Fysiikan Noopeli meni tänä vuonna alkeishiukkasten tutkijalle. Nykyopin mukaan alkeishiukkasta ei voisi jakaa pienempiin osiin, mutta kuten yleensä kehityksen myötä, entiset ihmisen keksimät säännöt joutuvat romukoppaan, aina litteästä maapallosta alkaen.
Veikkaanpa, että alkeishiukkanenkin halkeaa
Anonyymi-ap
14117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos säännöllä tarkoitat tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää fysiikan lakia, niin eipä ole tainnut viimeisen sadan vuoden aikana sellainen romukoppaan joutaa. Tarkennuksia on tullut.
Hiukkasfysiikan standardimalli on läytännössä valmis. Sen "tuon puoleisesta" fysiikasta haaveillaan, mutta mitään näyttöä sellaisesta ei ainakaan vielä ole. Maallikon on helppo heitellä arvauksia, kun ei tiedä, miten vahvat perusteet tieteellisille väitteille on.
Olihan lättänä maapallokin pitkään sen aikaisen "tiedeyhteisön" hyväksymä.
Kuka koviten huutaa, sitä totuutta uskotaan, siitähän on lähinnä kyse.
Eihän edes elektronia näe paljaalla silmällä. Vaikea on todistella sellaisen olemassa oloa. Uskonnon puolelle menee aika vahvasti fysiikkakin nykyään. Rahoituksen saamiseksi pitää kehitellä teorioita.
Newtonin "omppu päähän" -kaavan ymmärtää sentään jokainen. Sen voi testata vaikkapa pudottamalla kilon kiviä tai höyheniä vesitornista.
Maapallon muoto on tiedetty jo 2600 vuotta. Määritä tiedeyhteisön "pitkään".
Kuvittelitko ehkä, että 2600 vuotta sitten olisi ollut oikeastaan minkäänlaista tiedeyhteisöä?
Olin juuri vastaamassa, että "tiedemaailma" eli silloiset filosofit ja oppineet eivät ikinä pitäneet maailmaa pannukakkuna. Tieteen historia tietää asiasta ainakin seuraavaa:
Aristoteles piti Maata pallona jo yli 300 vuotta eaa. ja tämän käsityksen hän oli saanut opettajaltaan Platonilta, jolle Maan muoto oli enemmän ideologinen kuin käytännön näkemys.
Eratosthenes mittasi Maan ympärysmitan jo melko tarkasti noin vuonna 240 eaa.
Ptolemaiokselle Maa oli kaikkeuden keskus, mutta hänellekin Maa oli pyöreä pallo jo ennen ajanlaskumme alkua.
Vain oppimaton rahvas piti maata litteänä, eikä siitäkään porukasta satamakaupungeissa asuneet, eikä merimiehet.
Esimerkiksi elektroni voidaan muuttaa fotoniksi. Eli alkeishiukkanen muuntuu toiseksi.
Mahtaako kukaan tietää, mitä elektronin ja positronin annihilaatiossa yksityiskohdissaan tapahtuu. Se tiedetään, että nenergia ja liikemäärä säilyvät.
Protonikin voidaan fotoneiksi (eli säteilyenergiaksi) muuttaa törmäyttämällä siihen antiprotoni. Se ei tarkoita, että alkeishiukkaset rakentuisivat fotoneista vaan sitä, energia on fundamentaali. Aine ei ole.
Protoni koostuu kolmesta pienemmistä osasta eli kvarkista. Kvarkki on alkeishiukkanen.
Taas puhutaan energiasta kuten se olisi jotain "olevaista". Käytit kuitenkin itsekinn sanaa "säteilyenergia" ja säteilyllä onkin substanssia.
Mutta pelkkä energia on vain laskennallinen suure ilman varsinaista fysikaalista olemassaoloa. Se on termi kuten "voima", "teho" jne.
Kentät ovat fundamentaalisia. Ilman sähkömagneettista kenttää ei ole siinä olevia "häiriöitä" eli fotoneja.
Ilman muita kenttiä ei ole niitä koskevia ilmiöitä. Massankin voi nähdä häiriönä painovoimakentässä.
Ja kuukin näyttää pieneltä kun sitä katsotaan lantatunkion takaa. (Bosambo:vanha joen viisaus.)
Mä oon miettinyt lähinnä Gluonia ja väri varausta. Voiko gluoni koostua osista. Toinen asia on transformaatio. Miten ylöskvarkki muuttuu alaskvarkiksi. Tätä on pohdittu etenkin Kalevalassa ja persoonallisuuden muuttumista toisen ihmisen kaltaiseksi Bibliassa. Itse törmäsin transformaatioon kun tuli Miehen vaihdevuodet ja estrogeeni otti vallan. Näytti siltä kuin siemenneste olisi muuttunut virtsaksi kun kiihottuu.
Protoni voi muuttua neutroniksi, mutta kertokaa toki miten on mahdollista kun Neutronin massa on suurempi kuin protonin ja alaskvarkin massa on kaksinkertainen ylöskvarkkiin nähden. Mistä lähteestä tulee tuo lisämassa??
Filosofinen käsite että pitää olla jotakin jakamatonta on jotakin jota en ole pohtinut.
Ikiliikkujakin tulee vielä.
"Veikkaanpa, että alkeishiukkanenkin halkeaa"
halkeaahan se, siis jos on tarpeeksi terävä kirves