Gretankin palkan maksaja, kun lentelee ympäri maailmaa

SEITSEMÄN ORGANISAATIOTA JOTKA TUKIVAT RANSKAN MIELENOSOITUKSIA OVAT KYTKÖKSISSÄ MILJARDÖÖRI GEORGE SOROSIN OPEN SOCIETY SÄÄTIÖÖN!

SOROSIN SÄÄTIÖT RAHOITTAVAT RANSKAN LEVOTTOMUUKSIEN KESKIÖSSÄ OLEVIA RYHMIÄ

Espanjalainen uutisointi on yhdistänyt seitsemän Ranskan lokakuun levottomuuksien aktiivis
ta järjestöä miljardööri George Sorosin säätiöihin.

Kysymykset Ranskan protestien rahoittajista ovat saavuttaneet Sorosin hyväntekeväisyysverkostot sen jälkeen, kun espanjalainen La Gaceta -päivälehti raportoi, jotta seitsemän Ranskan mielenosoituksissa aktiivista järjestöä oli saanut rahaa hänen säätiöiltään tai pitänyt yllä yhteyksiä niihin.
Raportti seurasi Fox News Digitalin laajaa raporttia, jossa tunnistettiin 101 organisaatiota 13 eri maassa koordinoimassa, järjestämässä ja vahvistamassa levottomuuksia. Kolme päivää aiemmin vastaavia organisaatioita oli 54.
Open Societyn oma avustusrekisteri kirjaa kolme maksua Liquis de droits de i'Hommelle, yhdelle listalla mainituista ranskalaisista ryhmistä Pariisissa toimiva kansalaisvapauksien elin sai 82 538 dollaria vuonna 2016 ja lisäksi 300 184 dollaria kahden apurahan kautta vuonna 2018.

Rahat myönnettiin Pariisin poliisin käytäntöjä vastaan suunnattuun toimintaan, Ranskan hätätilan lopettamista koskevaan kampanjaan ja oikeuksien toteutumisen torjuntaan.
Rahoituskysymys on noussut pintaan Ranskan laskiessa vuosikymmenen pahimpien mellakoiden kustannuksia. Lähes 2400 henkilöä pidätettiin ja lähes 1000 poliisia ja santarmia loukkaantui, kun noin 550 000 ihmistä meni kaduille.

Limogesin historiallinen kaupungintalon tuhopolttettiin, ja äärivasemmistolainen aktivisti on pidätetty tuhopoltosta.

Organisaatiot ovat:

1- Ligue des droits de l'homme (LDH): Sai Open Society -rahoja 2017. Kutsui osallistumaan 17. lokakuun mielenosoituksiin.

2- Human Rights Watch: Sai rahoja 100 miljoonaa dollaria, kymmenen vuoden aikana rahoja, jonka Open Society ilmoitti 2010. Se osallistui Ranskan poliisin mukaan 14. lokakuuta.

3- International Federation for Human Rights (FIDH): Sai Open Societyn yksityisrahoja.

4- World Organisation Against Torture (OMCT): Ilmoitti saaneensa 620 616,71 rupiaa Open Society:lta 2024.

5- Amnesty International: Senin yksinottuorganisaatio ilmoitti Open Societyn rahoja 2024 ja puolusti rauhanomaisen mielenosoituksen oikeutta Ranskassa.

6- 350 . org: Open Society:n yksinottuorganisaatio 2021. Senin sivustolla osallistui mielenosoituksiin 17. lokakuun.

7- Attac France: Kutsui mielenosoituksiin 17. lokakuun ja yhteensä julkaisi 2017 raportin, jonka Ranskan haara sai osittain rahoja.

Ihmisoikeusliitto ( LDH ) muodostaa yhden tällaisen selkeän yhteyden Sorosin säätiöihin. Ranskan tilintarkastustuomioistuin vahvisti vuoden 2021 raportissaan, jotta yhdistys sai rahoitusta Open Society säätiöltä vuonna 2017. Säätiö itse myöntää tukensa LDH:lle asiakirjassa. Lokakuun 16 päivänä LDH:n Ranskan Nantesin osasto julkaisi vetoomuksen seuraavana päivänä järjestettävien opiskelija- mielenosoitusten tukemiseksi. Ilmoitti mielenosoituksesta Place Fochissa ja määräsi jäsenilleen kokoontumispaikan.

