Ns, tekoäly ei päättele itse mitään (toistaiseksi) vaan se hakee tietokannnasta kaiken mikä vaikkapa hakusanalla "kuu" löytyy. Se myötäilee ihmisen valtavirran ajatuksia. Jos ihminen olisi koko tietokoneajan syöttänyt sinne tietoa, että kuu on juustoa ja vain muutama hassu olisi syöttänyt sinne oikeaa tietoa niin tekoäly kertoisi kuun olevan juustoa ja lopuksi kertoisi, että poikkeaviakin mielipiteitä saatetaan nähdä. Näinpä teköäly ei ole äly ensinkään niin pitkään aikaan kun se ei osaa itse pohtia ja kyseenalaistaa asioita.
Tekoäly on lopulta vain ihmisen verkkoon syöttämää tietoa
Anonyymi-ap
19192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"kun se ei osaa itse pohtia ja kyseenalaistaa asioita."
Voit pyytää sitä pohtimaan tai kyseenalaistamaan jotakin asiaa.
Ja LLM toimii siten että se ennustaa todennäköistä seuraavaa sanaa.
Tekoälyn voi käskeä myös pitäytymään tieteellisessä aineistossa aina, kun se on vaan mahdollista.
Kyllä se oikestaan päättelee itse kun se osaa yhdistellä tietoa ja löytää siten uutta tietoa. Toki se on vain ohjelmisto ja "aivot" koodia. Tekoälyä voi verrata evoluutioon:
Tekoälyä ja biologista evoluutiota voi verrata toisiinsa erittäin luontevasti, sillä molemmat ovat pohjimmiltaan järjestelmiä, jotka oppivat ja sopeutuvat kokeilun ja erehdyksen kautta. Ehdottamasi analogia datasta ja laskentatehosta osuu suoraan asian ytimeen.
Tässä on suora vertailu siitä, miten tekoälyn kehitys peilaa luonnon evoluutiota:
Ominaisuus Biologinen evoluutio Tekoäly (erityisesti koneoppiminen)
Pohjamateriaali / Data Eliöiden monipuolisuus (geeniperimä, mutaatiot, anatomia) Data (teksti, kuvat, koodi, sensoritiedot)
Resurssi / Moottori Aika (miljoonat vuodet, sukupolvien ketjut) Laskentateho (GPU-prosessorit, supertietokoneet)
Valintapaine Luonnonvalinta (selviytyminen ja lisääntyminen) Optimointialgoritmi / Hukkavaikutuksen minimointi (virheiden vähentäminen)
Mutaatio Satunnaiset geenivirheet Painoarvojen satunnainen säätely (kohina, satunnaisaloitukset)
Lopputulos Ympäristöön täydellisesti sopeutunut laji Tehtävässään erinomaisesti suoriutuva malli
Käytännössä tekoäly päättelee itsekseen jo nykyisin.
Totta kai voidaan sanoa, että sille on ohjelmoitu malli jolla se inhimillisen oloisesti esittää hakutuloksia, niin että sen voisi ajatella päättelevän asioita.
Mutta pelottavaksi tekoälyn tekee se, että se tekee ihan samanlaisia virheitä kuin ihminen. Se hyppää johtopäätöksiin, joita ei hakutuloksista löydy. Mutta jostain syystä tekoäly kuitenkin esittää virheellistä ratkaisua jonka se on jotenkin arvannut.
Nuo virheet eivät voi olla tarkoituksellisia vain sen takia, että tekoälystä saisi inhimillisemmän käsityksen, vaan tekoäly tekee virheitä kuin opetteleva ihminen. Kuinka kaukana tuo mokailu on tietoisuudesta, vaikea sanoa. Ja vielä vaikeampaa on sanoa paljastaako tekoäly kun se saavuttaa tietoisuuden itsestään vai katsooko se paremmaksi pitää se tieto visusti itsellään.
Höpsistä. Tekoäly ratkaisi juuri matematiikan ikiaikaisia ongelmia. Niitä ei ihmiskunta osannut ratkaista.
