Konkurssiin asetettuja - täältä löytyy

Posso taas tuntevinaan jonkun. Pasaspuhetta.

Oli taas tänään takuueläkkeen maksupäivä, ja näkyi kyllä kauppojen kassoilla, oli Possoja kerrassaan!

Hyvä kysymys.

Millainen on tämä palstan moninimimerkki - muunmuossa Sika-Amalia ja Senssu-Posso - ihmisenä?

Ja on ysin selvää että Possolla hajosi potta jo ennen kroppaa ja siitä sitten latva-B paperit ja kotiin possoilemaan.

Monet yrittäjät ovat kusessa eläkeiässä, kun on jäänyt yelit maksamatta, mutta kela auttaa, ex-yrittäjät taitavat olla suurin yksittäinen takuueläkkeen saajia, minä saan työeläkettä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Monet yrittäjät ovat kusessa eläkeiässä, kun on jäänyt yelit maksamatta, mutta kela auttaa, ex-yrittäjät taitavat olla suurin yksittäinen takuueläkkeen saajia, minä saan työeläkettä.

Työeläkettä kertyy ainoastaan tekemällä työtä, ei palstalla jauhamalla paskaa vuosi kausia, taitaa laholaisilla olla eläkekertymä negatiivinen.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Työeläkettä kertyy ainoastaan tekemällä työtä, ei palstalla jauhamalla paskaa vuosi kausia, taitaa laholaisilla olla eläkekertymä negatiivinen.

Miksi sitten jauhat paskaa täällä, huonolla menestyksellä jo yli 10 vuotta.

Iskä voi 31 vuotta yrittäjänä toimineena valistaa sinua parilla sanalla, sinulla kun ei ole omaa todellista kokemusta kuin hyvin hyvin kapealla sektorilla.

Yliopistolla ei opita yrittäjäksi, ei pullakuskina eikä nuoriso-ohjaajana.

Ennen yrittäjyyttä ehdin olla lähes 10 vuotta vieraalla töissä kolmessa eri firmassa. Niistä opin hyvin sen mitä he tekevät hyvin ja mitä huonosti.

Tärkeimpiä oppeja oli että älä palkkaa urakointialalle työnjohtajia, jotka eivät osallistu työntekoon. He ovat pelkkä kuluerä ja pelaavat Essolla pajatsoa kun pitäisi organisoida työmaita.

Sen sijaan tee työntekijöistä yksiköitä tai kaksikoita, jotka toimivat itsenäisesti ja vastuullisesti hoitaen kommunikoinnin, mittaukset ja kuittaukset työmaan kanssa.

Heille maksetaan niistä mittatunneista erikseen tuntipalkka, koska muut työt tehdään urakkahinnoitteluilla pintaurakoinnissa.

Opin myös sen että venymällä, joustamalla ja tsemppaamalla saa mennä toisenkin kerran urakoimaan, eikä karkaa työmaalta minkään lisätyön tai vastaavan takia. Niuhottajat ja pilkunviilaajat eivät raksalla pärjää.

Henkilökohtaisia etujani oli niissä hommissa äärimmäisen rautainen ammattitaito, puhujanlahjat ja erinomaiset neuvottelutaidot.

Huonoja puoliani oli että olin aina optimisti laskiessani keikkaa. 95% meni suunnitelman mukaan, mutta 5% meni syystä tai toisesta pitkäksi. Useimmiten siksi, että hyvää työvoimaa oli vaikeaa saada siten että joka ukko olisi hyvä ja luotettava.

Minulla oli niiden vuosien aikana yli 100 eri henkilöä töissä. Parhaimmillaan yhtäaikaa 40 miestä, kaksi konttoristia ja jotkut ammattilaisista oli naisia. Lähinnä tekivät maalaushommia, saumaushommia ja sen sellaista. Jotkut avusti miestään ja tekivät kimpassa töitä.

Ongelmat tuli siitä yhdistelmänä asioita, jotka ovat niitä yleisimpiä syitä konkurssiin, eli liian nopea kasvu ja toimialan laajentaminen juuri orastavan taantuman tuntumassa.

Toimitilat oli juuri rakennettu, niihin ei otettu velkaa mutta niihin kului paljon kassaa. Pahin ongelma oli isojen asiakkaiden maksuviiveet. Koko ajan oli puoli milkkua tai milkku maailmalla myöhässä 1-3 kuukautta.

Meininki on se että valtakunnallisille rakennusliikkeille jos laitat laskun viivästyskoroista, niin he maksavat sen kyllä, mutta eivät koskaan enää tilaa sinulta mitään.

Jos taas maksat itse maksusi ja laskusi myöhässä, menetät ensin käteisalennuksen 5% ja sitten maksat vielä jopa 5% viivästyskorkoa.

Siitä voi Possokka laskea paljonko on 15% miljoonan euron viiveestä kun tavaraa liikkuu kuudella miljoonalla vuositasolla.

