Parhaat poistettu keskustan palstalla, oli hänelläkin paljon ihan juttutasoa

Miten puoluetoimintaan hakeudutaan? Miten valitaan oma puolue, jos yksikään ei tunnu täydelliseltä? Miten rakennetaan vaalikampanja, jossa budjetti, verkostot ja teemat sopivat yhteen? Entä miten kirjoitetaan puhe, joka herättää kuulijat, ja miten neuvotellaan rohkeasti? Ja miten suojellaan itseä sosiaalisessa mediassa?

Myös katsaukset kuntapolitiikasta, hyvinvointialueilta, eduskunnasta, hallituksesta ja Euroopan unionista kuvaavat päätöksenteon tasoja selkeästi. Perustiedot instituutioista ovat politiikan peruskauraa. Everstiluutnantti osaa pukea hallinnon rattaat helposti ymmärrettäväksi arjeksi keskutan palstalla. Siksi toverit poistaakin kirjoituksensa kun ainoita jotaka oikein kirjoittavat keskustan palstalla. Toveri poistajat täällä kyttää kuin DDR:ssä on menininki, kytättiin jopa naapuriakin.
2079
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Keskustan palstasta tullut vasemmiston huutotorvi, poistoineen. yli 800 sanoi vasuri poistaneensa.

Äänestä

Ei tämäkään aloituksesi liittynyt palstan aiheeseen. Miksi olet täällä, kun kerran Keskusta ja sen politiikka ei sinua näytä kiinnostavan? Onko tämä sinulle vain joku terapiasivusto?

Äänestä
  • Juuri keskustaan liittyy. Jos lukihäiriöitä et huomaa "keskustaa".
    ""Parhaat poistettu keskustan palstalla"" JOKO HOKASIT !. Jos jälkeenjäänyt olet, nuot jää huomaamatta.

    Mutta tämä ei liity: "aito-arska 2026-10-04 12:44:19
    Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestään selvyys.
    Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talon­poikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.

    Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.

    Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.

    Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.

    Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta."

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Juuri keskustaan liittyy. Jos lukihäiriöitä et huomaa "keskustaa".
    ""Parhaat poistettu keskustan palstalla"" JOKO HOKASIT !. Jos jälkeenjäänyt olet, nuot jää huomaamatta.

    Mutta tämä ei liity: "aito-arska 2026-10-04 12:44:19
    Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestään selvyys.
    Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talon­poikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.

    Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.

    Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.

    Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.

    Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta."

    Tuli aito-arskan kommunistinen Venäjä, jossa kaikki mainitsemansa oli kunnossa, vai oliko Arska ?. Nämä surkeita vasemmisto propakantistit.
    Tuli näiden ihanne maassa Venäjällä ja Neuvotoliitossa esille mylhemmin ankarat lait, jota kommunisteihin sulautuneet valittivat 1920 luvun alussa, että eihän näin pitänyt vallankumouksen olla.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Juuri keskustaan liittyy. Jos lukihäiriöitä et huomaa "keskustaa".
    ""Parhaat poistettu keskustan palstalla"" JOKO HOKASIT !. Jos jälkeenjäänyt olet, nuot jää huomaamatta.

    Mutta tämä ei liity: "aito-arska 2026-10-04 12:44:19
    Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestään selvyys.
    Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talon­poikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.

    Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.

    Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.

    Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.

    Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta."

    Ilmoita ylläpidolle, pyydä poistamaan, perustele, miksi?

    Niin yksinkertaista se on.

    Ylläpito poistaa, jos juttu ei liity aiheeseen.

    Ja lakkaa kitisemästä!

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Ilmoita ylläpidolle, pyydä poistamaan, perustele, miksi?

    Niin yksinkertaista se on.

    Ylläpito poistaa, jos juttu ei liity aiheeseen.

    Ja lakkaa kitisemästä!

    Ninim.
    "Kokemusta ilmoitamisesta on".