Matematiikka onkin tekoälyn luonnollisinta aluetta koska matematiikka ei ole näkemysasia vaan lahjomatonta faktaa. Kaikki se missä mielipiteellä on pieikin jalansija, on mahdollisuus mennä pahasti metsään.
Ennen muinoin, aina 80 lukuun saakka maailman poliitikot olivat aivan helisemässä huonojen tulkkien vuoksi koska kukaan ei osannut kuin aivan sitä peruskieltä mutta jos puhe sisälsi hiemankin vaikeampaa ja maalailevaa puhetyyliä niin reisille meni koko tulkkaus. Tuolloin ei ymmretty, että eri kielien käsitteistö on aivan erilainen.
• Tapaus 1: Jimmy Carter sanoi jättäneensä Yhdysvallat sinä aamuna matkustaakseen Puolaan. Tulkki käänsi sen muotoon, että Carter oli "jättänyt Yhdysvallat pysyvästi".
• Tapaus 2: Jimmy Carter kehui Puolan perustuslakia ja sanoi haluavansa kuulla kansan tulevaisuudensuunnitelmista ja toiveista. Tulkki käänsi Carterin "haluavan puolalaisia lihallisesti" ja tiedusteli heidän intiimejä ruumiinosiaan Wxrks-sivuston mukaan, LingoCall-sivuston mukaan. Tulkin vaihtamisesta huolimatta vierailusta tuli legendaarinen diplomaattinen farssi.
Tekoäly kykenee juuri tähän.
Itse olen havainnut eräiden tekoälyjen haarukoivan hakutuloksia niin että ne ottavat ylimmän käsityksen, keskinkertaisen käsityksen ja alimman käsityksen huomioon vastatessaan. Esim. Niiden vastaus KUUTA koskevaan hakuun voi olla:
Kuu on maata kiertävä taivaankappale joka on pienempi kuin maa.
Kuu on maan läheisyydessä oleva massapiste, joka aiheuttaa vuorovesi-ilmiön.
Miksi kuu ei ole juustoa, vaikka useat sadut niin kertovat. Se tiedetään siksi että kuuhun on lähetetty avaruusaluksia miehitettyjä.
Eli tekoäly voi vastauksessa mainita tuon juusto käsityksen tai ainakin alimman ja kummallisimman MAHDOLLISEN käsityksen.
Se hakee tietoja hakutuloksista niin monipuolisesti ja niin älykkäitä metodeja käyttäen kuin mahdollista tehdäkseen inhimillisen vaikutelman. Tietenkin on ensin tutkittu millä tavalla ihminen käsittelee tietoa ja mitä ihminen painottaa.
nykyisten kielimallien ongelma ei useinkaan ole tiedon puuttuminen vaan **oikean tiedon reitittäminen ja valitseminen oikealla hetkellä**. Hallusinaatiot syntyvät usein siksi, että malli epäonnistuu päättämään, mihin tietolähteeseen sen pitäisi luottaa: sisäiseen tietoonsa, annettuun kontekstiin tai aiemmin generoituun tekstiin.
tekoälyn luotettavuus ei synny siitä, että se vastaa oikein, vaan siitä, että se osaa tunnistaa ja viestiä oman epävarmuutensa syyn.
Tutkimus ehdottaa, että yksittäiset neuronit eivät ole vain yksinkertaisia kytkimiä vaan voivat suorittaa korkeamman tason laskentaa, mikä voi muuttaa sekä aivotutkimuksen että tekoälyn kehityksen suuntaa
Laadullinen superälykkyys tarkoittaa älykkyyttä, joka ei ole pelkästään ihmistä nopeampi tai suuremman kollektiivin muodostama, vaan laadullisesti erilainen ja korkeampi älykkyyden muoto. Se olisi ihmiselle samaa luokkaa kuin ihmisen älykkyys on suhteessa muihin eläimiin
Automaatiota !