Isot firmat olivat itsekin kuilun partaalla, eikä mikään mekkala sitä tilannetta muuta yhtäkkiä. Palkat ja verot on maksettava joka kuukausi, tai verottaja laittaa Kauppalehteen tiedon maksuvaikeuksistasi ja se vie asiakkaat.

Sen firman olisi voinut elvyttää myymällä ne uudet toimitilat ja irtisanomalla puolet väestä ja laittaa laskut perintään ankaralla kädellä.

Sitä takapakkia enkä ruljanssia halunnut tehdä, vaan päätin vahingosta viisastuneena putsata pöydän ja jatkaa uudella firmalla valikoiduilla miehillä ja valikoiduilla töillä.

Kuten kerroin, jäin konkusta voitolle ihan mukavasti ja jäi vielä hyvin kalustoa uudelle firmalle jonka laitoin nopeasti myyntiin. Kyseinen firma voi edelleen hyvin. Siellä on omistajatkin urakoimassa, eikä heillä ole kuin pikkuinen konttori ja varasto.

Ensimmäinen oma yritys on silmäterä yrittäjälle ja maine on kaikki kaikessa. Siksipä ei ole varaa ammattitaidottomuuteen vaan on tehtävä parhaansa.

Ylivoimaisesti suurin syy pienten firmojen konkursseihin on nimenomaan liian nopea kasvu ja sitten suhdanteiden hiipuminen, kun koneet, kalusto ja miehistö on mitoitettu isolle volyymille.

Matematiikka on äärimmäisen yksinkertaista ja se ei ole ongelma. Yksi ongelma on nuoren optimismi ja ylenpalttinen rohkeus ottaa riskejä siksi koska ei ole vielä kokenut vaikeuksia aiemmin.

Kasvu ei ole mahdollinen mikäli uskalla ottaa riskejä. Jotkut tyytyy siihen tasoon isä, poika ja pakettiauto. Silläkin voi rikastua, jos vaan sitkeästi porskuttaa ja onnistuu saamaan rahakkaita keikkoja.

Yrittäjänä ja hankintamiehenä kun asioi uransa aikana satojen eri yrityksien ja yrittäjien kanssa, niin siinä näkee ja kuulee saman verran tarinoita.

Uuden tuoreen yrittäjän on luotettava markkinoihin ja osaamiseensa ja alkuun päästäkseen on usein otettava lainaa ja ostettava kalustoa osamaksulla. Kasvua voi joko rahoittaa tuloksella taikka lainalla taikka sopimalla pitkistä maksuajoista.

Ratkaisu ei ole hautoa rahoja tilillä, sillä jos kulut ylittää tulot niin silloin on joko käännettävä tilanne plussalle taikka tehdä konkut.

Osakeyhtiön lakisääteinen tehtävä on tuottaa voittoa. Jos ei se onnistu, silloin pitää lopettaa ajoissa.

Vain muutamassa prosentissa konkursseja on kyse vilpistä ja Suomesta ei ole mahdollista siirtää laittomia rahoja suuria määriä Thaimaahan missään muodossa.

Miljonäärin ei tarvitse leikkiä miljonääriä.

2010

Anonyymi00016 kirjoitti:

Iskä voi 31 vuotta yrittäjänä toimineena valistaa sinua parilla sanalla, sinulla kun ei ole omaa todellista kokemusta kuin hyvin hyvin kapealla sektorilla.

Yliopistolla ei opita yrittäjäksi, ei pullakuskina eikä nuoriso-ohjaajana.

Ennen yrittäjyyttä ehdin olla lähes 10 vuotta vieraalla töissä kolmessa eri firmassa. Niistä opin hyvin sen mitä he tekevät hyvin ja mitä huonosti.

Tärkeimpiä oppeja oli että älä palkkaa urakointialalle työnjohtajia, jotka eivät osallistu työntekoon. He ovat pelkkä kuluerä ja pelaavat Essolla pajatsoa kun pitäisi organisoida työmaita.

Sen sijaan tee työntekijöistä yksiköitä tai kaksikoita, jotka toimivat itsenäisesti ja vastuullisesti hoitaen kommunikoinnin, mittaukset ja kuittaukset työmaan kanssa.

Heille maksetaan niistä mittatunneista erikseen tuntipalkka, koska muut työt tehdään urakkahinnoitteluilla pintaurakoinnissa.

Opin myös sen että venymällä, joustamalla ja tsemppaamalla saa mennä toisenkin kerran urakoimaan, eikä karkaa työmaalta minkään lisätyön tai vastaavan takia. Niuhottajat ja pilkunviilaajat eivät raksalla pärjää.

Henkilökohtaisia etujani oli niissä hommissa äärimmäisen rautainen ammattitaito, puhujanlahjat ja erinomaiset neuvottelutaidot.