Human Rifghts Watchin ( HRW ) taloudellisiin siteisiin Sorosiin kuuluu Open Society säätiön 2010 syyskuussa 100 miljoonan dollarin kymmenen vuoden rahoitussitoumus.
Lokakuun 14 päivänä HRW kirjoitti artikkelin ranskalaisista opiskelijamielenosoituksista, jossa se tuomitsi poliisin voimankäytön. HRW:n dokumentoitu osallistuminen keskittyy näihin syytöksiin.

Kansainvälinen ihmisoikeusliitto FIDH sisällyttää myös Open Society säätiön yksityisen rahoituskumppaniensa joukkoon
Maailman kidutuksen vastainen järjestö OMGT Puolestaan kirjasi vuonna 2024 tililleen 620 616 Sveitsin frangia Sorosin säätiöiltä. Molemmat järjestöt osallistuivat LDH:n ohella 9:s lokakuuta annettuun lausuntoon, jossa tuomittiin poliisin ja oikeuslaitoksen toiminta opiskelijaliikkeeseen ja vaativat yleisen järjestyksen ja väärinkäytösten tutkimista.

Amnesty International Limitedin 2024 tilinpäätöksestä paljastuu toinenkin taloudellinen yhteys, siinä selitetään, jòtta avustustulojen kasvu johtuu pääosin Open Society Foundationin rahoituksesta.
Amnesty International on julkisesti puuttunut mieleosoituksiin vaatien rauhanomaisen kokoontumis- oikeuden suojelemista ja suhteettoman voimankäytön lopettamista.

Listaa täydentävät eri taustoista toimivat 350.org ja Attack France.

350.orgin vuosikertomuksessa 2021 - Open Society säätiö mainitaan niiden organisaatioiden joukossa, jotka tukevat sen työtä. Sen ranskalainen osasto mainitsee esittelee 17 lokakuuta mielenosoitukset kokoontumispäivänään.

Attack France, joka nimenomaisesti kehoitti mielenosoituksiin kyseisenä päivänä, on listattu vuoden 2017 "Eurooppa on kaasussa" yhteisjulkaisijana.
Raportin ranskankielinen versio sai osittain rahoitusta Open Society Intiative for Europe -aloitteelta.

RANSKAN JA ITALIAN MIELENOSOITUSTEN JÄRJESTÄJÄT SAANEET RAHOITUSTA Myös.
13<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Barcelonan mellakat eivät syntyneet tyhjästä – kuka kutsui sadat nuoret kaduille?

Barcelonan keskustassa lauantaina 24. lokakuuta puhjenneet mellakat eivät tulleet täysin yllätyksenä. Nuoria oli kutsuttu kaduille sosiaalisessa mediassa jo useita päiviä aikaisemmin, ja poliisi tiesi mahdollisista levottomuuksista. Tapahtumien taustalla on kuitenkin edelleen avoimia kysymyksiä: kuka toimintaa organisoi ja mikä oli sen todellinen tarkoitus?

Barcelonan Plaça de Catalunyan ympäristössä puhkesi lauantaina vakavia mellakoita, joissa naamioituneet nuoret ottivat yhteen poliisin kanssa, rakensivat barrikadeja, sytyttivät tulipaloja ja ryöstelivät liikkeitä.
Levottomuuksiin osallistui ensiarviolta 500–600 nuorta. Poliisi otti kiinni noin sata henkilöä, joista 27 oli alaikäisiä. Ainakin 14 liikettä joutui hyökkäysten kohteeksi, ja kaupungissa sytytettiin yli 30 tulipaloa. Myös poliiseja loukkaantui.

