Viimeistä ehtoollista pilkattiin Ranskassa

Mee nyt pers uskovaanen hoitoon.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/toimittajalta-ranskan-liekit-tulivat-kuin-tilauksesta-nain-perussuomalaiset-valjastavat-pariisin-mellakat-vaalivankkureihinsa/

Ranskassa mielenosoitukset ovat perinteisesti olleet suuria, yhteiskunnallisesti vaikuttavia ja toisinaan väkivaltaisiksi mellakoiksi kärjistyviä massatapahtumia. 2000-luvulla ja 2010–2020-luvuilla protestit ovat liittyneet vahvasti työlainsäädännön uudistuksiin, eläkeikään, syrjäseutujen ja lähiöiden eriarvoisuuteen sekä elinkustannusten nousuun.
Tässä ovat Ranskan merkittävimmät suurmielenosoitukset ja levottomuudet 2000-luvulta tähän päivään kronologisessa järjestyksessä:

1. Lähiömellakat (2005)

• Mistä oli kyse: Lokakuussa 2005 Pariisin esikaupungissa (Clichy-sous-Bois) kaksi siirtolaistaustaista nuorta sai kuolettavan sähköiskun muuntajassa piileskellessään poliisia.
• Laajuus: Tapaus laukaisi kolme viikkoa kestäneet rajut mellakat, jotka levisivät ympäri Ranskan lähiöitä. Tuhansia autoja poltettiin ja julkisia rakennuksia vahingoitettiin. Maa julisti poikkeustilan. Protesti oli luonteeltaan sosiaalinen kapina poliisiväkivaltaa, rasismia ja huonoja elinoloja vastaan.

2. Nuorison työlakiuudistuksen vastaiset protestit (2006)

• Mistä oli kyse: Hallitus pyrki joustavoittamaan työmarkkinoita uudella CPE-työsopimuksella, joka olisi helpottanut alle 26-vuotiaiden nuorten irtisanomista ilman erillistä syytä kahden ensimmäisen työvuoden aikana.
• Laajuus: Opiskelijat ja ammattiliitot aloittivat massiiviset lakot ja mielenosoitukset ympäri maata. Kaduilla marssi arviolta yli miljoona ihmistä, ja useat yliopistot suljettiin. Laajan vastustuksen vuoksi hallitus perääntyi ja perui lain.

3. Eläkeuudistusprotestit (2010)

• Mistä oli kyse: Presidentti Nicolas Sarkozyn hallitus ajoi läpi lakimuutoksen, joka nosti alinta eläkeikää 60 vuodesta 62 vuoteen.
• Laajuus: Ammattiliittojen lakot ja mielenosoitukset halvaannuttivat Ranskan julkisen liikenteen, koulut ja polttoainejakelun. Järjestäjien mukaan kaduilla oli enimmillään jopa 3–3,5 miljoonaa ihmistä. Lakimuutos kuitenkin astui voimaan protesteista huolimatta.

4. Terrorismin vastaiset suurmielenosoitukset (2015)

• Mistä oli kyse: Poikkeuksellinen mielenosoitus, joka ei kohdistunut hallitukseen, vaan oli solidaarisuuden osoitus. Se järjestettiin satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen ja juutalaiseen ruokakauppaan tehtyjen terrori-iskujen jälkeen.
• Laajuus: Niin sanotuille tasavaltalaisille marsseille osallistui Ranskassa arviolta yli 3,7 miljoonaa ihmistä, mikä teki siitä yhden Ranskan historian suurimmista kansankokoontumisista.

5. Keltaliivien liike – Gilets Jaunes (2018–2019)

• Mistä oli kyse: Alun perin marraskuussa 2018 alkanut liike vastusti hallituksen kaavailemaa polttoaineveron korotusta. Se laajeni nopeasti laajemmaksi protestiksi elinkustannusten nousua, presidentti Emmanuel Macronin politiikkaa ja maaseudun unohtamista vastaan.
• Laajuus: Mielenosoittajat ottivat tunnuksekseen autojen huomioliivit.
Protestit toistuivat viikoittain joka lauantai kuukausien ajan.
Pariisissa nähtiin rajuja yhteenottoja poliisin kanssa, Riemukaari töhrittiin ja katuja barrikadoitiin. Hallitus perääntyi lopulta polttoaineverosta ja myönsi helpotuksia pienituloisille.

6. Uudet eläkeuudistusprotestit (2023)

• Mistä oli kyse: Presidentti Macronin hallitus nosti eläkeikää edelleen 62 vuodesta 64 vuoteen, ja vei lain läpi parlamentissa ilman äänestystä perustuslain poikkeuspykälän (artikla 49.3) avulla.
• Laajuus: Päätös raivostutti ranskalaiset, ja maassa nähtiin kuukausia kestänyt lakkotusaalto ja suurmielenosoitukset, joiden osallistujamäärät nousivat miljooniin. Roskakuskien lakko jätti Pariisin kadut viikoiksi jätevuorten alle. Laki kuitenkin vahvistettiin vastustuksesta huolimatta.

7. Elinkustannus- ja koulutusprotestit (Syksy 2026)

• Mistä oli kyse: Tyytymättömyys Ranskan heikkoon taloustilanteeseen, inflaatioon, asumisen korkeaan hintaan sekä opettajapulaan ja koulujen huonoon kuntoon.
• Laajuus: Syyskuussa koululaisten saartamana alkanut liike laajeni lokakuussa ammattiliittojen ja keltaliivien tukemaksi suurmielenosoitukseksi. Kaduille kerääntyi 550 000 – 800 000 ihmistä.
Mielenosoitukset kärjistyivät eri puolilla maata väkivaltaisiksi mellakoiksi, joissa poltettiin autoja ja vaurioitettiin julkisia rakennuksia, kuten Limoges’n ja Marseillen kaupungintaloja. Poliisi teki yli tuhat pidätystä.

Haluatko tietää tarkemmin jonkin tietyn protestin seurauksista Ranskan politiikalle, vai kiinnostaako sinua esimerkiksi ammattiliittojen (kuten CGT:n) rooli mielenosoitusten järjestämisessä?

Valtava maahanmuuttajamäärä ja sekulaarisuus on Ranskan ongelma, joka poikii lisää yhä ongelmia. Ei auta siellä enää tilkka punaviiniä lääkkeeksi.

Suomessa ei onnistuisi tuollainen, sillä meillä on uskonrauhaa suojaava laki.

En kadehdi pilkkaajia.

Etelä-Pohjanmaalla ei pilkata Jumalaa!

Kovia poikia opiskelemaan, noi nuoret matumiehet🤭