Huonoja puoliani oli että olin aina optimisti laskiessani keikkaa. 95% meni suunnitelman mukaan, mutta 5% meni syystä tai toisesta pitkäksi. Useimmiten siksi, että hyvää työvoimaa oli vaikeaa saada siten että joka ukko olisi hyvä ja luotettava.

Minulla oli niiden vuosien aikana yli 100 eri henkilöä töissä. Parhaimmillaan yhtäaikaa 40 miestä, kaksi konttoristia ja jotkut ammattilaisista oli naisia. Lähinnä tekivät maalaushommia, saumaushommia ja sen sellaista. Jotkut avusti miestään ja tekivät kimpassa töitä.

Ongelmat tuli siitä yhdistelmänä asioita, jotka ovat niitä yleisimpiä syitä konkurssiin, eli liian nopea kasvu ja toimialan laajentaminen juuri orastavan taantuman tuntumassa.

Toimitilat oli juuri rakennettu, niihin ei otettu velkaa mutta niihin kului paljon kassaa. Pahin ongelma oli isojen asiakkaiden maksuviiveet. Koko ajan oli puoli milkkua tai milkku maailmalla myöhässä 1-3 kuukautta.

Meininki on se että valtakunnallisille rakennusliikkeille jos laitat laskun viivästyskoroista, niin he maksavat sen kyllä, mutta eivät koskaan enää tilaa sinulta mitään.

Jos taas maksat itse maksusi ja laskusi myöhässä, menetät ensin käteisalennuksen 5% ja sitten maksat vielä jopa 5% viivästyskorkoa.

Siitä voi Possokka laskea paljonko on 15% miljoonan euron viiveestä kun tavaraa liikkuu kuudella miljoonalla vuositasolla.

Isot firmat olivat itsekin kuilun partaalla, eikä mikään mekkala sitä tilannetta muuta yhtäkkiä. Palkat ja verot on maksettava joka kuukausi, tai verottaja laittaa Kauppalehteen tiedon maksuvaikeuksistasi ja se vie asiakkaat.

Sen firman olisi voinut elvyttää myymällä ne uudet toimitilat ja irtisanomalla puolet väestä ja laittaa laskut perintään ankaralla kädellä.

Sitä takapakkia enkä ruljanssia halunnut tehdä, vaan päätin vahingosta viisastuneena putsata pöydän ja jatkaa uudella firmalla valikoiduilla miehillä ja valikoiduilla töillä.

Kuten kerroin, jäin konkusta voitolle ihan mukavasti ja jäi vielä hyvin kalustoa uudelle firmalle jonka laitoin nopeasti myyntiin. Kyseinen firma voi edelleen hyvin. Siellä on omistajatkin urakoimassa, eikä heillä ole kuin pikkuinen konttori ja varasto.

Ensimmäinen oma yritys on silmäterä yrittäjälle ja maine on kaikki kaikessa. Siksipä ei ole varaa ammattitaidottomuuteen vaan on tehtävä parhaansa.

Ylivoimaisesti suurin syy pienten firmojen konkursseihin on nimenomaan liian nopea kasvu ja sitten suhdanteiden hiipuminen, kun koneet, kalusto ja miehistö on mitoitettu isolle volyymille.

Matematiikka on äärimmäisen yksinkertaista ja se ei ole ongelma. Yksi ongelma on nuoren optimismi ja ylenpalttinen rohkeus ottaa riskejä siksi koska ei ole vielä kokenut vaikeuksia aiemmin.

Kasvu ei ole mahdollinen mikäli uskalla ottaa riskejä. Jotkut tyytyy siihen tasoon isä, poika ja pakettiauto. Silläkin voi rikastua, jos vaan sitkeästi porskuttaa ja onnistuu saamaan rahakkaita keikkoja.

Yrittäjänä ja hankintamiehenä kun asioi uransa aikana satojen eri yrityksien ja yrittäjien kanssa, niin siinä näkee ja kuulee saman verran tarinoita.

Uuden tuoreen yrittäjän on luotettava markkinoihin ja osaamiseensa ja alkuun päästäkseen on usein otettava lainaa ja ostettava kalustoa osamaksulla. Kasvua voi joko rahoittaa tuloksella taikka lainalla taikka sopimalla pitkistä maksuajoista.

Ratkaisu ei ole hautoa rahoja tilillä, sillä jos kulut ylittää tulot niin silloin on joko käännettävä tilanne plussalle taikka tehdä konkut.

Osakeyhtiön lakisääteinen tehtävä on tuottaa voittoa. Jos ei se onnistu, silloin pitää lopettaa ajoissa.

Vain muutamassa prosentissa konkursseja on kyse vilpistä ja Suomesta ei ole mahdollista siirtää laittomia rahoja suuria määriä Thaimaahan missään muodossa.

Miljonäärin ei tarvitse leikkiä miljonääriä.

2010

Osamaksu miljonääri taas palstalla, miksi... suomi, viro ja thaimaa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Osamaksu miljonääri taas palstalla, miksi... suomi, viro ja thaimaa.