Nuoria värvättiin sosiaalisessa mediassa

Espanjalaisen Newtral-faktantarkistuspalvelun selvityksen mukaan noin 20 TikTok-tiliä levitti 18.–19. lokakuuta alkaen kutsuja Ranskan mellakoita jäljitteleviin kokoontumisiin.
Blocus-nimellä esiintyneet tilit ohjasivat nuoria suljettuihin WhatsApp- ja Telegram-ryhmiin, joissa annettiin ohjeita muun muassa tummasta vaatetuksesta, kasvojen peittämisestä ja soihtujen mukaan ottamisesta. Madridin ryhmissä levitettiin myös kehotuksia suurten liikkeiden vahingoittamiseen ja ryöstelyyn.
Barcelonan ja Madridin suurimmissa tunnistetuissa WhatsApp-ryhmissä oli kummassakin noin 700 jäsentä. Luku tarkoittaa verkkoryhmien jäsenmäärää, ei kadulla mellakoineiden määrää.
Poliisi selvittää kutsujen mahdollisia yhteyksiä ulkomaisiin ryhmiin. Toistaiseksi ei tiedetä, ketkä verkostoa hallinnoivat tai oliko toiminnalla yhteistä johtoa.

”Meillä oli kotona tylsää”

La Vanguardian paikalla ollut toimittaja haastatteli nuoria, joista osa kertoi tulleensa keskustaan, koska heillä oli kotona tylsää ja he halusivat tehdä samaa kuin Ranskassa.
Eräs mustiin pukeutunut nuori puolestaan totesi, etteivät he oikeastaan protestoineet minkään asian puolesta.
Toimittaja kuvaili myös tilannetta, jossa kaksi turistia kysyi nuorisojoukolta tapahtumien tarkoitusta. Yksi nuorista vastasi englanniksi heidän protestoivan koulutuksen ja asumisen puolesta, mutta nauroivat vastauksen aikana.
Poliisi varautui, mutta väkivalta yllätti

Katalonian aluepoliisi Mossos d'Esquadra oli seurannut kokoontumiskutsuja jo edellisellä viikolla. El Nacionalin mukaan poliisi tiesi myös viesteistä, joissa ryöstelyä esitettiin kokoontumisen tavoitteeksi.
Poliisivalmiutta vahvistettiin, ja liikkeitä varoitettiin mahdollisista hyökkäyksistä. Silti mellakoiden laajuus ja väkivaltaisuus ylittivät ennakkoarviot.
Naamioituneet ryhmät hyökkäsivät liikkeisiin, rikkoivat näyteikkunoita ja heittelivät poliiseja kivillä. Osa kaupoista oli ehtinyt suojata tilansa etukäteen.

Äärivasemmisto ja jihadistinen uhka

Espanjalainen Telemadrid kuvaili mellakoihin osallistuneita ryhmiä äärivasemmistolaisiksi. Uutisessa ei kuitenkaan nimetty järjestöjä eikä kerrottu, perustuiko luokittelu poliisin tietoihin vai toimituksen omaan arvioon.
Katalonialainen El Nacional puolestaan havaitsi, ettei osallistujajoukko muistuttanut tavanomaisia opiskelijoiden tai äärivasemmistolaisten asumisoikeusliikkeiden mielenosoituksia. Nämä havainnot eivät sulje toisiaan pois.
Samaan aikaan Espanjan turvallisuusviranomaiset olivat saaneet erillisen jihadistisen uhkavaroituksen.
ISIS-myönteisessä verkkoympäristössä oli kehotettu hyökkäämään poliiseja ja mielenosoittajia vastaan Euroopan levottomuuksien yhteydessä. Mahdollisina kohdemaina mainittiin Espanja, Ranska, Italia ja Portugali.
Katalonian poliisille annettiin erityisiä turvallisuusohjeita ajanjaksolle 23.–26. lokakuuta.

Cadena SERin haastattelemien terrorismintorjunnan lähteiden mukaan uhkauksessa ei kuitenkaan ollut yksilöityä iskusuunnitelmaa, eikä viesti ollut peräisin ISISin virallisista kanavista.
Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että islamistiset järjestöt olisivat osallistuneet Barcelonan mellakoiden organisointiin.

