Kontiolahdella samat tavat kuin Ilomantsissa? Lainaus ilomantsi-palstalta

Suomi24-palstoilla Itä-Suomalaisia mollaavan henkilön toimintaa voidaan tarkastella erityisesti asenteiden, argumentointitavan, mahdollisten ennakkoluulojen ja keskustelukäyttäytymisen kautta. Olennaista on erottaa toisistaan se, mitä henkilö kirjoituksissaan todella ilmaisee, ja se, mitä hänen motiiveistaan voidaan vasta päätellä.

Pelkkä Itä-Suomeen tai itäsuomalaisiin kohdistuva pilkka ei vielä kerro varmasti henkilön persoonallisuudesta. Toistuvat kirjoitukset, käytetty kieli, asiayhteys ja suhtautuminen vastaväitteisiin paljastavat paljon hänen tavastaan rakentaa vastakkainasettelua.
Mitä kirjoituksista voidaan päätellä?

Minkä ikäisenä aloit kateelliseksi? Ketjussa vastaaja viittaa toistuviin Itä-Suomen asukkaita pilkkaaviin aloituksiin ja arvioi, että kirjoittaja jatkaa samaa toimintaa vastustuksesta huolimatta.
Kirjoittaja tekee useita samankaltaisia aloituksia, käyttäytymistä voi analysoida seuraavasti.
Alueellinen vastakkainasettelu
Henkilö nostaa toistuvasti esiin itäsuomalaisten oletettuja puutteita, hän ei enää välttämättä arvostele yksittäisiä tekoja tai ilmiöitä, vaan yleistää arvostelunsa kokonaiseen ihmisryhmään.

Tällöin alueellinen identiteetti muuttuu pilkan kohteeksi. Yksittäisten ihmisten ominaisuudet esitetään koko alueen ominaisuuksina, vaikka tällaisille yleistyksille ei olisi näyttöä.
Kateus selityksenä:

Jos kirjoittaja väittää itäsuomalaisten olevan kateellisia tai rakentaa kirjoituksensa kateuden ympärille, kannattaa tarkastella, mihin väite perustuu.

Esittääkö kirjoittaja konkreettisia esimerkkejä vai pelkkiä yleistyksiä?
Käyttääkö hän kateutta selityksenä aina, kun joku vastustaa hänen mielipiteitään?

Ottaako hän huomioon vaihtoehtoisia selityksiä?

Jos kaikki vastaväitteet tulkitaan kateudeksi, kyse on kehämäisestä argumentoinnista: kirjoittaja tekee väitteensä käytännössä mahdottomaksi kyseenalaistaa.
Toistuvuus ja reaktioiden hakeminen

Jos sama henkilö palaa jatkuvasti samaan aiheeseen, vaikka muut kertovat pitävänsä kirjoittelua loukkaavana tai järjettömänä, toistuvuus on itsessään merkittävä havainto.

Mahdollisia selityksiä ovat esimerkiksi:

Reaktioiden tavoittelu: kielteisetkin vastaukset pitävät keskustelua käynnissä.

Provokaatio: tarkoituksena voi olla ärsyttää ja saada ihmiset puolustamaan omaa aluettaan.

Vakiintunut ennakkokäsitys: henkilö voi tulkita uusia tilanteita aiemman kielteisen käsityksensä kautta.

Henkilökohtainen kauna tai vastakkainasettelu: jokin kokemus voi olla yleistynyt koskemaan laajaa ihmisryhmää.

Mitä tämä kertoo henkilön persoonallisuudesta?

Tässä on tärkeä raja. Kirjoituksista voidaan arvioida henkilön julkista keskustelukäyttäytymistä, mutta niiden perusteella ei voida luotettavasti diagnosoida häntä, määrittää hänen älykkyyttään tai päätellä hänen elämäntilannettaan.

Jos kirjoittaja toistuvasti leimaa kokonaisen alueen asukkaita, voidaan perustellusti puhua yleistämisestä, ennakkoluuloisesta argumentoinnista ja mahdollisesti provosoivasta viestintätavasta. Sen sijaan esimerkiksi narsismi, katkeruus tai huono itsetunto olisivat tässä vaiheessa arvauksia.

Jos kyseessä on vuosia tai kuukausia jatkuvasti samaa kaavaa toistava kirjoittaja, kiinnostavin kysymys ei ole pelkästään se, miksi hän suhtautuu Itä-Suomeen kielteisesti. Kiinnostavampaa on, miksi hän jatkaa toimintaa, vaikka saa kielteistä palautetta, ja millaisen roolin tämä vastakkainasettelu saa hänen kirjoittelussaan.

Yksi mahdollisuus on, että itse kiistely ja muiden reaktiot ovat muodostuneet kirjoittajalle tärkeämmiksi kuin alkuperäinen aihe.
KIrjoittaja on addiktoitunut mihin hyvänsä vastaukseen.