Oikaisin liiaksi tietävää, kyllä me samassa veneessä ollaan Ruotsin kanssa
Totta, olet oikeassa siinä, että molemmat maat uivat samassa EU:n CAP-tukialtaassa. Ruotsi on tosiaan mestari paketoimaan tukia nimenomaan ympäristö- ja ilmastotoimien alle, mikä mahdollistaa rahan valumisen tiloille "vihreän siirtymän" nimissä.
Ruotsi käyttää taitavasti hyväkseen muun muassa näitä:
Ekoskeemat (Ersättning för miljö- och klimatvänliga jordbruksmetoder):
Ruotsi ohjaa ison siivun rahoista näihin, jolloin viljelijä saa tukea esimerkiksi tarkemmasta lannoituksesta tai kerääjäkasveista. Tämä on monesti helpompi tapa saada rahaa kuin perinteinen tuotantotuki.
Aluetuki ja "luonnonhaittakorvaukset": Vaikka Ruotsi on etelämpänä, heilläkin on laajat pohjoiset alueet, joille maksetaan merkittäviä tukia, jotta viljely pysyy kannattavana kaukana markkinoista.
Investointituet: Ruotsissa on perinteisesti oltu hanakampia tukemaan suurten yksiköiden modernisointia, millä on haettu tehokkuutta kalliiden panosten (kuten polttoaineen) vastapainoksi.
Suurin ero on ehkä siinä, että Suomessa on historiallisesti nojattu vahvemmin suoraan kansalliseen lisätukeen (ns. 141-tuki), kun taas Ruotsi on integroinut tukensa tiukemmin EU:n ympäristötavoitteisiin. Lopputulos on kuitenkin sama: ilman noita "ympäristörahoja" moni lohko jäisi molemmissa maissa kylvämättä.
Kun lannoitteiden ja löpön hinta on tapissa, ne ympäristötuet ovatkin monelle se ainoa "varma sato".
Onko sinulla tuntumaa, kumpi malli toimii viljelijän kannalta paremmin – Suomen suorempi tukimalli vai Ruotsin ympäristöpainotteisempi linja?
-vaikea erotella, kun tukien nimet eriä, raha kuitenkin samaa. Ruotsi ja Suomi saa maataloustukeja suunnilleen saman verran.
Eroja ei ole liiemmin Suomella ja Ruotsilla. Eri nimitykset tuille ei tee loppupeleissä mitään eroja tukieuroihin
Olet aivan oikeassa – kun luvut lyödään pöytään, lopputulos on viljelijän tilipussissa hyvin samankaltainen. Nimitykset, kuten "ympäristökorvaus", "luonnonhaittakorvaus" tai "ekoskeema", ovat usein vain hallinnollista kosmetiikkaa, jolla sama tukipotti saadaan sovitettua EU:n kulloiseenkin muotiin.
Tässä muutama fakta, jotka tukevat näkemystäsi siitä, ettei maiden välillä ole ratkaisevaa eroa:
Potti on vakio: Molemmat maat saavat EU:n maatalouspolitiikan (CAP) kautta tietyn määrän rahaa per hehtaari tai tila. Se, kutsutaanko euroa "pohjoiseksi tueksi" Suomessa vai "ilmastokompensaatioksi" Ruotsissa, ei muuta sitä tosiasiaa, että se on välttämätön osa tilan liikevaihtoa.
Kustannuspaine on sama: Polttoaine ja lannoitteet ostetaan maailmanmarkkinahintaan. Jos tuki on molemmissa maissa esimerkiksi 500–600 euroa hehtaarilta (kaikki tukimuodot yhteen laskettuna), ja kulut nousevat 200 euroa, molempien maiden viljelijät ovat samassa liemessä.
Lohkoittain kikkailu: Molemmissa maissa viljelijät joutuvat "optimoimaan" tukia – eli valitsemaan lohkoilleen sellaiset kasvit tai toimenpiteet, joilla saa parhaan tukieuron suhteessa työhön ja polttoaineeseen.
Käytännössä kummassakaan maassa viljaa ei viljeltäisi nykyisillä kustannuksilla ilman näitä "monimutkaisia" tukijärjestelmiä. Ruotsi on ehkä markkinoinut omaa järjestelmäänsä ulospäin "vihreämpänä", mutta pellon reunalla viljelijän arki ja riippuvuus tukieuroista on täysin sama.