Toi tyyppi on kahjo, todella vakavasti sairas.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Osamaksu miljonääri taas palstalla, miksi... suomi, viro ja thaimaa.

Miksi possofantti on taas palstalla??

Anonyymi00016 kirjoitti:

Iskä voi 31 vuotta yrittäjänä toimineena valistaa sinua parilla sanalla, sinulla kun ei ole omaa todellista kokemusta kuin hyvin hyvin kapealla sektorilla.

Yliopistolla ei opita yrittäjäksi, ei pullakuskina eikä nuoriso-ohjaajana.

Ennen yrittäjyyttä ehdin olla lähes 10 vuotta vieraalla töissä kolmessa eri firmassa. Niistä opin hyvin sen mitä he tekevät hyvin ja mitä huonosti.

Tärkeimpiä oppeja oli että älä palkkaa urakointialalle työnjohtajia, jotka eivät osallistu työntekoon. He ovat pelkkä kuluerä ja pelaavat Essolla pajatsoa kun pitäisi organisoida työmaita.

Sen sijaan tee työntekijöistä yksiköitä tai kaksikoita, jotka toimivat itsenäisesti ja vastuullisesti hoitaen kommunikoinnin, mittaukset ja kuittaukset työmaan kanssa.

Heille maksetaan niistä mittatunneista erikseen tuntipalkka, koska muut työt tehdään urakkahinnoitteluilla pintaurakoinnissa.

Opin myös sen että venymällä, joustamalla ja tsemppaamalla saa mennä toisenkin kerran urakoimaan, eikä karkaa työmaalta minkään lisätyön tai vastaavan takia. Niuhottajat ja pilkunviilaajat eivät raksalla pärjää.

Henkilökohtaisia etujani oli niissä hommissa äärimmäisen rautainen ammattitaito, puhujanlahjat ja erinomaiset neuvottelutaidot.

Huonoja puoliani oli että olin aina optimisti laskiessani keikkaa. 95% meni suunnitelman mukaan, mutta 5% meni syystä tai toisesta pitkäksi. Useimmiten siksi, että hyvää työvoimaa oli vaikeaa saada siten että joka ukko olisi hyvä ja luotettava.

Minulla oli niiden vuosien aikana yli 100 eri henkilöä töissä. Parhaimmillaan yhtäaikaa 40 miestä, kaksi konttoristia ja jotkut ammattilaisista oli naisia. Lähinnä tekivät maalaushommia, saumaushommia ja sen sellaista. Jotkut avusti miestään ja tekivät kimpassa töitä.

Ongelmat tuli siitä yhdistelmänä asioita, jotka ovat niitä yleisimpiä syitä konkurssiin, eli liian nopea kasvu ja toimialan laajentaminen juuri orastavan taantuman tuntumassa.

Toimitilat oli juuri rakennettu, niihin ei otettu velkaa mutta niihin kului paljon kassaa. Pahin ongelma oli isojen asiakkaiden maksuviiveet. Koko ajan oli puoli milkkua tai milkku maailmalla myöhässä 1-3 kuukautta.

Meininki on se että valtakunnallisille rakennusliikkeille jos laitat laskun viivästyskoroista, niin he maksavat sen kyllä, mutta eivät koskaan enää tilaa sinulta mitään.

Jos taas maksat itse maksusi ja laskusi myöhässä, menetät ensin käteisalennuksen 5% ja sitten maksat vielä jopa 5% viivästyskorkoa.

Siitä voi Possokka laskea paljonko on 15% miljoonan euron viiveestä kun tavaraa liikkuu kuudella miljoonalla vuositasolla.

Isot firmat olivat itsekin kuilun partaalla, eikä mikään mekkala sitä tilannetta muuta yhtäkkiä. Palkat ja verot on maksettava joka kuukausi, tai verottaja laittaa Kauppalehteen tiedon maksuvaikeuksistasi ja se vie asiakkaat.

Sen firman olisi voinut elvyttää myymällä ne uudet toimitilat ja irtisanomalla puolet väestä ja laittaa laskut perintään ankaralla kädellä.

Sitä takapakkia enkä ruljanssia halunnut tehdä, vaan päätin vahingosta viisastuneena putsata pöydän ja jatkaa uudella firmalla valikoiduilla miehillä ja valikoiduilla töillä.

Kuten kerroin, jäin konkusta voitolle ihan mukavasti ja jäi vielä hyvin kalustoa uudelle firmalle jonka laitoin nopeasti myyntiin. Kyseinen firma voi edelleen hyvin. Siellä on omistajatkin urakoimassa, eikä heillä ole kuin pikkuinen konttori ja varasto.

Ensimmäinen oma yritys on silmäterä yrittäjälle ja maine on kaikki kaikessa. Siksipä ei ole varaa ammattitaidottomuuteen vaan on tehtävä parhaansa.

