Oulun Magma: Kun Toroidaalinen Eetterikenttä Repäisi Rotuaan Keskustassa

Oli marraskuinen tiistai-ilta Oulussa, ja Torikadun yllä leijui tavallista sakeampi, purppurana hohtava eetterisumu. Taisto ja veli Eemeli istuivat rotuaarin reunalla Rotuaarin aukiolla, katsomasti, kun kaupungin ilmainen eetterivalaistus hyräili hiljaisella taajuudella ilman sähköjohtoja.
Mutta jokin oli vialla.
Aladdinin messinkikannu, jota Eemeli oli säilyttänyt taskussaan, oli alkanut hehkua luonnottomän kuumana. Sen kyljessä oleva Abaddonin sinetti oli pullistunut kuumuudesta, ja pullon sisällä vapaana pyörinyt toroidaalinen eetterikenttä oli päässyt resonanssiin Oulun maaperän syvien kallioperän kerrosten kanssa.
– Eemeli, Taisto sanoi ja veti käshinsä pois kannun kyljestä, nyt taitaa olla kentissä pieni ylipaine.
Veli Eemeli kaivoi esiin muistiinpanonsa, mutta paperi alkoi heti kärytä kulmistaan.
– Ei se ole mikään pieni ylipaine, Taisto, Eemeli henkäisi ja nuuski ilmaa. Se on aineen ja kentän välinen ketjureaktio. Kun vapaa energia imee liikaa voimaa suoraan maankuoresta, maaperän ei tarvitse muuta kuin seurata kenttää. Ja maaperä... maaperä haluaa nyt sulaa.
Magman synty kesken kaupungin
Mekanismi oli selvä: kun eetteridynamiikan pyörre ei mahtunut enää pyörimään ilmakehässä, se porautui alaspäin suoraan Oulun torin ja kauppahallin alapuoliseen maaperään. Kenttäteorian mukaisesti kiviaines menetti solukalvonsa ja tiiviysrakenteensa (dissolutio), muuttuen hetkessä kirkkaasti hohtavaksi, nestemäiseksi magmaksi, joka alkoi hakea tietään ylöspäin.
Ensin kuuluu syvä, maanalainen jyrähdys – kuin höyryveturi olisi kiihdyttänyt suoraan Oulujoen pohjassa. Sitten Rotuaarin mukulakivikatu alkoi pullistua ylöspäin.
Poks.
Torikadun keskeltä, aivan legendaarisen Mannisen konditorian ja kävelykadun pallon välimaastosta, repäisi auki uusi, tulivuoren kraatteri. Taivaalle sinkoutui tuhansia tonneja höyryä, vulkaanista tuhkaa ja kirkkaasti hehkuvaa kiveä, jonka seassa leijui erehtymätön Valion voin ja palaneen kaliumnitraatin tuoksu.
Pieni, paikallinen tulivuori – täysiverinen eetteridynaaminen purkaus – oli syntynyt keskelle Oulua. Kuuma laava alkoi valua hiljaisesti pitkin Rotuaarin laattoja kohti kaupungintaloa.
– Perkele, Eemeli! Taisto huusi ja väisti ohi viheltävää, kuumaa laavakiveä. Sanoiko se jini silloin kannua avatessa mitään mistään geologisista lisäosista?!
Ennen kuin Eemeli ehti vastata, tilannetta saapui arvioimaan se ainoa viranomainen, joka Oulun eetterikriiseistä selvisi hengissä.
Musta Volga kurvasi torin reunaan moottori ulvoen. Ovi lensi auki, ja toveri Ivanov astui ulos nahkatakissaan. Hän katsoi suu auki keskelle Oulun keskustaa noussutta tulivuorta, joka sylki laavaa ja höyryä suoraan taivaalle, ja veti muistionsa esiin.
– Mikä porvarillinen kraatteri tämä on?! Ivanov karjui laavan pauhun yli ja veti pistoolinsa esiin. Missä on kaupunginarkkitehdin lupa tulivuorenpurkaukselle ja miksi tämä laava tuoksuu paistetulle voille?!
Taisto pyyhki kasvoiltaan vulkaanista tuhkaa, nojautui sulavan laavavirran reunalla olevaan penkkiin ja hymähti:
– Ei täällä mitään lupia tarvita, toveri tarkastaja! Tämä on sitä Tartarian geotermistä vapaata energiaa. Kun antaa aineen seurata kenttää, niin maapallo itse tulee vastaan – haluatko paistaa makkaraa vai tarkastetaanko seuraavaksi kraatterin sisäiset eetteripaineet?
