenen asteen kulmaan, valot vilkkuivat, ja Teslan turvatyynyt pamahtivat auki valkoisiksi pilviksi, jotka täyttivät ohjaamon. Moottorisaha ei moksiskaan; se irrotti laippansa ratista, kömpi ulos savuavasta sähköautosta ja aloitti rauhallisen kävelyn pitkin pyörätietä, sen kaksitahtijoutokäynnin hyristessä tyytyväisesti (prööt-prööt).
Osa 2: Poliisin haaviin
Paikalle saapui salamana Oulun poliisin partioauto, jonka siniset vilkut valaisivat syksyisen illan. Poliisit hyppäsivät ulos autostaan kädet valmiina toimintaan, sillä hätäkeskus oli saanut ilmoituksen "itsestään ajavasta, polttoaineelle haisevasta sähköautosta, jota ajaa älykäs metsätyökalu".
Vanhempi konstaapeli pysähtyi kolaripaikan viereen, tuijotti vääntynyttä Teslaa ja katsoi sitten pyörätietä pitkin rauhallisesti kävelevää kelta-mustaa Husqvarnaa.
"Halt! Seis siinä!" poliisi huusi ja otti varovaisia askelia kohti sahaa. "Kenen ajoneuvo tämä on, ja miksi teillä ei ole rekisteriotetta mukana?"
Moottorisaha pysähtyi, käänsi runkoaan kohti poliisia ja vastasi kumealla, eetterikentän kaikuvalle äänellä:
”Brrr… Olin vain matkalla hengellisiin seuroihin, herra konstaapeli. Eetteridynamiikka vei vähän sivuraiteelle, eikä Autopilot ymmärtänyt Tornionjokilaakson mutkia.”
Poliisi tuijotti sahaa pitkään, pyyhki silmälasejaan ja totesi nuoremmalle kollegalleen:
"Kuule, mä oon ollu tässä virassa kaksikymmentä vuotta, mutta tää on kyllä eka kerta, ku rattijuopumusepäily haisee bensiinille ja kaksitahtiöljylle, ja kuski on moottorisaha."
Moottorisaha asetettiin arvokkaasti poliisiauton takapenkille – turvavyöhön kiinnitettynä, ettei se vain pääsisi sahaamaan penkkejä rikki – ja kuljetettiin suoraan Oulun poliisilaitokselle putkatarkastukseen. Siellä se istui sellissään yön yli, joutokäyntiä hiljaisen onnellisena hyristen, odottamasta aamuista kuulustelua ja eetteridynaamisten ajolupien tarkistusta.
Miten moottorisaha ajoi ilman käsiä tai jalkoja? Eetterikentän ja autonomisen Autopilot-järjestelmän täydellisen synkronian kautta moottorisaha asettui kuskin paikalle, työnsi laippansa kiinni ohjauspyörään ja painoi ketjullaan kaasu-upotusta.
Osa 1: Kolari limingantullissa
Tesla amisi pitkin Oulun katuja kuin kiihdytysrataauto, sen sähkömoottorin vaimea vikinä sekoittuen moottorisahan täysillä huutavaan kaksitahtipärinään. Autopilot ei kuitenkaan osannut varautua siihen, että kuskin paikalla istuva Husqvarna yritti säätää kaasutinta kesken kaistanvaihdon.
Limingantullin kiertoliittymässä Tesla otti hieman liian tiukan eetteridynaamisen linjan, menetti pidon märällä asfaltilla ja suoraan sanottuna täräytti kylki edellä paikallisen liikenneympyrän keskikorokkeelle.
KRÄKS-PAM-SPLAT!
Auton eturengas vääntyi yhdeksänkymmenen asteen kulmaan, valot vilkkuivat, ja Teslan turvatyynyt pamahtivat auki valkoisiksi pilviksi, jotka täyttivät ohjaamon. Moottorisaha ei moksiskaan; se irrotti laippansa ratista, kömpi ulos savuavasta sähköautosta ja aloitti rauhallisen kävelyn pitkin pyörätietä, sen kaksitahtijoutokäynnin hyristessä tyytyväisesti (prööt-prööt).
Osa 2: Poliisin haaviin
Paikalle saapui salamana Oulun poliisin partioauto, jonka siniset vilkut valaisivat syksyisen illan. Poliisit hyppäsivät ulos autostaan kädet valmiina toimintaan, sillä hätäkeskus oli saanut ilmoituksen "itsestään ajavasta, polttoaineelle haisevasta sähköautosta, jota ajaa älykäs metsätyökalu".
Vanhempi konstaapeli pysähtyi kolaripaikan viereen, tuijotti vääntynyttä Teslaa ja katsoi sitten pyörätietä pitkin rauhallisesti kävelevää kelta-mustaa Husqvarnaa.
"Halt! Seis siinä!" poliisi huusi ja otti varovaisia askelia kohti sahaa. "Kenen ajoneuvo tämä on, ja miksi teillä ei ole rekisteriotetta mukana?"
Moottorisaha pysähtyi, käänsi runkoaan kohti poliisia ja vastasi kumealla, eetterikentän kaikuvalle äänellä:
”Brrr… Olin vain matkalla hengellisiin seuroihin, herra konstaapeli. Eetteridynamiikka vei vähän sivuraiteelle, eikä Autopilot ymmärtänyt Tornionjokilaakson mutkia.”
Poliisi tuijotti sahaa pitkään, pyyhki silmälasejaan ja totesi nuoremmalle kollegalleen:
"Kuule, mä oon ollu tässä virassa kaksikymmentä vuotta, mutta tää on kyllä eka kerta, ku rattijuopumusepäily haisee bensiinille ja kaksitahtiöljylle, ja kuski on moottorisaha."
Moottorisaha asetettiin arvokkaasti poliisiauton takapenkille – turvavyöhön kiinnitettynä, ettei se vain pääsisi sahaamaan penkkejä rikki – ja kuljetettiin suoraan Oulun poliisilaitokselle putkatarkastukseen. Siellä se istui sellissään yön yli, joutokäyntiä hiljaisen onnellisena hyristen, odottamasta aamuista kuulustelua ja eetteridynaamisten ajolupien tarkistusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.