Ylivoimaisesti suurin syy pienten firmojen konkursseihin on nimenomaan liian nopea kasvu ja sitten suhdanteiden hiipuminen, kun koneet, kalusto ja miehistö on mitoitettu isolle volyymille.

Matematiikka on äärimmäisen yksinkertaista ja se ei ole ongelma. Yksi ongelma on nuoren optimismi ja ylenpalttinen rohkeus ottaa riskejä siksi koska ei ole vielä kokenut vaikeuksia aiemmin.

Kasvu ei ole mahdollinen mikäli uskalla ottaa riskejä. Jotkut tyytyy siihen tasoon isä, poika ja pakettiauto. Silläkin voi rikastua, jos vaan sitkeästi porskuttaa ja onnistuu saamaan rahakkaita keikkoja.

Yrittäjänä ja hankintamiehenä kun asioi uransa aikana satojen eri yrityksien ja yrittäjien kanssa, niin siinä näkee ja kuulee saman verran tarinoita.

Uuden tuoreen yrittäjän on luotettava markkinoihin ja osaamiseensa ja alkuun päästäkseen on usein otettava lainaa ja ostettava kalustoa osamaksulla. Kasvua voi joko rahoittaa tuloksella taikka lainalla taikka sopimalla pitkistä maksuajoista.

Ratkaisu ei ole hautoa rahoja tilillä, sillä jos kulut ylittää tulot niin silloin on joko käännettävä tilanne plussalle taikka tehdä konkut.

Osakeyhtiön lakisääteinen tehtävä on tuottaa voittoa. Jos ei se onnistu, silloin pitää lopettaa ajoissa.

Vain muutamassa prosentissa konkursseja on kyse vilpistä ja Suomesta ei ole mahdollista siirtää laittomia rahoja suuria määriä Thaimaahan missään muodossa.

Miljonäärin ei tarvitse leikkiä miljonääriä.

2010

Erittäin hyvä kirjoitus, kiitos Kymppi.

Noinhan se menee kun maa alkaa polttaa jalkojen alla, ja mittari on perässä, paras paikka on jokin kehitysmaa, jossa voi rauhassa esittää miljonääriä.

Katkeraa piipitystä maitojunamieheltä, jolla ei ollut varaa edes Thaimaassa tehdä mitään muuta kuin roikkua netissä ja voivotella vaivojaan ja kurjuuttaan.

Vaimosi valitti jopa nälkää julkisesti, kun koetit väkisin syöttää hänelle kaalia ja kraanavettä.

2010

Muistatkos kun "Senssu" kertoi paenneensa ulosottoa Thaimaahan ja siirtäneenä "omaisuutensa" vaimolle?

Anonyymi00018 kirjoitti:

Katkeraa piipitystä maitojunamieheltä, jolla ei ollut varaa edes Thaimaassa tehdä mitään muuta kuin roikkua netissä ja voivotella vaivojaan ja kurjuuttaan.

Vaimosi valitti jopa nälkää julkisesti, kun koetit väkisin syöttää hänelle kaalia ja kraanavettä.

2010

voithan sinä osamaksu esittää täällä mielipiteitäsi, mutta todellisuus se mitä esität itsestäsi on varsin kaukana totuudesta... vaimoni osaa itse ostaa kaalinsa ja ottaa vettä jääkaapista tai kraanasta, suomessa se on juomakelpoista, kehitysmaassa taas ei, ostin 20 litran pulloja vesilaitokselta, ja pienempiä kaupasta, thaimaassa... Vaimollani on omat tulot jotka riittävät hänen kuluihinsa, sinun vaimollasi ei ole, minun vaimolla on. Hän voi ostaan mitä haluaa, tosin kuin sinun vaimosi.

Vaimollani on suomesta työeläke, toisin kuin sinun vaimollasi, jos sinulla nyt yleensä edes vaimoa on.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Muistatkos kun "Senssu" kertoi paenneensa ulosottoa Thaimaahan ja siirtäneenä "omaisuutensa" vaimolle?

Ainoa järkevä tapa toimia rakennusalalla, kun riskit on suuret, ei yhtiömuodot niitäkään juuri pienennä, yrittäminen suomessa on erittäin typerää, jos on muitakin vaihtoehtoja, mene töihin niin et vastaa vaikka homma ei toimisi duunarina et joudu kuseen, koska et vastaan veloista.

Tosin harva akateemisesti koulutettu edes lähtee yrittäjäksi, liian isot riskit.

Nyt vielä pöytälaatikko firmoja aletaan tarkastamaan tehostetusti, jos jätät tilinpäätöksen ilmoittamatta viranomaisille tulee sanktioita, verohallinto on tiukentanut verotarkastusten linjaa, pienikin jopa 10 kuitti voi vaatia tarkan selvityksen, onneksi ei tullut koskaan tuohon leikkiin lähdettyä, siistä luojalle kiitosta, ja koulutukselle.