Kuka organisoi ja miksi?

Barcelonan tapahtumissa on jo osoitettu ennakkoon tapahtunutta verkkokoordinointia. Kutsuja levitettiin useissa kaupungeissa, osallistujia ohjattiin suljettuihin ryhmiin ja ainakin osassa viesteistä kannustettiin suoraan väkivaltaan ja ryöstelyyn.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, olivatko ryhmien ylläpitäjät yhteydessä toisiinsa, toimiko taustalla poliittisia organisaatioita tai oliko toiminnalla ulkopuolista rahoitusta.

Barcelonan mellakoiden seuraukset näkyvät jo kaupungin kaduilla. Niiden taustalla olleen organisoinnin koko laajuus on edelleen selvittämättä.

#infoespanja

Äänestä

Missä Greta on, ku luontoa tu
Rmellaanja lintuja ja lepakoita kuolee myllyjen siipiin?
UK (United Kingdom, Yhdistynyt kuningaskunta) on ajanut alas fossiilivoimaa viime 15 vuoden aikana 30-35 GW. Tuo tihutyö on avannut mahtavia bisneksiä muka uusiutuvalle tuulivoimalle.

Verrataan. Loviisan ydinvoimalan kahden reaktorin yhteinen teho on 1 GW = 1 000 MW. Vastaava tuulivoimateho on 4 000 MW, kun tuuliturbiinien käyttökerroin on 25 %. Tuulisähköä syntyy tehovälillä 0–80 % maksimista säiden mukaan sinne tänne heiluen. Tuulivoimalat tuottavat silkkaa sekundavoimaa. Tuulisähkö on hieman mutta vain hieman kärjistäen jätteen tasoista sähköä.

Äänestä

Kiitos mielenkiintoisesta infosta. Löytyykö noihin linkit niin voisi alkaa niitä jakamaan netissä?

Äänestä

yle,sdp,vasemmitoliitto mukana antina li anderros äänitorvena

qatarissa sdp jutta urpilainen jakaa suomesta v aratettuja 6 miljardia terroristeille antifa yms..kone mukana

Äänestä

Jos lasketaan kaikki Jutta Urpilaisen valtiovarainministerikauden (2011–2014) aikana Suomen budjetista ulkomaille maksetut tai sitotut rahat yhteen, kokonaissumma on noin 10,2 miljardia euroa.

on näillä ollut pelailla veronmaksajien piikkiin.
urpilasen eu pestin qatarin 27000 e kk.