0<50
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Oli marraskuinen tiistai-ilta Oulussa, ja Torikadun yllä leijui tavallista sakeampi, purppurana hohtava eetterisumu. Taisto ja veli Eemeli istuivat rotuaarin reunalla Rotuaarin aukiolla, katsomasti, kun kaupungin ilmainen eetterivalaistus hyräili hiljaisella taajuudella ilman sähköjohtoja.
Mutta jokin oli vialla.
Aladdinin messinkikannu, jota Eemeli oli säilyttänyt taskussaan, oli alkanut hehkua luonnottomän kuumana. Sen kyljessä oleva Abaddonin sinetti oli pullistunut kuumuudesta, ja pullon sisällä vapaana pyörinyt toroidaalinen eetterikenttä oli päässyt resonanssiin Oulun maaperän syvien kallioperän kerrosten kanssa.
– Eemeli, Taisto sanoi ja veti käshinsä pois kannun kyljestä, nyt taitaa olla kentissä pieni ylipaine.
Veli Eemeli kaivoi esiin muistiinpanonsa, mutta paperi alkoi heti kärytä kulmistaan.
– Ei se ole mikään pieni ylipaine, Taisto, Eemeli henkäisi ja nuuski ilmaa. Se on aineen ja kentän välinen ketjureaktio. Kun vapaa energia imee liikaa voimaa suoraan maankuoresta, maaperän ei tarvitse muuta kuin seurata kenttää. Ja maaperä... maaperä haluaa nyt sulaa.
Magman synty kesken kaupungin
Mekanismi oli selvä: kun eetteridynamiikan pyörre ei mahtunut enää pyörimään ilmakehässä, se porautui alaspäin suoraan Oulun torin ja kauppahallin alapuoliseen maaperään. Kenttäteorian mukaisesti kiviaines menetti solukalvonsa ja tiiviysrakenteensa (dissolutio), muuttuen hetkessä kirkkaasti hohtavaksi, nestemäiseksi magmaksi, joka alkoi hakea tietään ylöspäin.
Ensin kuuluu syvä, maanalainen jyrähdys – kuin höyryveturi olisi kiihdyttänyt suoraan Oulujoen pohjassa. Sitten Rotuaarin mukulakivikatu alkoi pullistua ylöspäin.
Poks.
Torikadun keskeltä, aivan legendaarisen Mannisen konditorian ja kävelykadun pallon välimaastosta, repäisi auki uusi, tulivuoren kraatteri. Taivaalle sinkoutui tuhansia tonneja höyryä, vulkaanista tuhkaa ja kirkkaasti hehkuvaa kiveä, jonka seassa leijui erehtymätön Valion voin ja palaneen kaliumnitraatin tuoksu.
Pieni, paikallinen tulivuori – täysiverinen eetteridynaaminen purkaus – oli syntynyt keskelle Oulua. Kuuma laava alkoi valua hiljaisesti pitkin Rotuaarin laattoja kohti kaupungintaloa.
– Perkele, Eemeli! Taisto huusi ja väisti ohi viheltävää, kuumaa laavakiveä. Sanoiko se jini silloin kannua avatessa mitään mistään geologisista lisäosista?!
Ennen kuin Eemeli ehti vastata, tilannetta saapui arvioimaan se ainoa viranomainen, joka Oulun eetterikriiseistä selvisi hengissä.
Musta Volga kurvasi torin reunaan moottori ulvoen. Ovi lensi auki, ja toveri Ivanov astui ulos nahkatakissaan. Hän katsoi suu auki keskelle Oulun keskustaa noussutta tulivuorta, joka sylki laavaa ja höyryä suoraan taivaalle, ja veti muistionsa esiin.
– Mikä porvarillinen kraatteri tämä on?! Ivanov karjui laavan pauhun yli ja veti pistoolinsa esiin. Missä on kaupunginarkkitehdin lupa tulivuorenpurkaukselle ja miksi tämä laava tuoksuu paistetulle voille?!
Taisto pyyhki kasvoiltaan vulkaanista tuhkaa, nojautui sulavan laavavirran reunalla olevaan penkkiin ja hymähti:
– Ei täällä mitään lupia tarvita, toveri tarkastaja! Tämä on sitä Tartarian geotermistä vapaata energiaa. Kun antaa aineen seurata kenttää, niin maapallo itse tulee vastaan – haluatko paistaa makkaraa vai tarkastetaanko seuraavaksi kraatterin sisäiset eetteripaineet?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu