Suurin musiikkiin sisältyvä, mutta samalla sen syvin ja salatuin ja vain hyvin harvojen tajuama korkein totuus ilmenee siten, että kaikkein suurimpien musiikillisten saavutusten luonteeseen ja niiden todellisen suuruuden ehdottomiin edellytyksiin suurena taiteena eksistoidakseen ja päteäkseen kuuluu varsinkin kaikkein suurimmilla musiikillisilla neroilla se ominaisuus ja piirre, että oikeastaan mikään musiikkiin pelkkänä soivien sävelten muodostamana äänenä liittyvä ominaisuus minkä kuulohavainto psykologis-fysiologisena ja ääniaaltojen tuottamana ja aikaansaamana ja lopulta aivojen kuulokeskuksessa tiedostettavana ilman molekyylien värähtelynä tajutaan on metafyysisen ytimen syvimmän olemuksen kannalta täysin epäoleellista, sillä soiva materia itsessään ei tee suurimmasta musiikista vielä laisinkaan nerollista säveltaidetta, vaan se edustaa vasta sen musiikin pintailmiötä, joka kuoriutuu kuin sipuli yhä syvempiä kerroksia esiin tuoden, musiikin sävelinä soivan pintailmiön olematta mitään muuta kuin niiden "korkeimmanasteisten psykofyysisten tilojen" musiikin kielelle ja musiikilliseksi informaatioksi käännettyjen ihmismielen syvimpien sieluntilojen ulkokuorta ja heijastusta ilmiösfäärissä, näiden mainittujen tilojen muodostaessa musiikin varsinaisen sisimmän olemuksen, ja jolle kaikki ulkoinen on vierasta ja pinnallista, mutta erotuksena esim. sentimentaalisesta viihdemusiikkista jonka emotionaalinen vaikutus on hyvin rajoittunut on taidemusiikkista mahdollista kokea täysin kokonaisvaltaisia psykofyysisiä tiloja, joissa oma minuus katoaa suurimpien nerollisten oivallusten tieltä ja joiden takia oma olotila pelkkinä suhteina tahtoon tiedoittujen olioiden tajuamisen sijasta vaihtuu neron musiikkiin valamien objektivoitujen tunteiden ilmaisemaan valtaisaan ja koko olemuksen täyttämään emotionaaliseen hehkuun.
Miten on teidän mukaanne musiikin syvin merkitys ilmenee?
Anonyymi-ap
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on se tunne lopulta joka vie sinne jonnekin ikääkuin ommaan maailmaan.
Tavallaan mutta neron sublimoimiin ja ja objektivoimiin tunteisiin jotka valtaavat niin täydellisesti tajunnan että kaikki muu jää ulkokuoreen siihen verrattuna.
Jokaisen olion tajunta sinällään on tietenkin itsessään täysin subjektiivinen. Sen jo Descartes tajusi skeptisen epäilyn muodossa. Mutta sitten onkin jo eri asia millaisia subjektiivisia tai harvoissa korkeimmissa psykofyysisissä ja yliluonnollisissa tiloissa vain nerouden tuottamana koettavia objektiivisia, siis ei oman tahdon tuottamia tunteita tahdon ollessa näet tiedoitsemisen tahtomisesta puhtaalla subjektilla tajunnasta ulos tungettu, vaan ikään kuin ulkopuolelta tulevan geniuksen toiminnan ja vaikutuksen kautta koettavia objektiivisia tunteita, kukakin kykenee kokemaan tämän tässä tapauksessa musiikillisesta lahjakkuudesta tai älykkyydestä riippuen, niiden emotionaalisesta kaiken voittavasta musertavuudesta huolimatta tahtoa itseään kiihdyttämättä vaan sitä mikä on älyn mukaista, ja joiden luomiseen ei normaali tai vajaa äly kykene, koska se palvelee vain tahtoa tämän juurena toimimatta vapaasti ja omaehtoisesti, joten taiteen vastaanotossa tahdosta vapaalle puhtaan mielteen alueelle heijastuvat tunteet ovat näin ollen objektivoidun luonteensa takia objektiivisia sieluntiloja, jotka Hildesheimerin mukaan nero ainoana universumissa on älyn ylimäärällä kyennyt loihtimaan eteemme ja näistä tekijöistä riippuu mitä tunteita tajunnassa kukakin kokee, ja jo Hildesheimer sanoo, etteivät Mozartin säveltäessä kokemat tunteen olleet suinkaan hänen omiaan.
Jeesus on subjektivismia ja omaa hörhöilyä minä ja miunun perse tyyliin
Ateismi on haiseva kärpäsenkikkare maailmankuvien jonossa "minä-minä ja minä-minun materiaalis-välineellinen planeetanraiskaus" -tyyliin.
Musiikin syvin olemus on wagneriaanisuuden ja räkäpunkin välisessä jännitteessä. Äänessä ja vimmassa.
Filosofian ainoa kohde on maailma. Jumalat se jättää rauhaan ja toivoo voivansa olla rauhassa myös jumalilta sanoo Schopenhauer. Mutta II-lajin metafyysiset järjestelmät on laadittu niitä varten jotka eivät kykene ajattelemaan, vaan ainoastaan uskomaan, eivätkä ole vastaanottavaisia perusteluille vaan pelkästään auktoriteeteille.