Kysyn kokemuksia ja näkemyksiä.
Olen 61-vuotias mies, perusterve, ja toinen polveni vaihdettiin tekoniveleen 2023 ilman mitään ongelmia.
Toinen polvi vaihdettiin kesäkuussa 2026, ja siitä alkoi ketju, jollaista en osannut odottaa.
Kesäkuu: tekonivelleikkaus. Polvi jäi kipeäksi ja turvonneeksi eikä suoristunut kunnolla.
Heinä–elokuu: jalka alkoi kipuilla tavalla, joka ei tuntunut polvikivulta. Polttavaa kipua, kosketusarkuutta, jalan värin ja lämmön vaihtelua. Useita käyntejä eri paikoissa, syytä ei löytynyt.
Syyskuun alku: magneettikuvassa todettiin polvea suoristavan jänteen (nelipäisen reisilihaksen jänne) repeämä. Paripäivää ennen kipulääkäri diagnosoi CRPS:n eli monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän, jonka kipuklinikka vahvisti syyskuun lopussa.
Syyskuun puoliväli: toinen leikkaus, jänne korjattiin ja tekonivelen muoviosa vaihdettiin. Leikkauksessa korjattiin jänne mutta samalla tehtiin tekoniveleen DAIR.
Lokakuun alku: polvi tulehtui. Nivelnesteestä kasvoi bakteeri (Staphylococcus epidermidis) eli kyseessä on tekonivelinfektio. Kolmas leikkaus: polvi puhdistettiin ja muoviosa vaihdettiin uudelleen. Antibioottihoito kestää noin kolme kuukautta, ensin suonensisäisesti ja sitten tabletteina.
Sairaalassa (nyt 17. päivä): molempiin keuhkopusseihin kertyi nestettä, yhteensä noin 3 litraa tyhjennettiin punktioilla. Sen jälkeen todettiin sairaalakeuhkokuume, johon aloitettiin toinen antibiootti. Lisäksi kalium laski matalaksi, hemoglobiini on sadan tuntumassa ja hyytymisarvot ovat heitelleet antibioottien takia.
Eli neljässä kuukaudessa: tekonivelleikkaus → jännerepeämä → CRPS → uusintaleikkaus → tekonivelinfektio → kolmas leikkaus → keuhkopussien nesteet → keuhkokuume.
Kysymykseni:
1. Kuinka tavallista tällainen ketjuuntuminen on? Jokainen yksittäinen komplikaatio on kai harvinainen, mutta seuraavatko ne toisiaan näin?
2. CRPS: onko se jäänyt pysyväksi vai helpottanut, kun polvi on saatu kuntoon?
3. Onko tässä mahdollisia hoitovirheitä?
Kaikki kokemukset ja ajatukset ovat tervetulleita.
Olen 61-vuotias mies, perusterve, ja toinen polveni vaihdettiin tekoniveleen 2023 ilman mitään ongelmia.
Toinen polvi vaihdettiin kesäkuussa 2026, ja siitä alkoi ketju, jollaista en osannut odottaa.
Kesäkuu: tekonivelleikkaus. Polvi jäi kipeäksi ja turvonneeksi eikä suoristunut kunnolla.
Heinä–elokuu: jalka alkoi kipuilla tavalla, joka ei tuntunut polvikivulta. Polttavaa kipua, kosketusarkuutta, jalan värin ja lämmön vaihtelua. Useita käyntejä eri paikoissa, syytä ei löytynyt.
Syyskuun alku: magneettikuvassa todettiin polvea suoristavan jänteen (nelipäisen reisilihaksen jänne) repeämä. Paripäivää ennen kipulääkäri diagnosoi CRPS:n eli monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän, jonka kipuklinikka vahvisti syyskuun lopussa.
Syyskuun puoliväli: toinen leikkaus, jänne korjattiin ja tekonivelen muoviosa vaihdettiin. Leikkauksessa korjattiin jänne mutta samalla tehtiin tekoniveleen DAIR.
Lokakuun alku: polvi tulehtui. Nivelnesteestä kasvoi bakteeri (Staphylococcus epidermidis) eli kyseessä on tekonivelinfektio. Kolmas leikkaus: polvi puhdistettiin ja muoviosa vaihdettiin uudelleen. Antibioottihoito kestää noin kolme kuukautta, ensin suonensisäisesti ja sitten tabletteina.
Sairaalassa (nyt 17. päivä): molempiin keuhkopusseihin kertyi nestettä, yhteensä noin 3 litraa tyhjennettiin punktioilla. Sen jälkeen todettiin sairaalakeuhkokuume, johon aloitettiin toinen antibiootti. Lisäksi kalium laski matalaksi, hemoglobiini on sadan tuntumassa ja hyytymisarvot ovat heitelleet antibioottien takia.
Eli neljässä kuukaudessa: tekonivelleikkaus → jännerepeämä → CRPS → uusintaleikkaus → tekonivelinfektio → kolmas leikkaus → keuhkopussien nesteet → keuhkokuume.
Kysymykseni:
1. Kuinka tavallista tällainen ketjuuntuminen on? Jokainen yksittäinen komplikaatio on kai harvinainen, mutta seuraavatko ne toisiaan näin?
2. CRPS: onko se jäänyt pysyväksi vai helpottanut, kun polvi on saatu kuntoon?
3. Onko tässä mahdollisia hoitovirheitä?
Kaikki kokemukset ja ajatukset ovat tervetulleita.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla on lonkissa tekonivelet, ei ollut ongelmia. Itse asiassa ongelmanani on yksinäisyys, N 62v, mutta kun luin kertomuksesi niin tämä minun ongelma on pientä sinun kärsinyksiisi. Toivon, että paranet.
Sama juttu, ei mitään komplikaatioita ollut. Ehkä hitaasti paranin. Vasta nyt 3 kk kuluttua olin työkuntoinen työhöni.