Eilen tossa juteltiin vähän muodoista ja tänään voi jutella, jos huvittaa henkisistä figuureista.
Näkyykö henkinen figuuri jotenkin ihmisestä mihin voi tuntea vetoa ohi fyysisen? Vai onko se aina se fyysinen keho mikä nappaa?
Jätän vielä ääneen esitetyn kysymyksen, kuuntelijoille. Pahoittelut etukäteen, mutta tämän jälkeen pidän turpani kiinni vähän aikaa. 😅
https://youtube.com/shorts/7BGF-Yv7mC0?is=woydv2jfrtjFtBy8
Näkyykö henkinen figuuri jotenkin ihmisestä mihin voi tuntea vetoa ohi fyysisen? Vai onko se aina se fyysinen keho mikä nappaa?
Jätän vielä ääneen esitetyn kysymyksen, kuuntelijoille. Pahoittelut etukäteen, mutta tämän jälkeen pidän turpani kiinni vähän aikaa. 😅
https://youtube.com/shorts/7BGF-Yv7mC0?is=woydv2jfrtjFtBy8
Vastaukset 36
Vanhimmat
MUlle merkkaa luonnepuoli 100% paljon jos valita kumppani.
Oma ihannenainen ulkoisesti on se tyypillinen miehen unelma; kapea vyötärö, levvee lantio, iso takamus ja pitkät koivet.
Mutta en tekis koskaan valintaa ulkonäön perustteella vaan luonne. Esim henkisyys kiinnostaa että eipä haittaa jos kumppanilla on henkisyyttä.
Niin, kummasti se kuori joustaa kun sisäinen maailma kohtaa. Olen sen itsekin huomannut kyllä.
Ihminen on kokonaisuus, joten ei todellakaan nappaa pelkkä fyysinen keho, mutta pelkkä henkisyyskään ei riitä. Mies voi fyysiseltä olemukseltaan olla monenlainen, mutta silti sen fyysisenkin olemuksen tulee olla minun silmissäni miellyttävä (miehen EI tarvitse olla pitkä, tumma ja komea).
Ulkoisesta olemuksesta voi nähdä heijastuksia myös sisäisestä figuurista. Jos mies liikkuu esim kovin laiskasti ja on sen näköinen, ettei mikään kiinnosta, niin ei minulla herää kiinnostus hänen sisimpäänsäkään kohtaan. Joskus toki saattaa käydä niin, että joku, kuka ei ehkä ensivilkaisulla kiinnitä mitään huomiota, alkaakin näyttämään yhtäkkiä paljon kiinnostavammalta, jos hänen sisäinen maailmansa osoittautuu kiinnostavaksi. Tämän takia iha heti ei kannata lyödä jarruja pohjaan, vaikkei joku ensinäkemältä kiinnostaisi.
En tiedä vastasiko tämä nyt yhtään 😄
Hehe, löntystää rystyset maata raahaten niin tulee varmasti ahkera mielikuva. 😂
Niin kyllä se kombo taitaa olla kuitenkin se pääasiallinen tapa havainnoida asiaa. Joskus vaan minusta vähän liikaa ehkä korostuu ulkokuori ihmisten puheissa. Taino se on tietysti minun oma kokemus, helposti jään miettimään miten se nyt noin menee.
Mutta kyllä mä jotain saatoin ymmärtää. 😄
No mitenkä alette otat vasttaan masentuneet ihmiset jotka laahustaa laiskasti kun niillä on masennus?
Laahustava askel voi kertoa myös laiskuudesta tietenkin mutta voi kertoa myös henkisestä sairastelusta.
Hyväksyisitkö mielenterveysongelmaa potevaa kumppaniksi koskaan? Mä hyväksyisin koska oon itte mt-ongelmia poteva.
Tiesin, että saat edes kiinni ajatuksesta 😄
Olet ihan oikeassa siinä, että kyllähän maailma on täynnä pinnallisuutta ja ulkokuorta painotetaan aivan liukaa. Aivan kuin kauneus toisi onnen.
Ymmärrän tiettyyn pisteeseen saakka sen, että toisen ulkoisen olemuksen täytyy olla omaa silmää miellyttävä, mutta meneehän se aika överiksi nykymaailmassa, kun jahdataan kauneusihanteita botoxilla ja huulitäytteillä. Mikä lopulta oikeasti riittää, kun tuntuu, että aina vain hullummaksi menee. No, jokainen toki itse päättää, mitä itselleen tekee, mutta surullista se on.
Kohtelen kaikkia ihmisiä ihmisinä ja kohtelisin masentunutta ihmistä todennäköisesti jopa paremmin kuin muita.
Se, voisinko olla mielenterveysongelmaisen kanssa parisuhteessa riippuu siitä, miten sairaus heijastuu arkeen ja parisuhteeseen. Mielestäni parisuhde on silloin mahdoton, jos toinen on psyykkisesti niin sairas, ettei normaalin parisuhteen ylläpitäminen onnistu.