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Ilmoita ylläpidolle, pyydä poistamaan, perustele, miksi?

    Niin yksinkertaista se on.

    Ylläpito poistaa, jos juttu ei liity aiheeseen.

    Ja lakkaa kitisemästä!

    Ei poista, pitää olla keskustaa mukana ja keskusta suunnan kirjoittajana silloin lähtenyt alta aikayksikön.
    Oletko sinä keskustalainen kun olet keskustan palstalla, sulle varmaan omiakin palstoja, miksi täällä täällä olet vieraalla palstalla. Juuri siksikö että saat poistaa keskusta kirjoituksia, joille palsta tarkoitettu.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Juuri keskustaan liittyy. Jos lukihäiriöitä et huomaa "keskustaa".
    ""Parhaat poistettu keskustan palstalla"" JOKO HOKASIT !. Jos jälkeenjäänyt olet, nuot jää huomaamatta.

    Mutta tämä ei liity: "aito-arska 2026-10-04 12:44:19
    Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestään selvyys.
    Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talon­poikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.

    Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.

    Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.

    Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.

    Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta."

    No, liittyi palstan aiheeseen tasan yhtä paljon kuin tämä: pilipali lässynlässyn, pitsinnypläys, Suomen Turku, fillarin satula, aaluette, lehtiharava, sydänmaa, KESKUSTA, valivali-ylläpito, sininen taivas ja valkoinen maa...

    Eli: ei liittynyt palstan aiheeseen yhtään mitenkään, koska tässä tekstissäni eikä sinun aloituksessasi puhuttu mitään Keskustan politiikasta tai toimista Suomessa.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Tuli aito-arskan kommunistinen Venäjä, jossa kaikki mainitsemansa oli kunnossa, vai oliko Arska ?. Nämä surkeita vasemmisto propakantistit.
    Tuli näiden ihanne maassa Venäjällä ja Neuvotoliitossa esille mylhemmin ankarat lait, jota kommunisteihin sulautuneet valittivat 1920 luvun alussa, että eihän näin pitänyt vallankumouksen olla.

    Neuvotoliitto paljastaa persutrollin.

    Äänestä

"Evl" voisi kirjoittaa palstan aiheesta, pysyisi palstalla.

Äänestä
  • evl kaikki poistettu, oli niin tai näin kaikki lähtenyt. Turhaa sitä mongerrat että säilyy.

    Äänestä

Kovakalloinen on tämä sitkeä persusissi, ei millään mene jakeluun, että "eurooppakatsaukset" eivät liity mitenkään Suomen Keskustaan tai sen politiikkaan.

Se, että "keskustanpalsta" mainitaan, ei tee asiasta palstalle kuuluvaa.

Äänestä
  • Vaan mikä tekee, tämäkö on mukaasi kun vasemmistolainen kirjoittaa.
    Näetkö täässä yhteyttä keskustaan ?
    "aito-arska 2026-10-04 12:44:19
    Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestään selvyys.
    Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talon­poikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.

    Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.

    Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.
    Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.
    Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta."

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Vaan mikä tekee, tämäkö on mukaasi kun vasemmistolainen kirjoittaa.
    Näetkö täässä yhteyttä keskustaan ?
    "aito-arska 2026-10-04 12:44:19
    Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestään selvyys.
    Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talon­poikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.

    Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.

    Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.
    Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.
    Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta."

    Aito-arskan kirjoitus liittyy vahvasti keskustaan. Nimittäin koko puolue eli silloinen maalaisliitto perustettiin vuonna 1906 juuri tuon tehdyn äänioikeuspäätöksen vuoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Aito-arskan kirjoitus liittyy vahvasti keskustaan. Nimittäin koko puolue eli silloinen maalaisliitto perustettiin vuonna 1906 juuri tuon tehdyn äänioikeuspäätöksen vuoksi.