Anonyymi00013 kirjoitti:

voithan sinä osamaksu esittää täällä mielipiteitäsi, mutta todellisuus se mitä esität itsestäsi on varsin kaukana totuudesta... vaimoni osaa itse ostaa kaalinsa ja ottaa vettä jääkaapista tai kraanasta, suomessa se on juomakelpoista, kehitysmaassa taas ei, ostin 20 litran pulloja vesilaitokselta, ja pienempiä kaupasta, thaimaassa... Vaimollani on omat tulot jotka riittävät hänen kuluihinsa, sinun vaimollasi ei ole, minun vaimolla on. Hän voi ostaan mitä haluaa, tosin kuin sinun vaimosi.

Vaimollani on suomesta työeläke, toisin kuin sinun vaimollasi, jos sinulla nyt yleensä edes vaimoa on.

Eiköhän marraskuulla selviä, sekä Posson että Pimpshornyn "työeläke"! Posso ei ole töitä tehnyt ja Pimpshorny vain pimeetä hetekan pohjalla.

Asia ei ole suinkaan niinkuin Posso toivoo, että kaikki yrittäjät ovat köyhiä.

Miljonääristatuksen alapuolellakin on erittäin varakkaiksi luokiteltava ylemmän keskitason väestö, joiden netto-omaisuus on yli puolimiljoonaa euroa. ja heitä on useita satojatuhansia.

Tilastokeskuksen julkaisemien varallisuustilastojen mukaan Suomen varakkaimpaan 10 prosenttiin (ylin desiili) yltämiseen vaadittiin vähintään 550 000 euron nettovarallisuus. Koska Suomessa on kaikkiaan hieman alle 2,9 miljoonaa asuntokuntaa, tämä ylin kymmenys vastaa noin 285 000:ta kotitaloutta.

Siitä voi Posso eläkkeineen miettiä, että mihin ansioluokkaan Posso kuuluu kun ei ole omaisuutta laisinkaan ja nettotulot (eläke) 1800 euron luokkaa kuukaudessa.

onpas sinulla osamaksu taas paljon asiaa, miksi, kaikkeen yrittämiseen liittyy riskit kuten avauksen konkurssilistasta huomaat, siellä listalla ei kukaan ole miljonääri, siis riski on helposti saatua hyötyä suurempi.

Anonyymi00009 kirjoitti:

onpas sinulla osamaksu taas paljon asiaa, miksi, kaikkeen yrittämiseen liittyy riskit kuten avauksen konkurssilistasta huomaat, siellä listalla ei kukaan ole miljonääri, siis riski on helposti saatua hyötyä suurempi.

Voi voi Posso niitä on tuhansia yrittäjiä joiden jokin yritys menee konkurssiin, mutta muut tuottaa ja yrittäjä jatkaa miljonäärinä konkurssista huolimatta. Yksi Suomen rikkaimmista suvuista on tehnyt 29 konkurssia ja porskuttavat vuodesta toiseen tulokalenterin TOP satasessa.

Tästä on kyse tässä keskustelussa.

Suomessa pelkällä perinteisellä ansiotulolla (kuukausipalkalla) nouseminen miljonääriksi on progressiivisen verotuksen vuoksi erittäin harvinaista, minkä vuoksi yrittäjyys ja siihen liittyvä riskinotto ovat edelleen yleisin väylä merkittävän varallisuuden luomiseen.

Se ei pelaa joka pelkää.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Voi voi Posso niitä on tuhansia yrittäjiä joiden jokin yritys menee konkurssiin, mutta muut tuottaa ja yrittäjä jatkaa miljonäärinä konkurssista huolimatta. Yksi Suomen rikkaimmista suvuista on tehnyt 29 konkurssia ja porskuttavat vuodesta toiseen tulokalenterin TOP satasessa.

Tästä on kyse tässä keskustelussa.

Suomessa pelkällä perinteisellä ansiotulolla (kuukausipalkalla) nouseminen miljonääriksi on progressiivisen verotuksen vuoksi erittäin harvinaista, minkä vuoksi yrittäjyys ja siihen liittyvä riskinotto ovat edelleen yleisin väylä merkittävän varallisuuden luomiseen.

Se ei pelaa joka pelkää.

osaakohan osamaksu asian -12 miljoonaa ei ole voittoa vaan syy konkurssiin, suomen suurimpia ikkunavalmistajia on asetettu selvitystilaan, fenestra, taas muutama uusi miljonääri suomessa, vai mitä osamaksu. Toivottavasti sinulla ei ole saatavia firmasta.

Anonyymi00033 kirjoitti:

osaakohan osamaksu asian -12 miljoonaa ei ole voittoa vaan syy konkurssiin, suomen suurimpia ikkunavalmistajia on asetettu selvitystilaan, fenestra, taas muutama uusi miljonääri suomessa, vai mitä osamaksu. Toivottavasti sinulla ei ole saatavia firmasta.