urpilainen paljonko antanut ulkomaille
Jutta Urpilainen ei ole poliitikkona antanut ulkomaille omaa rahaansa, vaan hän on hallinnoinut merkittäviä julkisia varoja toimiessaan EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina vuosina 2019–2024. Tässä virassa hänen vastuullaan oli EU:n kehitysyhteistyö ja kansainväliset investoinnit.
Urpilaisen komissaarikauden keskeisimmät rahasummat ja hankkeet olivat:
• Lähes 100 miljardin euron perusbudjetti: Urpilaisen komissaarisalkun (kansainväliset kumppanuudet) hallinnoitavana oli lähes 100 miljardia euroa EU:n budjetista. Varat suunnattiin pääasiassa kehitysapuun, kumppanuusmaiden tukemiseen sekä muun muassa Afrikan kehityshankkeisiin ja maahanmuuton juurisyihin puuttumiseen.
• Global Gateway -strategia (300 miljardia euroa): Urpilainen oli käynnistämässä EU:n jättimäistä Global Gateway -investointiohjelmaa. Sen tavoitteena on kerätä vuoteen 2027 mennessä kaikkiaan 300 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja kehittyvien maiden infrastruktuuriin, digitaalisiin yhteyksiin ja vihreään siirtymään (tästä noin 150 miljardia kohdistuu Afrikkaan). Vuoden 2023 loppuun mennessä hankkeita oli saatu liikkeelle noin 179 miljardin euron edestä.
• Koronakriisin tukipaketit (15,6 miljardia euroa): Vuonna 2020 Urpilaisen johdolla esitettiin yli 15 miljardin euron ”Team Europe” -tukipakettia EU:n ulkopuolisille kumppanamaille koronapandemian hoidon ja talouden tukemiseen.
Suomen valtiovarainministerinä (2011–2014):
Toimiessaan Suomen valtiovarainministerinä Urpilainen vastasi Suomen valtion budjeteista, joihin sisältyi myös Suomen oma lakisääteinen kehitysapu (joka on ollut noin miljardin euron luokkaa vuodessa), mutta nämä päätökset tehtiin osana koko silloisen Kataisen hallituksen linjaa.
Julkisessa keskustelussa Urpilainen on puolustanut myös EU:n koronaelvytyspakettia, jossa Suomi jäi nettomaksajaksi noin 5 miljardilla eurolla, perustellen sitä EU:n sisäisten elintasoerojen kaventamisella ja Suomen vientimarkkinoiden turvaamisella.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
•
Wikipedia
Jutta Urpilainen – Wikipedia
Jutta Pauliina Urpilainen (b. 4 Aug 1975, Lapua): Finnish SDP politician, M.Ed. (2002). - MP: 2003-2019 (Vaasa). - SDP Chair: 2008...
•
HS.fi
EU:n uusi suhde Afrikkaan, maahanmuutto ja lähes sata miljardia euroa: tällainen on Jutta Urpilaisen uusi komissaarisalkku | HS.fi
* Jutta Urpilainen: Suomen 1. naiskomissaari (valittu 10.9.2019). * Salkku: Kansainväliset kumppanuudet (kehityspolitiikka, Afrikk...
•
Iltalehti
Suomi maksaa 5 miljardia euroa EU:lle – Urpilaisen mielestä ...
... Urpilainen perustelee Suomelle noin 5 miljardia euroa tappiollista EU:n elpymispakettia. Iltalehden Totuus minusta -ohjelmassa...
Näytä kaikki

siis tarkoitin ministerinä

Jutta Urpilainen ei valtiovarainministerinä (2011–2014) "antanut" tai lahjoittanut valtion rahaa ulkomaille, vaan Suomi osallistui hänen kaudellaan velkakirjalainoihin ja takauksiin Euroopan talouskriisin (kriisimaiden tukipaketit) hoitamiseksi sekä maksoi normaalia lakisääteistä kehitysapua.
Rahat eivät siis olleet lahjoituksia, vaan lainoja ja sitoumuksia, joista merkittävä osa maksetaan Suomelle takaisin korkoineen. Ministerikauden keskeisimmät rahavirrat ulkomaille ja niihin liittyvät vastuut jakautuvat seuraavasti:

1. Euroalueen kriisimaiden tukipaketit (Lainat ja takaukset)

Urpilaisen valtiovarainministerikauden suurin ja kiistellyin kokonaisuus oli osallistuminen Kreikan, Espanjan ja Kyproksen tukipaketteihin.
• Kreikan 2. tukipaketti (2012): Suomen osuus Kreikan toisesta lainaohjelmasta (Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta) oli noin 2 miljardia euroa.
• Kreikka-vakuudet: Urpilainen nousi julkisuuteen vaadittuaan Suomelle erilliset takuut eli "Kreikka-vakuudet" ehtona lainaan osallistumiselle. Kreikkalaiset pankit tallettivat Suomea varten suljetulle tilille yhteensä 925 miljoonaa euroa. Ideana oli, että jos Kreikka jättää lainansa maksamatta, Suomi saa nämä pantatut rahat korkoineen noin 15–30 vuoden kuluttua.
• Espanjan pankkituki ja Kypros (2012–2013): Suomi osallistui ERVV:n ja EVM:n kautta myös Espanjan pankkien pääomittamiseen (Suomen takausvastuu noin 2 miljardia euroa) sekä Kyproksen tukemiseen. Espanja maksoi pankkitukensa kokonaisuudessaan takaisin etuajassa.