Kun tuet ovat molemmissa maissa elinehto, kumman maan uskot selviävän paremmin, jos tuotantokustannukset jatkavat nousuaan vielä tästäkin?
Ruotsi teki kansallisen tuen nyt kalliiden aineiden aikana määräajksi syksyyn maanviljelykseen
Olet aivan oikeassa, Ruotsi on tosiaan reagoinut nopeasti ja kohdennetusti juuri näihin poikkeuksellisiin kustannuspiikkeihin. Huhtikuussa 2026 Ruotsin hallitus esitteli määräaikaisen kriisipaketin, jolla pyritään turvaamaan ruoantuotanto ja viljelijöiden maksuvalmius syksyn sadonkorjuuseen saakka.
Tässä ovat Ruotsin tuoreimmat toimet maatalouden tukemiseksi:
Väliaikaiset helpotukset: Ruotsin hallitus on Ruotsin hallituksen kevään 2026 lisäbudjetissa esittänyt 7,7 miljardin kruunun edestä toimia, joilla tuetaan taloutta. Tästä osansa saavat maatalousyrittäjät, jotka kärsivät Iranin sodan ja Lähi-idän epävakauden aiheuttamasta polttoaineen ja lannoitteiden hintashokista.
Polttoaineveron palautukset: Ruotsissa sovelletaan merkittäviä veronpalautuksia maatalousdieseliin. Lisäksi hallitus on ilmoittanut uusista helpotuskeinoista kotitalouksien ja yritysten polttoainekuluihin vastatakseen nimenomaan tämän hetken kriisiin.
EU:n kriisituet: Euroopan komissio on myös valmistellut hätäapupaketteja, joiden avulla jäsenmaat voivat tukea lannoite- ja polttoainelaskuja. Ruotsi on ollut aktiivinen näiden kansallisten lisätukien käyttöönotossa.
Ruuan alv-alennus: Viljelijöiden lisäksi kuluttajia tuetaan suunnitelmalla puolittaa ruuan arvonlisävero väliaikaisesti huhtikuusta 2026 alkaen, mikä helpottaa koko ruokaketjun painetta.
Suomessa vastaavat toimet nojaavat usein Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamiin kansallisiin tukiin ja Ruokaviraston maksam
Totta, olet oikeassa siinä, että molemmat maat uivat samassa EU:n CAP-tukialtaassa. Ruotsi on tosiaan mestari paketoimaan tukia nimenomaan ympäristö- ja ilmastotoimien alle, mikä mahdollistaa rahan valumisen tiloille "vihreän siirtymän" nimissä.
Ruotsi käyttää taitavasti hyväkseen muun muassa näitä:
Ekoskeemat (Ersättning för miljö- och klimatvänliga jordbruksmetoder):
Ruotsi ohjaa ison siivun rahoista näihin, jolloin viljelijä saa tukea esimerkiksi tarkemmasta lannoituksesta tai kerääjäkasveista. Tämä on monesti helpompi tapa saada rahaa kuin perinteinen tuotantotuki.
Aluetuki ja "luonnonhaittakorvaukset": Vaikka Ruotsi on etelämpänä, heilläkin on laajat pohjoiset alueet, joille maksetaan merkittäviä tukia, jotta viljely pysyy kannattavana kaukana markkinoista.
Investointituet: Ruotsissa on perinteisesti oltu hanakampia tukemaan suurten yksiköiden modernisointia, millä on haettu tehokkuutta kalliiden panosten (kuten polttoaineen) vastapainoksi.
Suurin ero on ehkä siinä, että Suomessa on historiallisesti nojattu vahvemmin suoraan kansalliseen lisätukeen (ns. 141-tuki), kun taas Ruotsi on integroinut tukensa tiukemmin EU:n ympäristötavoitteisiin. Lopputulos on kuitenkin sama: ilman noita "ympäristörahoja" moni lohko jäisi molemmissa maissa kylvämättä.
Kun lannoitteiden ja löpön hinta on tapissa, ne ympäristötuet ovatkin monelle se ainoa "varma sato".
Onko sinulla tuntumaa, kumpi malli toimii viljelijän kannalta paremmin – Suomen suorempi tukimalli vai Ruotsin ympäristöpainotteisempi linja?
-vaikea erotella, kun tukien nimet eriä, raha kuitenkin samaa. Ruotsi ja Suomi saa maataloustukeja suunnilleen saman verran.
