Monissa vanhoissa taloyhtiöissä ei ole latauspistokkeita sähköautoille. Tämän vuoksi moni jättää sähköauton hankkimatta.
Perinteinen lämpötolppa on tehty lohko- ja sisätilalämmittimelle. Siinä on yleensä kellokytkin, joka antaa virtaa noin kaksi tuntia, ja tavallinen suko-pistorasia, jota ei ole mitoitettu jatkuvaan monen tunnin kuormaan. Siksi taloyhtiöt yleensä kieltävät tai vähintään vahvasti rajoittavat sähköauton säännöllisen lataamisen vanhasta tolpasta
Käytännössä taloyhtiöiden ratkaisut lataamiseen jakautuvat kolmeen tyyppiin:
1. Lämpötolpan päivitys lataustolpaksi. Yleisin kevyt ratkaisu on vaihtaa vanha tolppa uuteen, jossa on erikseen lämmitys ja lataus. Lämmityspistoke säilyy ajastettuna, latauspuoli on jatkuvaan käyttöön tarkoitettu “supersuko” tai Type 2 -pistoke, usein MID-hyväksytyllä mittarilla. Teho on tyypillisesti noin 3,7 kW (1×16 A). Yön yli siitä saa karkeasti 25–30 kWh, eli noin 120–180 km toimintamatkaa, mikä riittää useimmille päivittäiseen ajoon.
2. Varsinainen latausasema. Seinään tai tolppaan asennettu Type 2 -laturi, teho yleensä 3,7–11 kW. Älykkäässä järjestelmässä pisteet jakavat kiinteistön vapaata tehoa keskenään (kuormanhallinta), jotta pääsulakkeet eivät laukea, vaikka useampi auto lataisi yhtä aikaa. Lataus painottuu usein yöhön, kun talon muu kulutus on pieni. Käyttäjä tunnistautuu kortilla tai sovelluksella, ja sähkö laskutetaan lataajalta.
3. Laajempi latausinfra. Isommissa taloyhtiöissä ja parkkihalleissa vedetään kaapelointi kaikille tai osalle paikoista ja asennetaan latauspisteitä tarpeen mukaan. Uusissa kohteissa ja laajoissa, rakennuslupaa vaativissa korjauksissa laki (733/2020) edellyttää latausvalmiuden yli neljän autopaikan kohteisiin. Valmius tarkoittaa putkitusta tai kaapelointia, ei automaattisesti itse latureita. Vanhoissa taloyhtiöissä pakkoa ei ole, ellei tehdä laajaa remonttia.
Osakas voi myös hakea lupaa asentaa pisteen omalle autopaikalleen omalla kustannuksellaan. Hallituksen lupa tarvitaan, koska työ koskee yhtiön sähköverkkoa. Asennuksen pitää olla sähköurakoitsijan tekemä, eikä se saa estää myöhempää yhteistä järjestelmää.
ARA:n suora latausinfratuki päättyi vuoden 2023 lopussa, joten kustannukset jäävät nykyisin yhtiölle tai lataaville osakkaille. Yksittäisen pisteen hinta liikkuu usein noin 1 500–4 000 eurossa riippuen kaapeloinnista ja siitä, hyödynnetäänkö vanhaa infraa.
Vuonna 2023 ARA:n avustusta myönnettiin noin 24 miljoonaa euroa. Sitä sai noin 1 300 taloyhtiötä, keskimäärin noin 15 000 euroa, ja sillä rakennettiin lähes 32 000 latausvalmiutta.
Perinteinen lämpötolppa on tehty lohko- ja sisätilalämmittimelle. Siinä on yleensä kellokytkin, joka antaa virtaa noin kaksi tuntia, ja tavallinen suko-pistorasia, jota ei ole mitoitettu jatkuvaan monen tunnin kuormaan. Siksi taloyhtiöt yleensä kieltävät tai vähintään vahvasti rajoittavat sähköauton säännöllisen lataamisen vanhasta tolpasta
Käytännössä taloyhtiöiden ratkaisut lataamiseen jakautuvat kolmeen tyyppiin:
1. Lämpötolpan päivitys lataustolpaksi. Yleisin kevyt ratkaisu on vaihtaa vanha tolppa uuteen, jossa on erikseen lämmitys ja lataus. Lämmityspistoke säilyy ajastettuna, latauspuoli on jatkuvaan käyttöön tarkoitettu “supersuko” tai Type 2 -pistoke, usein MID-hyväksytyllä mittarilla. Teho on tyypillisesti noin 3,7 kW (1×16 A). Yön yli siitä saa karkeasti 25–30 kWh, eli noin 120–180 km toimintamatkaa, mikä riittää useimmille päivittäiseen ajoon.