2. Kehitysyhteistyömäärärahat (Kehitysapu)

Valtiovarainministeriö jakaa vuosittain budjetissa varat ulkoministeriön hallinnoimaan kehitysapuun. Jutta Urpilaisen ministerikaudella Suomen virallinen kehitysapu oli korkeimmillaan:
• Noin 1–1,1 miljardia euroa vuodessa (vuosina 2011–2014 yhteensä noin 4,2 miljardia euroa).
• Nämä olivat varsinaista lahjamuotoista apua, joka kohdistui pääasiassa maailman köyhimpien

Äänestä

Mitä ihmettä suomi afrikasta haluaa insinöörejä??

Äänestä

liekö kone maksaa noiden reissut ja maailma pelastuu mene ja tiedä

Äänestä

Näin ne verorahat häipyneet suomen kuoppaisilta teiltä kukaa väittää vastaan? onko persujen vika taas*??*

1Äänestä

Siis paljonko urpilaisen aikana oikeasti verorahaa häipynyt sdp n aikana ulkomaille

Äänestä

sitä voi laskea tai tytin miljardit saksaan

Äänestä

sdp kansan taskulla ja harmita sdp äänestä taskuunkavajia

Äänestä

samanlainen ku vasarasi kuinka moni lähtee sotaan käsi ylös

Äänestä

kansalta ryövätään kaikki

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

SEITSEMÄN ORGANISAATIOTA JOTKA TUKIVAT RANSKAN MIELENOSOITUKSIA OVAT KYTKÖKSISSÄ MILJARDÖÖRI GEORGE SOROSIN OPEN SOCIETY SÄÄTIÖÖN!

SOROSIN SÄÄTIÖT RAHOITTAVAT RANSKAN LEVOTTOMUUKSIEN KESKIÖSSÄ OLEVIA RYHMIÄ

Espanjalainen uutisointi on yhdistänyt seitsemän Ranskan lokakuun levottomuuksien aktiivis
ta järjestöä miljardööri George Sorosin säätiöihin.

Kysymykset Ranskan protestien rahoittajista ovat saavuttaneet Sorosin hyväntekeväisyysverkostot sen jälkeen, kun espanjalainen La Gaceta -päivälehti raportoi, jotta seitsemän Ranskan mielenosoituksissa aktiivista järjestöä oli saanut rahaa hänen säätiöiltään tai pitänyt yllä yhteyksiä niihin.
Raportti seurasi Fox News Digitalin laajaa raporttia, jossa tunnistettiin 101 organisaatiota 13 eri maassa koordinoimassa, järjestämässä ja vahvistamassa levottomuuksia. Kolme päivää aiemmin vastaavia organisaatioita oli 54.
Open Societyn oma avustusrekisteri kirjaa kolme maksua Liquis de droits de i'Hommelle, yhdelle listalla mainituista ranskalaisista ryhmistä Pariisissa toimiva kansalaisvapauksien elin sai 82 538 dollaria vuonna 2016 ja lisäksi 300 184 dollaria kahden apurahan kautta vuonna 2018.

Rahat myönnettiin Pariisin poliisin käytäntöjä vastaan suunnattuun toimintaan, Ranskan hätätilan lopettamista koskevaan kampanjaan ja oikeuksien toteutumisen torjuntaan.
Rahoituskysymys on noussut pintaan Ranskan laskiessa vuosikymmenen pahimpien mellakoiden kustannuksia. Lähes 2400 henkilöä pidätettiin ja lähes 1000 poliisia ja santarmia loukkaantui, kun noin 550 000 ihmistä meni kaduille.

Limogesin historiallinen kaupungintalon tuhopolttettiin, ja äärivasemmistolainen aktivisti on pidätetty tuhopoltosta.

Organisaatiot ovat:

1- Ligue des droits de l'homme (LDH): Sai Open Society -rahoja 2017. Kutsui osallistumaan 17. lokakuun mielenosoituksiin.