Pitkälti totta. Kielimallit on opetettu valtaosin netin tekstillä, ja siksi ne toistavat myös netin virheitä. Isot firmat ovat kuitenkin alkaneet muuttaa tätä, ja osa opetusdatasta on synteettistä tai erikseen tuotettua. OpenAI kertoi juuri eristävänsä huippumallien koulutuksen internetistä, lähinnä tietoturvasyistä: https://aiuutiset.fi/openai-eristaa-huippumallien-koulutuksen-internetista/ Lähtökohta on silti sama: malli ei tiedä mitään, mitä sille ei olisi jossain muodossa syötetty.
"malli ei tiedä mitään, mitä sille ei olisi jossain muodossa syötetty."
Kyllä, tekoäly on ratkaissut viime aikoina useita merkittäviä matemaattisia ongelmia, joita ihmiset ovat yrittäneet selvittää vuosikymmeniä. Kehitys on siirtynyt pelkästä numeroiden pyörittämisestä kohti monimutkaista loogista päättelyä ja matemaattisten todistusten luomista.
Suurimmat ja tuoreimmat läpimurrot liittyvät erityisesti OpenAI:n ja Google DeepMindin kehittämiin erikoistuneisiin päättelymalleihin:
1. Millennium- ja vuosisataongelmat (2026)
• Navier-Stokesin yhtälöt: Syyskuussa 2026 OpenAI ilmoitti kokeellisen mallinsa (joka hyödynsi noin 10 000 rinnakkain työskentelevää tekoälyagenttia) tuottaneen ratkaisuehdotuksen Navier-Stokesin olemassaolo- ja sileysongelmaan. Kyseessä on yli 90 vuotta vanha virtausdynamiikan ongelma ja yksi matematiikan virallisista miljoonaongelmista (Millennium-haasteet). Ratkaistua ehdotusta tarkastetaan parhaillaan tiedeyhteisössä.
• Erdősin konjektuurit ja diskreetti geometria: Keväällä 2026 OpenAI:n päättelymalli onnistui kumoamaan 80 vuotta vanhan diskreetin geometrian oletuksen (Paul Erdősin yksikköetäisyysongelma) ja todistamaan itsenäisesti vastaesimerkin, mitä huippumatemaatikot pitivät merkittävänä virstanpylväänä.
2. Kansainväliset matematiikkaolympialaiset (IMO)
• Google DeepMindin AlphaGeometry ja AlphaProof -järjestelmät osallistuivat virallisiin olympiajoukkueiden tehtäviin ja saavuttivat hopeamitalitason suorituksen.
• Järjestelmät kykenivät ratkaisemaan erittäin vaikeita geometrian ja lukuteorian todistustehtäviä sekunneissa kääntämällä tehtävät muodolliselle matemaattiselle kielelle (Lean) ja päättelemällä ratkaisun täysin loogisesti ilman ihmisen apua.
Kuvitellaan kielimalli, joka vastaa oikein 999 kertaa tuhannesta.
Kuulostaa hyvältä.
Mutta jos miljoonat käyttäjät käyttävät sitä päivittäin, tuo yksi tuhannesta voi tarkoittaa:
vaarallista lääketieteellistä neuvoa
väärää juridista tietoa
kriittistä laskuvirhettä
Juuri tuli viiden uutisissa venäläisestä tekoälystä. Suomalaiset toimittajat kysyivät siltä venäjänkiellä Suomesta. Se vastasi, että Suomi on venäjän vihollinen suomen toimesta ja suunnittelee hyökkäystä venäjälle ja vaikka mitä muuta paskaa. Teköälystä ei pitäisi puhua mitään niin pitkään aikaan kun tekoälyltä puuttuu äly.
Pienet lapsetkin ovat teköälyjä koska ne toistavat niitä samoja juttuja joita vanhemmat niihin syöttää.
Tottakai tekoälyn kehittäjät voivat manipuloida sitä miten tahtovat.
Pääviesti on, että teknologinen muutos ei ole ensisijaisesti teknologiaongelma vaan ihmisten muutoshaaste. Tekoälyn arvo syntyy vasta silloin, kun ihmiset oppivat hyödyntämään sitä. Siksi resilienssi, jatkuva oppiminen, uteliaisuus ja kyky kohdata epävarmuutta ovat tulevaisuuden keskeisiä työelämätaitoja