Etukäteismaksuja ei suoriteta ennenkuin tavara on tontilla. Silloin maksetaan tavara. Kun asennukset on hyväksytysti tehty, maksetaan työ.

Sisään jää takuuaikainen vakuus sopimuksesta riippuen 5-10% koko keikan arvosta noin kahdeksi vuodeksi, ja takuuaika on kymmenen vuotta.

Omilla rahoilla ei pidä alkaa tukea yritystä juurikaan missään tilanteessa.
Jos joku rahoittaja tai pankki ei halua tukea investointiasi ainoastaan yritysvakuuksilla, niin silloin riski ei ole kannattava itselleenkään.

Minä tuin omalla rahalla konkurssiyritystäni 375 000 eurolla, jolla korotin yhtiön pääomaa. Se oli virhe. Lopputulos jäi silti positiiviseksi, kun ymmärsin lopettaa ajoissa. Ei senttiäkään jäänyt velkaa kenellekään.

Sain alle nelikymppisenä jo hyvän opetuksen siitä että AINA itselle ensin.

Sama asia kuin pakolaispolitiikassa pitäisi olla, eli suomalaisille aina ensin ja sitten jos jotakin jää niin savunahkoille murusia pöydältä evääksi ja pakkotöihin Kainuuseen ojittamaan soita.

2010

Anonyymi00035 kirjoitti:

Etukäteismaksuja ei suoriteta ennenkuin tavara on tontilla. Silloin maksetaan tavara. Kun asennukset on hyväksytysti tehty, maksetaan työ.

Sisään jää takuuaikainen vakuus sopimuksesta riippuen 5-10% koko keikan arvosta noin kahdeksi vuodeksi, ja takuuaika on kymmenen vuotta.

Omilla rahoilla ei pidä alkaa tukea yritystä juurikaan missään tilanteessa.
Jos joku rahoittaja tai pankki ei halua tukea investointiasi ainoastaan yritysvakuuksilla, niin silloin riski ei ole kannattava itselleenkään.

Minä tuin omalla rahalla konkurssiyritystäni 375 000 eurolla, jolla korotin yhtiön pääomaa. Se oli virhe. Lopputulos jäi silti positiiviseksi, kun ymmärsin lopettaa ajoissa. Ei senttiäkään jäänyt velkaa kenellekään.

Sain alle nelikymppisenä jo hyvän opetuksen siitä että AINA itselle ensin.

Sama asia kuin pakolaispolitiikassa pitäisi olla, eli suomalaisille aina ensin ja sitten jos jotakin jää niin savunahkoille murusia pöydältä evääksi ja pakkotöihin Kainuuseen ojittamaan soita.

2010

Mitähän tarvetta sinulla on kertoa ammatistasi, en minä täällä omastani kerro mitään, tai ainostaan nimikkeet, toki uskon että olet rakennusalalla, joskin valtaosa näyttää olevan.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Etukäteismaksuja ei suoriteta ennenkuin tavara on tontilla. Silloin maksetaan tavara. Kun asennukset on hyväksytysti tehty, maksetaan työ.

Sisään jää takuuaikainen vakuus sopimuksesta riippuen 5-10% koko keikan arvosta noin kahdeksi vuodeksi, ja takuuaika on kymmenen vuotta.

Omilla rahoilla ei pidä alkaa tukea yritystä juurikaan missään tilanteessa.
Jos joku rahoittaja tai pankki ei halua tukea investointiasi ainoastaan yritysvakuuksilla, niin silloin riski ei ole kannattava itselleenkään.

Minä tuin omalla rahalla konkurssiyritystäni 375 000 eurolla, jolla korotin yhtiön pääomaa. Se oli virhe. Lopputulos jäi silti positiiviseksi, kun ymmärsin lopettaa ajoissa. Ei senttiäkään jäänyt velkaa kenellekään.

Sain alle nelikymppisenä jo hyvän opetuksen siitä että AINA itselle ensin.

Sama asia kuin pakolaispolitiikassa pitäisi olla, eli suomalaisille aina ensin ja sitten jos jotakin jää niin savunahkoille murusia pöydältä evääksi ja pakkotöihin Kainuuseen ojittamaan soita.

2010

Nostit osakepääomaan konkurssin takia, 375.000eurolla, siis kasvatit oma pääomaa, tuolla summalla, on kaveripiirissä yksi jyväskyläläinen joka myi firmansa isommalle, vuokrasi nostureita, hänen mukaansa rakennustoiminta on niin vaikeaa, että voisit luopua jo noista jutuistasi, tuollainen omaisuus mitä ole kuvannut ei oikeastaan onnistu ilman mittavaa varastoa, tai erittäin kallista kalustoa, jonka vaihtoarvo on kertynyt vuosi kymmenissä.

