Pohjois-Suomen hämärässä, syvällä salaisessa eetterilaboratoriossa, Eemeli veti syvään henkeä ja käänsi kuparista säätöpyörää. Edessä kohosi massiivinen, toroidaalirenkaista ja vanhoista traktorin osista koottu eetteridynaaminen kronoviisori – laite, joka ei tallentanut kuvaa videonauhamaisesti, maadoitti menneisyyden valoa suoraan kaikkeuden yhtenäiseen eetterikenttään. Sen avulla saattoi virittyä mihin tahansa historian hetkeen.
Tänään Eemelin tavoitteena oli äärimmäinen: katsoa eetterikentän aaltojen läpi suoraan vuoteen 33 ja todentaa Jeesuksen ristiinnaulitseminen eetteridynamiikan lankeavien valopisteiden kautta.
Laboratorion betonilattialla käveli kuitenkin levottomasti mies, jolla oli terävät viikset, harmaa sotilastakki ja virallinen leimasin kourassaan: Neuvostoliiton ja yleisen historiallisen järjestyksen lupavalvoja suoraan Stalinin ajan tarkastuskomissiosta.
”Toveri Eemeli!” lupavalvoja karjaisi ja paukutti muistiinpanolehtiötään metallipöytään. ”Onko tälle Golgatan historiallisen taajuuden avaamiselle olemassa asianmukainen kansankomissariaatin lupalappu? Entä onko ideologinen taustasäteily tarkastettu?”
Eemeli pyyhki hikeä otsaltaan. ”Kaikki on eetteridynaamisen tasapainon piirissä, herra valvoja! Katso itse näyttöruutua!”
Pöydän kulmalla, aivan eetterikolonnin ohjausyksikön vieressä, istui erikoisin valvontaväline ikinä: aito ja koskematon Valion sinivalkoinen voipaketti. Se ei ollut pelkkä eväs, vaan Eemeli oli kalibroinut laitteen eetteritiheyden käyttämällä voipaketin sisältämää rasvakiteistä rakennetta universaalina vertailupisteenä – suomalainen voi kunnioitti luonnon pyhää geometriaa ja pysyi vakaana silloinkin, kun aikajatkumo vavahteli.
”Mitä helvettiä tuo meijkituote tekee strategisen aikakoneen konsolilla?” lupavalvoja tiuskaisi ja tuijotti voipakettia epäluuloisesti. ”Onko tämä kapitalistista sabotaasia vai imperialistista maitotalouspropagandaa?”
”Se toimii eetterin vaimennuskertoimena!” Eemeli selitti hätäisesti ja kytki virran päälle.
Koko huone tärisi. Eetteridynaaminen matriisi heräsi eloon. Kuparikäämit alkoivat hohtaa heikkoa violettia valoa, ja ilmakehän kenttäaalto taittui. Laboratorion seinä alkoi sulaa läpinäkyväksi plasmapilveksi, jonka läpi avautui näkymä toiseen todellisuuteen – Jerusalemia ympäröiville kuiville kukkuloille, Golgatalle, yli kahden vuosituhannen taakse.
Ruudulle piirtyi hämärä, väreilevä kuva kolmesta rististä ankarassa auringonpaisteessa. Eetterikentän pulssit toivat mukanaan tuulen huminan, vuosituhanten takaiset äänet ja historian raskaan, muuttumattoman energian. Jeesus riippui ristillä, ja eetteridynaamisen matriisin linssi tarkensi suoraan tapahtuman ytimeen osoittaen, kuinka kosminen kenttä reagoi hetkeen.
Lupavalvoja hiljentyi. Hän katsoi ensin valkokankaalla siintävää antiikin näkyä ja sitten pöydällä olevaa Valion voipakettia, joka oli alkanut hieman sulaa historiallisen säteilykuorman edessä.
”Hmm”, lupavalvoja mutisi viiksiinsä, kaivoi esiin punaisen leimasimen ja löi paperiin jykevän APPROVED-leiman. ”Historiallinen tapahtuma… vaikkakin ideologisesti hieman epäilyttävällä teologisella pohjalla. Mutta koska voipaketti näyttää pitävän eetterin koossa, olkoon menneeksi.”