Lukitaan tämä vastaus. 🙂👍
Jotain ihmisistä yleensä heijastuu, joskus vaikka et katso edes kohti tai huomioi muuten niin saattaa vaistota uteliaisuutta tai mielenkiintoakin välillä yms. Voi olla että jopa sitä henkistä figuuriakin jossain määrin :) ja toki se olemus muutenkin yhtä sun toista saattaa paljastaa vaikka miten peittelisi, ruumiinkielikin paljastaa todella paljon toisinaan, jopa rehellisemmin kuin sanat.
Nämä kaikki yhdessä ainakin jonkinlainen figuuri muodostuu, ainakin minulle...voi olla että lukijoille ei mutta se on taas heidän ongelmansa.
On minulla muuten yksi aito figuurikin tuolla hyllyssä tallessa, muuton yhteydessä löytyy laatikon pohjilta...ehta hymypoikapatsas josta olen salaa ylpeä vaikka en sitä tunnustakaan 😁.
Mjoo, se figuureista 😄
mä en ruukaa katsoa silmiin traumoistani johtuen ja siitä että mulla on aspergerin piirteitä(melko paljon mutten ole assi). Assit ja sen kaltaiset eivät katso silmiin kanssaihmisiä vaan kulkee robottimaisesti. Me herkästi tulkitsemme tietyt katseet yliherkästi. Siksi en pälyile ympärille hirveenä kun liikun esim ostoksilla&kadulla enkä katso silimiin ja tietty ne traumat myös syynä siihen. Alakaa nimittäin kupolia ahisttaa ihan älyttömästi jos alan tulkita ihmisten eleitä ja katseita kun ne tulkinnat voi olla sitä "toi nauraa mulle ivallisesti".
Minulla oli myös pitkä kausi jolloin olin ihan maahanpoljettu ja tein tuota samaa, vältin kontakteja joka suuntaan ja ylitulkitsin.
Sekin heijastuu ympäristöön, varovaisuus ja eristyneisyys. Siitä pystyy kyllä kasvamaan eroon ajan kanssa ja vaikka siihen ylitulkintaan välillä lähtisi niin ennenpitkää huomaa ettei se välttämättä kuolemaksi olekaan.
Nykyään katson lähes aina silmiin ja mielestäni se kannattaa, tosin en minäkään aina sillä tuulella ole että huvittaa välttämättä edes huomata ketään.
Pojalla on ocd mikä assikirjoon kuuluu, tosin lievänä. Mutta kyllä hänestäkin huomaa toisinaan sen kontaktipuutteen siihen ulkomaailmaan. On lähtenyt pyrkimään ulos kuorestaan ja edistyy sinä pienin askelin pikkuhiljaa, suosittelen samaa
minä oon ollu eristäytynyt&itseensäsulkenut vuodesta 1998 lähtien eli tosi kauan. Tapaan ihmisiä kun näen kaupungilla ostosreissulla mutten tapaile ihmisiä. En ole ainoastaan mielenterveysongelmia poteva vaan oon myös erakko&yksinäinen susi/sielu.
en ole jättänyt tekemättä itsensäkehittämistä vaan oon rampannut vuodesta 2001 asti psykologin luona että oon kyllä ainakin yrittänyt aina tehdä töitä terveyteni etehen.
No melkein yhtä pitkään kuin olin liitossa eli tosi kauan 😄. Ei siinä mitään pahaa ole vaikka yksin viihtyykin, viihdyn itsekin useimmiten.
Kahviautomaatti ja kissa seurana enimmäkseen :)
Korjaan hieman viestiäni;
en ole ehkä erakko&yksinäinen susi kun täällä palstalla olen ja vuosien 1996-1998 aikajaksolla kävin melkein joka päivä kylässä kahden jätkän luona.
No tätä mä tässä hain. Sinä sen osasit pukea sanoiksi. Se just ettei ole välttämättä edes rekisteröinyt toisen ulkomuotoakaan, kun jo kokee toisen henkistä antia. Havaitsee mielenkiinnon ja vois jo melkein vilkaisulta sanoa mitä toi ihminen miettii.
Mullakin on hymytyttöpatsas. Porukoilla hyllyssä. Sain sen 6lk.olin kuulemma niin kiva ja auttavainen kaikille koulussani. Enkä jättänyt ketään yksin hyvässä hengessä mukaan ottaen. Niillä perustein sen mulle lykkäsivät. 😄
Taisin kutosella itsekin pystin saada, pikkukoulussa olin ja tytöt olivat sitä mieltä että minulle pysti kuului...pojilta ei yhtäkään ääntä, sen muistan.