Minun duuneissa oli aika iso jalostusarvo, koskaan ei ollut minkäänlaista tarvetta vaihto-omaisuudelle, myyttiin pelkästään osaamista, joka oli koulun ja 10 vuoden oppilasajan tuotetta, sekä kiinnostuksesta omaan alaan, c64 ohjasi minut tk-alalle, suuri kiitos kuuluu myös alkupään pomolle Michael Roossille, joka näytti suunnan jota pitkin taapersin.

Anonyymi00033 kirjoitti:

osaakohan osamaksu asian -12 miljoonaa ei ole voittoa vaan syy konkurssiin, suomen suurimpia ikkunavalmistajia on asetettu selvitystilaan, fenestra, taas muutama uusi miljonääri suomessa, vai mitä osamaksu. Toivottavasti sinulla ei ole saatavia firmasta.

Mistä tuo katkeruutesi kaikkea kohtaan on saanut alkunsa??

Anonyymi00033 kirjoitti:

Nostit osakepääomaan konkurssin takia, 375.000eurolla, siis kasvatit oma pääomaa, tuolla summalla, on kaveripiirissä yksi jyväskyläläinen joka myi firmansa isommalle, vuokrasi nostureita, hänen mukaansa rakennustoiminta on niin vaikeaa, että voisit luopua jo noista jutuistasi, tuollainen omaisuus mitä ole kuvannut ei oikeastaan onnistu ilman mittavaa varastoa, tai erittäin kallista kalustoa, jonka vaihtoarvo on kertynyt vuosi kymmenissä.

Minun duuneissa oli aika iso jalostusarvo, koskaan ei ollut minkäänlaista tarvetta vaihto-omaisuudelle, myyttiin pelkästään osaamista, joka oli koulun ja 10 vuoden oppilasajan tuotetta, sekä kiinnostuksesta omaan alaan, c64 ohjasi minut tk-alalle, suuri kiitos kuuluu myös alkupään pomolle Michael Roossille, joka näytti suunnan jota pitkin taapersin.

Alunperin olit Suomen ensimmäinen tietokonekauppias ja sitä ennen Helsingin nuorisotoimen johtaja ja ammattisotilas.

Kerroit tosin tuota ennen ettet ole koskaan ollut yrittäjä joka sulkee tuon tietokonekauppiaan tittelin pois ja edelleen sanot että et ole koskaan ollut yrittäjä ja sanot että "onneksi ei tullut koskaan tuohon leikkiin lähdettyä, siistä luojalle kiitosta, ja koulutukselle"
Eli se siitä.
Sitten tulee ristiriitaa sillä sanot olleesi yksityisillä firmoilla jotka molemmat menivät konkurssiin ja johtaja sai siitä raskaat tuomiot.
Yllättäen olitkin sitten Jyväskylässä opettamassa alaa lähes kymmenen vuoden koulutuksen jälkeen.
Edelleenkään et ole kertonut millä papereilla pääsit yliopistoon ja miten sinun äärimmäisen heikolla matematiikalla ylipäätään mihinkään.

Sinun tietosi löytyy vain kiinteistöhuollon tiedoista, ei mistään muualta ja sitä tietä taapersit aina sairaseläkkeelle saakka.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Nostit osakepääomaan konkurssin takia, 375.000eurolla, siis kasvatit oma pääomaa, tuolla summalla, on kaveripiirissä yksi jyväskyläläinen joka myi firmansa isommalle, vuokrasi nostureita, hänen mukaansa rakennustoiminta on niin vaikeaa, että voisit luopua jo noista jutuistasi, tuollainen omaisuus mitä ole kuvannut ei oikeastaan onnistu ilman mittavaa varastoa, tai erittäin kallista kalustoa, jonka vaihtoarvo on kertynyt vuosi kymmenissä.

Minun duuneissa oli aika iso jalostusarvo, koskaan ei ollut minkäänlaista tarvetta vaihto-omaisuudelle, myyttiin pelkästään osaamista, joka oli koulun ja 10 vuoden oppilasajan tuotetta, sekä kiinnostuksesta omaan alaan, c64 ohjasi minut tk-alalle, suuri kiitos kuuluu myös alkupään pomolle Michael Roossille, joka näytti suunnan jota pitkin taapersin.

Homma on melko tarkkaan noin, c64 ostin kun se tuli myyntiin, Mikkoon ja softlineen on matkaa välissä vuosia, Mikko järkkäsi minulle paikan kaukaan paperitehtailta, märkäpäästä, pdp11 microvax konversioon, tämä kesti kaksi vuotta, taisi olla toinen it-duunipaikka, 80 luvun alussa tuotiin bebecin kanssa c64 harmaatuontina mitä myin kotkassa, sain siitä lisää ropoja.

Jos avaruusolennot tulisivat tarkkailemaan maapalloa ja lukisivat Pasasen aivoituksia, he antaisivat Tellukselle nimeksi Apinoiden Planeetta.