Eemeli huokaisi helpotuksesta. Siinä he seisoivat Oulun hämärässä: Stalin-ajan tiukka lupavalvoja, tarkkailijana toimiva Valion voipaketti ja Eemeli, joka oli vihdoin avannut portin läpi ajan ja eetterin.
Tänään Eemelin tavoitteena oli äärimmäinen: katsoa eetterikentän aaltojen läpi suoraan vuoteen 33 ja todentaa Jeesuksen ristiinnaulitseminen eetteridynamiikan lankeavien valopisteiden kautta.
Laboratorion betonilattialla käveli kuitenkin levottomasti mies, jolla oli terävät viikset, harmaa sotilastakki ja virallinen leimasin kourassaan: Neuvostoliiton ja yleisen historiallisen järjestyksen lupavalvoja suoraan Stalinin ajan tarkastuskomissiosta.
”Toveri Eemeli!” lupavalvoja karjaisi ja paukutti muistiinpanolehtiötään metallipöytään. ”Onko tälle Golgatan historiallisen taajuuden avaamiselle olemassa asianmukainen kansankomissariaatin lupalappu? Entä onko ideologinen taustasäteily tarkastettu?”
Eemeli pyyhki hikeä otsaltaan. ”Kaikki on eetteridynaamisen tasapainon piirissä, herra valvoja! Katso itse näyttöruutua!”
Pöydän kulmalla, aivan eetterikolonnin ohjausyksikön vieressä, istui erikoisin valvontaväline ikinä: aito ja koskematon Valion sinivalkoinen voipaketti. Se ei ollut pelkkä eväs, vaan Eemeli oli kalibroinut laitteen eetteritiheyden käyttämällä voipaketin sisältämää rasvakiteistä rakennetta universaalina vertailupisteenä – suomalainen voi kunnioitti luonnon pyhää geometriaa ja pysyi vakaana silloinkin, kun aikajatkumo vavahteli.
”Mitä helvettiä tuo meijkituote tekee strategisen aikakoneen konsolilla?” lupavalvoja tiuskaisi ja tuijotti voipakettia epäluuloisesti. ”Onko tämä kapitalistista sabotaasia vai imperialistista maitotalouspropagandaa?”
”Se toimii eetterin vaimennuskertoimena!” Eemeli selitti hätäisesti ja kytki virran päälle.
Koko huone tärisi. Eetteridynaaminen matriisi heräsi eloon. Kuparikäämit alkoivat hohtaa heikkoa violettia valoa, ja ilmakehän kenttäaalto taittui. Laboratorion seinä alkoi sulaa läpinäkyväksi plasmapilveksi, jonka läpi avautui näkymä toiseen todellisuuteen – Jerusalemia ympäröiville kuiville kukkuloille, Golgatalle, yli kahden vuosituhannen taakse.
Ruudulle piirtyi hämärä, väreilevä kuva kolmesta rististä ankarassa auringonpaisteessa. Eetterikentän pulssit toivat mukanaan tuulen huminan, vuosituhanten takaiset äänet ja historian raskaan, muuttumattoman energian. Jeesus riippui ristillä, ja eetteridynaamisen matriisin linssi tarkensi suoraan tapahtuman ytimeen osoittaen, kuinka kosminen kenttä reagoi hetkeen.
Lupavalvoja hiljentyi. Hän katsoi ensin valkokankaalla siintävää antiikin näkyä ja sitten pöydällä olevaa Valion voipakettia, joka oli alkanut hieman sulaa historiallisen säteilykuorman edessä.
”Hmm”, lupavalvoja mutisi viiksiinsä, kaivoi esiin punaisen leimasimen ja löi paperiin jykevän APPROVED-leiman. ”Historiallinen tapahtuma… vaikkakin ideologisesti hieman epäilyttävällä teologisella pohjalla. Mutta koska voipaketti näyttää pitävän eetterin koossa, olkoon menneeksi.”
Eemeli huokaisi helpotuksesta. Siinä he seisoivat Oulun hämärässä: Stalin-ajan tiukka lupavalvoja, tarkkailijana toimiva Valion voipaketti ja Eemeli, joka oli vihdoin avannut portin läpi ajan ja eetterin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.