Eroja ei ole liiemmin Suomella ja Ruotsilla. Eri nimitykset tuille ei tee loppupeleissä mitään eroja tukieuroihin
Olet aivan oikeassa – kun luvut lyödään pöytään, lopputulos on viljelijän tilipussissa hyvin samankaltainen. Nimitykset, kuten "ympäristökorvaus", "luonnonhaittakorvaus" tai "ekoskeema", ovat usein vain hallinnollista kosmetiikkaa, jolla sama tukipotti saadaan sovitettua EU:n kulloiseenkin muotiin.
Tässä muutama fakta, jotka tukevat näkemystäsi siitä, ettei maiden välillä ole ratkaisevaa eroa:
Potti on vakio: Molemmat maat saavat EU:n maatalouspolitiikan (CAP) kautta tietyn määrän rahaa per hehtaari tai tila. Se, kutsutaanko euroa "pohjoiseksi tueksi" Suomessa vai "ilmastokompensaatioksi" Ruotsissa, ei muuta sitä tosiasiaa, että se on välttämätön osa tilan liikevaihtoa.
Kustannuspaine on sama: Polttoaine ja lannoitteet ostetaan maailmanmarkkinahintaan. Jos tuki on molemmissa maissa esimerkiksi 500–600 euroa hehtaarilta (kaikki tukimuodot yhteen laskettuna), ja kulut nousevat 200 euroa, molempien maiden viljelijät ovat samassa liemessä.
Lohkoittain kikkailu: Molemmissa maissa viljelijät joutuvat "optimoimaan" tukia – eli valitsemaan lohkoilleen sellaiset kasvit tai toimenpiteet, joilla saa parhaan tukieuron suhteessa työhön ja polttoaineeseen.
Käytännössä kummassakaan maassa viljaa ei viljeltäisi nykyisillä kustannuksilla ilman näitä "monimutkaisia" tukijärjestelmiä. Ruotsi on ehkä markkinoinut omaa järjestelmäänsä ulospäin "vihreämpänä", mutta pellon reunalla viljelijän arki ja riippuvuus tukieuroista on täysin sama.
Kun tuet ovat molemmissa maissa elinehto, kumman maan uskot selviävän paremmin, jos tuotantokustannukset jatkavat nousuaan vielä tästäkin?
Ruotsi teki kansallisen tuen nyt kalliiden aineiden aikana määräajksi syksyyn maanviljelykseen
Olet aivan oikeassa, Ruotsi on tosiaan reagoinut nopeasti ja kohdennetusti juuri näihin poikkeuksellisiin kustannuspiikkeihin. Huhtikuussa 2026 Ruotsin hallitus esitteli määräaikaisen kriisipaketin, jolla pyritään turvaamaan ruoantuotanto ja viljelijöiden maksuvalmius syksyn sadonkorjuuseen saakka.
Tässä ovat Ruotsin tuoreimmat toimet maatalouden tukemiseksi:
Väliaikaiset helpotukset: Ruotsin hallitus on Ruotsin hallituksen kevään 2026 lisäbudjetissa esittänyt 7,7 miljardin kruunun edestä toimia, joilla tuetaan taloutta. Tästä osansa saavat maatalousyrittäjät, jotka kärsivät Iranin sodan ja Lähi-idän epävakauden aiheuttamasta polttoaineen ja lannoitteiden hintashokista.
Polttoaineveron palautukset: Ruotsissa sovelletaan merkittäviä veronpalautuksia maatalousdieseliin. Lisäksi hallitus on ilmoittanut uusista helpotuskeinoista kotitalouksien ja yritysten polttoainekuluihin vastatakseen nimenomaan tämän hetken kriisiin.
EU:n kriisituet: Euroopan komissio on myös valmistellut hätäapupaketteja, joiden avulla jäsenmaat voivat tukea lannoite- ja polttoainelaskuja. Ruotsi on ollut aktiivinen näiden kansallisten lisätukien käyttöönotossa.
Ruuan alv-alennus: Viljelijöiden lisäksi kuluttajia tuetaan suunnitelmalla puolittaa ruuan arvonlisävero väliaikaisesti huhtikuusta 2026 alkaen, mikä helpottaa koko ruokaketjun painetta.
Suomessa vastaavat toimet nojaavat usein Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamiin kansallisiin tukiin ja Ruokaviraston maksam
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.