Mikä on raamatullinen oikea pyhäpäivä? Pyhäpäivän vietto on säädetty Jumalan 10 käskyn laissa ja se on lain neljäs käsky. Mikä on oikea pyhäpäivä, tästä on kiistaa kristikunnassa. Toiset väittävät sen olevan sunnuntain, toiset sapatti-lauantain, toiset taas että voi valita minkä päivän tahansa ja jotkut ettei pyhäpäiväkäsky ole enää voimassa. Kolmannen vaihtoehdon voimme hylätä lähes suoralta käsin, koska neljäs käskyhän määrittelee pyhäpäivän viikon seitsemänneksi päiväksi. Jeesuksen opetus vuorisaarnassa, ettei laista katoa yksikään kirjain tai piirto heittää myös neljännen vaihtoehdon roskiin, jopa valtavana röyhkeytenä. Eli jää kaksi vaihtoehtoa: sapatti-lauantai tai sunnuntai. No....tämähän ratkeaa niin, että meidän tulee vain saada selville, mitä pyhäpäivää Jumalan kansa vietti Vanhan Testamentin aikana. Vanhan Testamentin aikana Jumalan valittu kansa oli Israelin kansa ja Juutalaiskansa. Ja kaikkihan tietää, että juutalaiset ovat aina läpi historiansa viettäneet pyhäpäivänään sapatti-lauantaita, joka alkaa perjantain auringonlaskusta ja päättyy lauantain auringonlaskuun. Ja kun Jeesus opetti, ettei laista katoa yksikään kirjain tai piirto, niin tämä tarkoittaa myös sitä, että raamatullinen pyhäpäiväkin on edelleen sama kuin Vanhan Testamentin aikaan, eli sapatti-lauantai. Eli vastaus kysymykseemme on: Oikea raamatullinen pyhäpäivä on Sapatti-Lauantai.
Miksi sitten suurin osa kristikuntaa viettää pyhäpäivänään sunnuntaita. Kirkkohistoria kertoo, että tämä juontaa juurensa 300-luvun alusta. Tällöin v.321 Rooman keisari Konstantinus lailla määräsi sunnuntain, silloisen auringonpalvojien pyhäpäivän, aurinkopäivän Rooman imperiumin yleiseksi pyhäpäiväksi. Vain muutama vuosi tämän jälkeen, jos sitäkään, Rooman kirkon johtaja piispa Sylvester nimesi tekemässään kalenterissa viikon ensimmäisen päivän Herran päiväksi, ja kehotti kristittyjä alkamaan pyhittämään "Herran päivää" sapatin asemesta. Laodikean kirkolliskokouksessa muutamia vuosia myöhemmin, tämä säädös vahvistettiin, ja julistettiin jopa kirous niille, jotka jatkavat sapatin viettämistä.
Tämä röyhkeä ja antikristillinen muutos jo useita vuosisatoja aiemmin ilmoitettiin Danielille tapahtuvaksi pienen sarven toimesta. Pieni sarvi tulkitaan yleisesti tarkoittavan Katolista kirkkoa.
Sunnuntain pyhyyden takana on siis Katolisen kirkon arvovalta, ja monet Katoliset johtajat opettavatkin, että sunnuntai on heidän kirkkonsa arvovallan merkki ja kun protestantit hyväksyvät ja alkavat pyhittää sunnuntaita, he tällä teollaan tunnustavat Katolisen kirkon vallan.
Miksi sitten suurin osa kristikuntaa viettää pyhäpäivänään sunnuntaita. Kirkkohistoria kertoo, että tämä juontaa juurensa 300-luvun alusta. Tällöin v.321 Rooman keisari Konstantinus lailla määräsi sunnuntain, silloisen auringonpalvojien pyhäpäivän, aurinkopäivän Rooman imperiumin yleiseksi pyhäpäiväksi. Vain muutama vuosi tämän jälkeen, jos sitäkään, Rooman kirkon johtaja piispa Sylvester nimesi tekemässään kalenterissa viikon ensimmäisen päivän Herran päiväksi, ja kehotti kristittyjä alkamaan pyhittämään "Herran päivää" sapatin asemesta. Laodikean kirkolliskokouksessa muutamia vuosia myöhemmin, tämä säädös vahvistettiin, ja julistettiin jopa kirous niille, jotka jatkavat sapatin viettämistä.
Tämä röyhkeä ja antikristillinen muutos jo useita vuosisatoja aiemmin ilmoitettiin Danielille tapahtuvaksi pienen sarven toimesta. Pieni sarvi tulkitaan yleisesti tarkoittavan Katolista kirkkoa.
Sunnuntain pyhyyden takana on siis Katolisen kirkon arvovalta, ja monet Katoliset johtajat opettavatkin, että sunnuntai on heidän kirkkonsa arvovallan merkki ja kun protestantit hyväksyvät ja alkavat pyhittää sunnuntaita, he tällä teollaan tunnustavat Katolisen kirkon vallan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
1.
Apostolinsa maailmaan
lähetti Kristus saarnaamaan,
nimeensä kansat kastamaan
ja seuraajikseen saattamaan.
2.
Henkensä Herra lupasi
vuodattaa heihin voimaksi,
totuuteen heitä ohjaamaan
ja uskallusta antamaan.
3.
Kristuksen Henki voimallaan,
lahjoillaan, virvoituksellaan
vahvisti heitä vaivoissa,
varjellen auttoi vaaroissa.
4.
Kun joutuivat he uskostaan
maan valtiaille vastaamaan,
niin Pyhän Hengen avulla
he oikein voivat puhua.
5.
Hän antoi voimaa kärsimään
ja vainot, pilkat kestämään.
Hän kärsimyksiin vahvisti
ja kuolemassa rohkaisi.
6.
Myös meille anna voimaksi,
oi Herra, Pyhä Henkesi.
Hän saakoon meitä johdattaa
ja tehtäviisi valmistaa.
7.
Lähetä sanan saarnaajat
ja paimenet suo oikeat
hoitamaan seurakuntaasi,
ohjaamaan kansat luoksesi.
8.
Jumalan kolmiyhteisen
nyt kiitos olkoon ainainen.
Herralle, kansat, laulakaa
ja häntä kunnioittakaa!
Siunausta sinulle