Niitä harvoja elämän tähtihetkiä 😂
Mulla oli joku enemmistö äänestys ollut luokassa. Oli vähän vaivaannuttava hetki mulle tepastella eteen pystiä vastaanottamaan. En nyt olis mitään patsasta tarvinut tavallisesta elämäntyylistä. 😄
Noloksi taisin itsekin mennä, etenkin kun toinen puoli katsoi valintaa hiukan vinoon...ylläri oli muutenkin 😄
Vastaan vain tekstipohjaisesti esitettyihin ajatuksiin.
Jotenkin sitä ainakin kuvittelee näkevänsä toisen henkisestäkin olemuksesta vilauksia ja sellaisen pohjavireen, kun pidemmästi on juteltu.
Itselleni asia varmistuu paremmin kun näkee ihmisen toimimassa todellisuudessa. En minä kaikkea usko, mitä minulle kerrotaan :)
Ihmisen äly, tasapainoisuus, rauhallisuus ja samantuntuinen "aaltopituus" aiheuttaa kiinnostumista, mutta jos puhutaan romanttisesta tai edes seksuaalisesta vedosta, niin kyllä siihen myös fysiikkaa tarvitaan.
Mulla oli lukiossa sekä kemia että fysiikka laajana, enkä siltikään lukioikäisenä ollut seurustellut kertaakaan :) Varmaan se on hidaskin tuo yläpää :))
-keinovaginamies-
Nyt oli mahdollista katsoa videokin.
Tarkoititko, että ulkoisesta olemuksesta voisi päätellä ihmisen henkistä maisemaa?
En ole uskonut koskaan ensivaikutelmaan, joten ei, en usko noin päin.
Ainoastaan räikeät tapaukset ja ongelmat mielenterveydessä ja huume-/alkoholiriippuvuuksissa tuottavat usein sellaisen ulkoisen habituksen, että noiden ongelmien olemassa olosta voi saada vahvan vihjeen. Siihen liittyy kyllä sitten muutkin aistit kuin pelkkä näkö.
-keinovaginamies-
Jotain sellaista yliluonnollista mikä tulee ikään kuin intuitiolla.
Siis vaihtamatta ajatuksia ääneen / kirjallisesti?
Minusta siinä alkaa olla oma mielikuvitus ja haaveet liikaa asialla :)
Enkä kyllä usko horoskoopeihinkaan :))
Minä kun vilkuilen (huomaamattomasti tietenkin) siellä prismassa naisten takamusten kaaria, niin mielikuvitus on enemmänkin kohteen kiinteys-/pehmeys -akselin ympärillä, ja mitähän sieltä uumenista löytyykään :))
Sori, mutta tällaista se on meillä mielikuvitusta omaavilla setämiehillä :)
-keinovaginamies-
No Elukka tuossa minusta oli hiffannut hyvin tuon mitä vähän ontuvasti selitin extemporee.
Niinno munhan ei tarvi sitä miettiä, kun jo tiedän mitä naiskeho sisältää. 😜
Omakeho antaa aika hyvää kuvaa aiheesta mitähän sieltä löytyy.
Joka Herkussa on kuitenkin omanlaiset vivahteensa, että jää vähän mielikuvitukselle varaa ;)
Kiitokset muuten näin maanantain piristyksestä.
-keinovaginamies-
Totta tuokin. 👍
Eipä mittään. Antaa vähän mielikuvaa täällä päässä huusaavasta persoonasta, kun kuulee puhuen mietteitä. Kirjaimin jää niin paljon kuulematta.
Kuka oikeasti jaksaa tälläistä tekoälypskaa lukea???
Älä lue
En ala arvuuttelemaan.
Huomaan, että täälläkin jotkut arvuttelevat, jos ei muuta, niin piruuksussaan.
Mitä siitä saa.
Kukin on, mitä on.
Se helwetin gubettajakin. Hahhah, kun on hauska eikun ilkeä.
Vilma
Laita gubettajalle luu kurkkuun. Tänne mahtuu monenmoista kulkijaa. Kun ei ole tietoa arvataan, niinhän se menee.
Näytät Smurffiinalta toisten kuistilla. Ja varmasti kuulostat säkkipilliltä, joka ei oikein soi.
Okei, tää onkin ihan uusi näkökulma.
Äänihän on muunnettu äänenmuuntimella ihan vaan siksi, että miellyttävempi kuunnella muunnettuna kun aitona. Säästin teidän korvia.
Pahoittelut laiskasta puherytmistäni. Mä olen vähä hidas hämäläinen ja puhetyyli sen mukaan.
Naiseksi miesmäinen puhetapa hm.
Juu, olen kuullut tuon ennenkin, että puhun kuin mies. Rintarekisteristäkin usein. Silloin kun olen rento ja en mieti miten minut nähdään kehoni kautta osaan puhua näin, luontevasti ja miesmäisesti sitten vissiin.