2. Varsinainen latausasema. Seinään tai tolppaan asennettu Type 2 -laturi, teho yleensä 3,7–11 kW. Älykkäässä järjestelmässä pisteet jakavat kiinteistön vapaata tehoa keskenään (kuormanhallinta), jotta pääsulakkeet eivät laukea, vaikka useampi auto lataisi yhtä aikaa. Lataus painottuu usein yöhön, kun talon muu kulutus on pieni. Käyttäjä tunnistautuu kortilla tai sovelluksella, ja sähkö laskutetaan lataajalta.
3. Laajempi latausinfra. Isommissa taloyhtiöissä ja parkkihalleissa vedetään kaapelointi kaikille tai osalle paikoista ja asennetaan latauspisteitä tarpeen mukaan. Uusissa kohteissa ja laajoissa, rakennuslupaa vaativissa korjauksissa laki (733/2020) edellyttää latausvalmiuden yli neljän autopaikan kohteisiin. Valmius tarkoittaa putkitusta tai kaapelointia, ei automaattisesti itse latureita. Vanhoissa taloyhtiöissä pakkoa ei ole, ellei tehdä laajaa remonttia.
Osakas voi myös hakea lupaa asentaa pisteen omalle autopaikalleen omalla kustannuksellaan. Hallituksen lupa tarvitaan, koska työ koskee yhtiön sähköverkkoa. Asennuksen pitää olla sähköurakoitsijan tekemä, eikä se saa estää myöhempää yhteistä järjestelmää.
ARA:n suora latausinfratuki päättyi vuoden 2023 lopussa, joten kustannukset jäävät nykyisin yhtiölle tai lataaville osakkaille. Yksittäisen pisteen hinta liikkuu usein noin 1 500–4 000 eurossa riippuen kaapeloinnista ja siitä, hyödynnetäänkö vanhaa infraa.
Vuonna 2023 ARA:n avustusta myönnettiin noin 24 miljoonaa euroa. Sitä sai noin 1 300 taloyhtiötä, keskimäärin noin 15 000 euroa, ja sillä rakennettiin lähes 32 000 latausvalmiutta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ole latauspaikkaa taloyhtiössämme.
Ei taida olla Oulu vielä kovin valmis sähköautoille. Lainsäädäntökin vielä jumissa. Esim.
Janin Mersuun tuli peukalonpään kokoinen lommo – käteen lyötiin 78 000 euron korjausarvio:
https://www.is.fi/autot/art-2000012245697.html
Tuo lommo tuli akun kohtaan jossa on sisällä tyhjää, eli pelkästään pieni kohta peltiä taipui.
Mikähän siinä on että päätöksenteko on niin hidasta tuossa asiassa? Ovathan kyseiset päättäjät tälläkin hetkellä töissä ja palkka juoksee.
Mikäs tuossa onnonhelma, vakuutusyhtiö lunasti auton käypään markkinahintaa ja sitten asiakas voi mennä ostamaan vastaavan vanhan tilalle?
Mikähän se käypä markkinahinta oli, kun jutussa mainittiin vain lunastus?
voimavirta-frtöplelis joks yöntää ampeerejanoin 1000A swkunnissa siis
Oletko saanut sähkö iskun kun kirjoitat sekavasti?
Kokoajan taloyhtiöt hankkivat sähköautoilla latauspisteitä ja se onkin kannattavaa, se nostaa yhtiön arvostusta, kiinnostusta ja siten arvoa, eli myyntihintaa.
Ne yhtiöt jotka asiaa jarruttaa ovat niitä 70-luvun betonilähiön kukkasia jouihin ei saa enää edes korjauslainaa ja ovat omistajilleen taakka.
Kannattaisi hankkia. Hallituksien jäsenet ottakaapa asiasta koppi!
Etpä juuri voisi enempää olla väärässä!
Saisiko tarkennusta?
T. Tarkennuksen pyytäjä
minä latailen hybridiä ihan normi lämmityspistokkeesta.kysyin asiasta sähkäriltä ja ei sanonut siinä olevan mitään ongelmaa.oma sähkömittarikin siinä.ei tarvii olla tuhansien eurojen latausasemia.
Joku etelän varis oli lööppilehden mukaan joutunut väärinkohdelluksi kun sähköauton parkkipaikka oli kalliimpi kuin polttomoottoriauton. Lataussähkö kuului kuukausimaksuun!!!111!!!