2- Human Rights Watch: Sai rahoja 100 miljoonaa dollaria, kymmenen vuoden aikana rahoja, jonka Open Society ilmoitti 2010. Se osallistui Ranskan poliisin mukaan 14. lokakuuta.

3- International Federation for Human Rights (FIDH): Sai Open Societyn yksityisrahoja.

4- World Organisation Against Torture (OMCT): Ilmoitti saaneensa 620 616,71 rupiaa Open Society:lta 2024.

5- Amnesty International: Senin yksinottuorganisaatio ilmoitti Open Societyn rahoja 2024 ja puolusti rauhanomaisen mielenosoituksen oikeutta Ranskassa.

6- 350 . org: Open Society:n yksinottuorganisaatio 2021. Senin sivustolla osallistui mielenosoituksiin 17. lokakuun.

7- Attac France: Kutsui mielenosoituksiin 17. lokakuun ja yhteensä julkaisi 2017 raportin, jonka Ranskan haara sai osittain rahoja.

Ihmisoikeusliitto ( LDH ) muodostaa yhden tällaisen selkeän yhteyden Sorosin säätiöihin. Ranskan tilintarkastustuomioistuin vahvisti vuoden 2021 raportissaan, jotta yhdistys sai rahoitusta Open Society säätiöltä vuonna 2017. Säätiö itse myöntää tukensa LDH:lle asiakirjassa. Lokakuun 16 päivänä LDH:n Ranskan Nantesin osasto julkaisi vetoomuksen seuraavana päivänä järjestettävien opiskelija- mielenosoitusten tukemiseksi. Ilmoitti mielenosoituksesta Place Fochissa ja määräsi jäsenilleen kokoontumispaikan.

Human Rifghts Watchin ( HRW ) taloudellisiin siteisiin Sorosiin kuuluu Open Society säätiön 2010 syyskuussa 100 miljoonan dollarin kymmenen vuoden rahoitussitoumus.
Lokakuun 14 päivänä HRW kirjoitti artikkelin ranskalaisista opiskelijamielenosoituksista, jossa se tuomitsi poliisin voimankäytön. HRW:n dokumentoitu osallistuminen keskittyy näihin syytöksiin.

Kansainvälinen ihmisoikeusliitto FIDH sisällyttää myös Open Society säätiön yksityisen rahoituskumppaniensa joukkoon
Maailman kidutuksen vastainen järjestö OMGT Puolestaan kirjasi vuonna 2024 tililleen 620 616 Sveitsin frangia Sorosin säätiöiltä. Molemmat järjestöt osallistuivat LDH:n ohella 9:s lokakuuta annettuun lausuntoon, jossa tuomittiin poliisin ja oikeuslaitoksen toiminta opiskelijaliikkeeseen ja vaativat yleisen järjestyksen ja väärinkäytösten tutkimista.

Amnesty International Limitedin 2024 tilinpäätöksestä paljastuu toinenkin taloudellinen yhteys, siinä selitetään, jòtta avustustulojen kasvu johtuu pääosin Open Society Foundationin rahoituksesta.
Amnesty International on julkisesti puuttunut mieleosoituksiin vaatien rauhanomaisen kokoontumis- oikeuden suojelemista ja suhteettoman voimankäytön lopettamista.

Listaa täydentävät eri taustoista toimivat 350.org ja Attack France.

350.orgin vuosikertomuksessa 2021 - Open Society säätiö mainitaan niiden organisaatioiden joukossa, jotka tukevat sen työtä. Sen ranskalainen osasto mainitsee esittelee 17 lokakuuta mielenosoitukset kokoontumispäivänään.

Attack France, joka nimenomaisesti kehoitti mielenosoituksiin kyseisenä päivänä, on listattu vuoden 2017 "Eurooppa on kaasussa" yhteisjulkaisijana.
Raportin ranskankielinen versio sai osittain rahoitusta Open Society Intiative for Europe -aloitteelta.

RANSKAN JA ITALIAN MIELENOSOITUSTEN JÄRJESTÄJÄT SAANEET RAHOITUSTA Myös.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu