Teknisen lautakunnan investointi- ja rakentamisohjelmassa vuosille 2027–2031 esitetään investointeja yhteensä 59 791 500 euroa
Varsinaiselle kolmivuotiselle taloussuunnitelmakaudelle 2027–2029 kohdistuu 44 213 500 euroa eli noin 74 % viisivuotisesta investointiohjelmasta.
Suurin investointivuosi on 2029, jolloin investointeja suunnitellaan 17,02 miljoonan euron edestä.
Kuka painaisi jarrua?
Varsinaiselle kolmivuotiselle taloussuunnitelmakaudelle 2027–2029 kohdistuu 44 213 500 euroa eli noin 74 % viisivuotisesta investointiohjelmasta.
Suurin investointivuosi on 2029, jolloin investointeja suunnitellaan 17,02 miljoonan euron edestä.
Kuka painaisi jarrua?
Vastaukset 51
Vanhimmat
Ei muutaku hommat alkuun vain! Tärkeintä ei ole rahanmeno vaan se kuka on oikias!
Jaa
Mistä noin tarkat tiedot on peräisin?
Teknisen lautakunnan esityslistasta. Tilaa omasi kunnasta.
Miksi?
Saat virkamiehille lisää tekemistä. Kiusa se on pienikin kiusa.
Ihanaa.
Mitä kiusaa se on jos kertoo paljonko kuntalaisten verovaroja aiotaan pistää menemään?
Pistää menemään kuvaa hyvin ajatusmalliasi appa jee ku sinun kotitiessäsi on monttuja ynnä muuta vittu mikä rutajaminen alakaa ku kunta ei tee mitään ja vielä tällääsehen aikahan ku murskeet ynnä muut halapoja ku kukaan ei tartte
On se erikoista, että lähes 60 miljoonan euron investointiohjelman kyseenalaistaminen tulkitaan heti tien kuoppien paikkaamisen vastustamiseksi.
Vuosille 2027–2029 esitetään investointeja 44,2 miljoonalla eurolla. Ei siinä paljon auta, vaikka mursketta saisi kuinka halvalla, jos hankkeet rahoitetaan velkarahalla ja korkojen, poistojen sekä käyttökustannusten maksaminen jää kuntalaisten huoleksi vuosikymmeniksi.
Antaa märäntyä kaikki, niin saa sitten valittaa, kun ei pidetä kunnossa.
Kaikki mahdollinen rakennetaan heti, kun joku keksii lapion ja huomaa murskeen olevan tarjouksessa.
Kaikkein merkillisintä on, että joidenkin mielestä julkisten asiakirjojen ja verorahojen käytön selvittäminen on virkamiesten kiusaamista.
Jarruja tarvitaan erityisesti silloin, kun vauhti ylittää maksukyvyn.
Naisten osuuden kasvu julkishallinnossa ja tieto siitä, että jos mies istuu liikaa toimistossa naisten keskellä niin kivet tippuu puntista, auttaa ymmärtämään kunnallishallinnossa lisääntynyttä ja naisille ominaista käytöstä, viehtymystä muiden rahoilla ostamiseen.
Missä on laskelma investointien vaikutuksista kunnan velkamäärään, korkomenoihin, poistoihin ja vuosittaisiin käyttötalousmenoihin vähintään seuraavan 10 vuoden ajalta.
Selvitys siitä, miten investoinnit voidaan rahoittaa ilman kohtuuttomia veronkorotuksia tai palveluverkkoon kohdistuvia lisäleikkauksia.
Kunnan taloutta ei pidä johtaa periaatteella rakennetaan ensin ja mietitään maksajaa myöhemmin.
59,8 miljoonan euron investointiohjelma ei ole mikään ostoslista, joka hyväksytään pelkällä kädennostolla.
Teknisen lautakunnan tehtävänä lienee kuitenkin tuoda oman hallinnonalansa kaikki investointitarpeet esille ja se on nyt tehty.
Eihän tuota koko summaa löydy millään, sen nyt ymmärtää kaikki, mutta se on päättäjien tehtävä päättää mitkä osat investointiohjelmasta on turhia, mitkä voidaan korvata ja mihin panostetaan. Ei ihan yksinkertainen tehtävä, ja avointa keskustelua ja näkemystenvaihtoa tarvitaan.
Liian kauan on menty ilman selkeää suunnitelmaa ja pikkupaikkailulla on saatu moni rakennus pilattua lopullisesti.
Olet oikeassa siinä, että teknisen lautakunnan tehtävänä on tuoda esiin investointitarpeet ja että lopulliset priorisoinnit kuuluvat poliittisille päättäjille.
Mutta teknisen lautakunnan tehtävä ei voi rajoittua pelkän investointien toivelistan kokoamiseen. Myös investointien valmistelun tulee olla taloudellisesti vastuullista.
Kun jo valmisteluvaiheessa tiedetään, ettei 59,8 miljoonan euron investointiohjelmaa ole mahdollista toteuttaa, miksi esityksen yhteydessä ei samalla arvioida hankkeiden kiireellisyyttä, vaihtoehtoja, kustannusvaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta?
Miten päättäjät voivat tehdä perusteltuja valintoja, ellei heille esitetä riittäviä vertailukelpoisia laskelmia?
Olen täysin samaa mieltä myös siitä, että rakennusten kunnossapitoa on laiminlyöty liian pitkään.
Huono kiinteistönpito ei saa automaattisesti muodostua perusteluksi kalliille uudisrakentamiselle.
Poliittisten päättäjien tehtävänä on tehdä valinnat, mutta viranhaltijavalmistelun ja lautakuntakäsittelyn tehtävänä on antaa näihin valintoihin riittävät tiedot.
Muuten käy helposti niin, että ensin annetaan rakennusten rapistua, sitten todetaan uudisrakentaminen välttämättömäksi ja lopuksi ilmoitetaan kuntalaisille, ettei rahaa enää riitä nykyisten palveluiden ylläpitämiseen.
Se ei ole pitkäjänteistä taloudenpitoa eikä vastuullista investointien suunnittelua.
Voi Jeesus😂😂😂
Eiköhän vaaleilla valitut valtuutetut ja lautakunnat tee ne tärkeät päätökset heille annettujen tietojen perusteella.
Tietopyyntöihin vastaamiset veivät virkamiesten aikaa, se on se ongelma.
Lausahdus kiusa se on pienikin kiusa ei tarkoita kiusaamista, ne ovat kaksi eri asiaa.
Valtuutetut ja lautakunnat tekevät päätöksensä heille annettujen tietojen perusteella. Tässä piilee ongelman ydin. Mitä jos annetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai olennaisia vaihtoehtoja on jätetty selvittämättä?
Pitäisikö luottamushenkilön silloin vain nostaa kätensä ja todeta, että kyllä viranhaltijat tietävät?
Luottamushenkilön tehtävä ei ole toimia esittelijän kumileimasimena, vaan käyttää itsenäistä harkintaa ja valvoa kuntalaisten etua.
Sitten tämä väite, että tietopyyntöihin vastaaminen vie viranhaltijoiden työaikaa.
Totta kai vie. Niin vie myös esityslistojen laatiminen, pöytäkirjojen kirjoittaminen ja päätösten perusteleminen. Ne kaikki kuuluvat julkisen hallinnon tehtäviin.
Julkisuuslain noudattaminen ei ole viranhaltijoille ylimääräinen palvelus, vaan lakisääteinen velvollisuus.
Jos 59,8 miljoonan euron investointiohjelmasta pyydetään taloudellisia laskelmia, kysymys ei ole kiusanteosta vaan vastuullisen päätöksenteon edellytyksistä.
Mitä tulee sanontaan "kiusa se on pienikin kiusa", niin sen voi toki jälkikäteen selittää tarkoittavan mitä tahansa. Mutta jos sillä viitataan luottamushenkilön laillisiin tietopyyntöihin, sanavalinta kertoo kyllä jotakin suhtautumisesta avoimuuteen ja päätöksenteon valvontaan.
Minusta paljon huolestuttavampaa kuin tietopyyntöihin käytetty työaika on se, jos miljoonapäätöksiä tehdään ilman riittäviä selvityksiä.
Yksi asianmukainen tietopyyntö voi ehkäistä huomattavasti kalliimman virheen.
Kenen etua palvelee sellainen kunnallishallinto, jossa tietojen kysymistä pidetään suurempana ongelmana kuin sitä, ettei tietoja ole päätöksenteon tueksi esitetty?
Jokaisesta yli sadan euron ostoksesta täytyisi järjestää kansanäänestys.
Ehdottomasti! Jos äänestystulos ei vastaa molon kantaa, niin se on valituksella voitava kumota.
Hallinto-oikeus ei kumoa päätöksiä siksi, että joku on eri mieltä äänestystuloksesta. Päätös voidaan kumota, jos se on lainvastainen.
Demokratia ei tarkoita sitä, että enemmistö saa tehdä lainvastaisia päätöksiä. Eikä vaaleilla saatu valtakirja vapauta ketään velvollisuudesta noudattaa lakia.
Kun hallinto-oikeus kumoaa päätöksen, syyllistä kannattaisi etsiä ensisijaisesti päätöksen lainvastaisuudesta eikä siitä, joka asian toi tuomioistuimen tutkittavaksi.
Mutta jatketaan toki keskustelua sadan euron kansanäänestyksistä. Niillä saadaan mukavasti huomio pois niistä 59,8 miljoonasta eurosta, joista alun perin oli puhe. 😉
Tämän henkilön kohdalla päätökset on kumottava jos hän on eri mieltä. Hän tietää ja taitaa asiat paremmin kuin kukaan muu. Myös ego saisi kolauksen ja se on kestämätön paikka. Tekoälykään ei osaa siitä luoda kuvaa eikä reppanaa lohduttaa.
Mielenkiintoinen tulkinta. Kunnallisvalituksessa ei kuitenkaan ratkaista sitä, kuka on oikeassa, kenellä on suurin ego tai kuka osaa asiat parhaiten. Siinä ratkaistaan, onko päätös tehty lainmukaisesti. Tekoälyä ei siihen tarvita. Kuntalaki ja hallintolaki riittävät.
Kuulostaa ihanalta!
Eli tietopyyntöjä pitää tehdä siksi, että on epäilys että lautakunnille tms annetut tiedot päätöksentekoa varten ovat virheellisiä?
Eli valtuutettu tai kuntalainen ei voi luottaa siihen, että esityslistat ja laskelmat joita on tehty ovat paikkansapitäviä?
Jollain muulla kuin kunnan virkamiehillä voi siis olla paremmat tiedot kunnan taloudesta kun virkamiehillä itsellään?
Menee niin sakeaksi ettei ole oikein tosikaan.
Kaikki kunnan paperit pitäisi siis hyväksyttää jollakin ylemmällä voimalla, muuten niihin ei voi luottaa???
Kysymys kuuluu: kenen tekemiin laskelmiin voi ilmajoella luottaa???
Vain hanun!
Tietopyynnön tekeminen ei tarkoita, että viranhaltijaa epäiltäisiin valehtelusta tai ammattitaidottomuudesta. Se tarkoittaa, että kysyjä haluaa perehtyä päätöksen perusteisiin ja tarvittaessa tarkistaa, mistä esitetyt luvut muodostuvat.
Nyt alkaa selvitä, mikä Ilmajoen päätöksenteossa on todella vaarallista. Joku saattaa kysyä, mistä luvut on laskettu! 😂
Vastauksena kysymykseesi, kenen laskelmiin Ilmajoella voi luottaa.
Tietysti kaikkien! Mutta erityisesti niiden, joita ei missään tapauksessa saa tarkistaa.
Ilmajoella ei ymmärretä, että luottamushenkilön tehtävä ei ole pelkästään luottaa hänelle esitettyihin tietoihin. Hänen tehtävänsä on myös arvioida niitä.
Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että tietopyyntöjen suuri määrä saattaa johtua huonosta valmistelusta?
Mielestäni se on väärin että joku pyytää lisätietoja. Kaikilla pitäisi olla yhtä huonot tiedot.
Kouluhankkeet on viivästyny vuosikausia sen takia että joku on mennyt pyytämään lisätietoa.
Koskenkorvan koulukin piti valmistua 2024 ja keskikunnan kouluverkko on viivästynyt jo 3-vuotta.
Parakit on maksaneet jo miljoonia, mutta se johtuu vain siitä kun joku on pyytänyt kunnalta tietoa?
Vaikiaa on.
Päivästä ja vuodesta toiseen.
Kannatan kuntaliitosta.
Vaikeaa on, jos kaikista vaikeuksista selviytyminen tuntuu ylivoimaiselta.
Muualla vaikeuksia kutsutaan ihan tavallisiksi ongelmiksi, joita varten tehdään töitä, etsitään ratkaisuja ja käytetään järkeä. Ilmajoella näyttää joidenkin mielestä riittävän, että nostetaan kädet pystyyn ja aletaan haaveilla kuntaliitoksesta.
Ensin rakennetaan pilvilinnoja velkarahalla, sitten ihmetellään laskuja ja lopuksi pyydetään naapurikunta maksamaan ne.
Siinäpä vasta kunnallista talousviisautta! Ei tarvitse ratkaista ongelmia, kun voi lopulta lakkauttaa koko kunnan.
Kuntaliitosta ajaa ne jotka lopettaa kyläkouluja ja velkaannuttaa kuntaa.
Ei vaan kuntaliitosta haluavat ne jotka ovat kyllästyneet lapsellisten pikkupoikien jatkuvaan tinttaaluhun.
Mistä sinä muuten tiedät, ketkä kuntaliitosta haluavat ja millä perusteella? Oletko itse kunnan päätöksenteossa mukana ja ajamassa kuntaliitosta, vai perustuuko väitteesi ihan omaan mielikuvitukseen?
Täsmennätkö tuota ”lapsellisten pikkupoikien jatkuvaa tinttaalua”?
Onko tinttaalua vasta se, ettei suostu olemaan kaikesta samaa mieltä kunnan puheenjohtajien kanssa?
Kun erimielisyydet ovat peruste kuntaliitokselle, mihin kuntaan pitäisi liittyä, jotta kaikki olisivat aina samaa mieltä?
Sellainen kunta olisi varmasti melkoinen demokratian malliesimerkki!
Sinä haluaisit olla eniten oikeassa?
Luottamushenkilön pitää epäillä salaliiittoja koko ajan ja joka asiassa.
Jos joku vaikka tervehtii kun on kokoukseen menossa, pitää miettiä miksi?
Ja päinvastoin, jos ei tervehdi, miksi?
Olen kuullut, että Ilmajoella kokoukseen mennessä pitäisi nykyään kumartaa puheenjohtajiston jäseniä.
Ilmeisesti pelkkä tervehtiminen ei enää riitä, vaan pitäisi hallita myös hovietiketti.
Olisi hyvä tietää, kuinka syvään kuuluu kumartaa ja pitääkö kunnanhallituksen puheenjohtajalle kumartaa syvempään kuin valtuuston varapuheenjohtajalle.
Entä jos joku erehtyy kulkemaan pää pystyssä ja vielä kysymään hankalia kysymyksiä? Onko kyse jo majesteettirikoksesta? 😂
Pitäisiköhän kunnan hallintosääntöön lisätä kokonaan uusi luku: Alamaisten käyttäytyminen puheenjohtajiston läsnä ollessa.
Kyllä ainakin hanu odottaa ja vähän vaatiikin kumarruksia. Sillä heikko ja sairas itsetunto saa pientä helpotusta. On tuo narsismi mielenkiintoinen ilmentymä ihmisessä.
Tavallinen valtuutettu saa varmaan pitää päänsä pystyssä, kunhan ei erehdy avaamaan suutaan.
Vielä pitäisi ratkaista, rakennetaanko kunnantalon sisäänkäynnille erillinen kumarruspiste ja palkataanko paikalle seremoniamestari valvomaan, että jokainen alamainen osoittaa asianmukaista nöyryyttä.
Eikö niille mikään riitä?
Oot sä jumalantähäre lapsellinen.
BB ainakin kumartelee ja pukeutuu kuin Korean Kimi.
Birgitte Bardotilla on pienemmät hinkit kun mulla
Katrin Kulmunit uuuhh...
BB kunnanjohtajaksi!
Gul Muni on kyllä melkonen turvatyyny
En tiedä, en todellakaan tiedä
Minusta tuntuu että suomi palstalla on vain muutama joka pystyy kirjoittamaan asiallisesti.
Sitten valtaosa niitä, jotka arvuuttelee kuka hän on.
Samat henkilöt ovat verbaalisesti ilmeisen köyhiä, koska asiattomuudet on niin yleisiä.