    Vai sillälailla, edes suomea vielä ollut ja liittyy suomeen. Toverilla ihme selitys miksei he tarvitse palstan sääntöjä. Miksi olette keskustan palstalla valeteleassa, kuin palsta olisi vasemmiston.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Vaan mikä tekee, tämäkö on mukaasi kun vasemmistolainen kirjoittaa.
    Näetkö täässä yhteyttä keskustaan ?
    "aito-arska 2026-10-04 12:44:19
    Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ole itsestään selvyys.
    Yleisen äänioikeuden toteuttaminen oli työväenliikkeen keskeisin vaatimus Suomessa SDP:n perustamisesta lähtien, ja SDP oli ainoa puolue Suomessa, joka oli kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa. Säätyvaltiopäivillä kuitenkin aatelisto ja porvaristo vastustivat uudistusta papiston ja talon­poikien ollessa taipuvaisempia laajentamaan äänioikeutta.

    Keisari antoi säädyille valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevat esitykset 3. toukokuuta 1906, ja ratkaisevat käsittelyt olivat 28. ja 29. toukokuuta. Senaatin puheenjohtaja Leo Mechelin vaikutti osaltaan arvovallallaan lain hyväksyntään. Toisaalta myös Helsingin työväen punakaarti osoitti mieltään Säätytalon edessä uudistuksen puolesta. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.

    Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.
    Ennen vuotta 1905 äänioikeus oli sidottu sukupuoleen, varakkuutteen ja verojen maksukykyyn.
    Köyhällä kansalla, maattomilla ja naisilla ei ollut äänioikeutta."

    Vastauksena kysymykseesi, kirjoituksen tekee palstalle kuuluvaksi se, että kirjoituksessa käsitellään Suomen Keskustaa ja sen tekemää politiikkaa.

    Yksinkertaista!

    Äänestä

Onko tämäkin keskustaan sallittu, ei näy olevan mitään, muuta kuin ylläpidon vasemmistolaisuus.. Omia ei poisteta keksustan palstalta.

"Sanna Marin on arvostettu Suomen parhaaksi pääministeriksi ever ulkomailla!Ilmoita
Anonyymi-ap
2026-10-05 08:41:02
Sannan luennot on edelleen loppuunmyytyjä maailman parhaissa yliopistoissa! Sanna kuunnellaan herkällä korvalla ja Sannan huippujohtajuudesta ollaan maailmalla todella kiinnostuneita. Paitsi itäisissä misogyynisissä puutarhatonttujen diktatuureissa, siellä Sannan kaltaisia voimakkaita naisia pelätään"

Äänestä
  • Ei kumpikaan kuulu tälle palstalle, olen ilmoittanut ylläpidolle, joka ei päivystä 24/7/365, kuten sinä.

    Äänestä

Ei tää trolli tunnu vaan suomea oppivan!

Äänestä

Kitinää, natinaa, rutinaa ja paskanheittoa, siinä tämän palstan anti.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miten puoluetoimintaan hakeudutaan? Miten valitaan oma puolue, jos yksikään ei tunnu täydelliseltä? Miten rakennetaan vaalikampanja, jossa budjetti, verkostot ja teemat sopivat yhteen? Entä miten kirjoitetaan puhe, joka herättää kuulijat, ja miten neuvotellaan rohkeasti? Ja miten suojellaan itseä sosiaalisessa mediassa?

Myös katsaukset kuntapolitiikasta, hyvinvointialueilta, eduskunnasta, hallituksesta ja Euroopan unionista kuvaavat päätöksenteon tasoja selkeästi. Perustiedot instituutioista ovat politiikan peruskauraa. Everstiluutnantti osaa pukea hallinnon rattaat helposti ymmärrettäväksi arjeksi keskutan palstalla. Siksi toverit poistaakin kirjoituksensa kun ainoita jotaka oikein kirjoittavat keskustan palstalla. Toveri poistajat täällä kyttää kuin DDR:ssä on menininki, kytättiin jopa naapuriakin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu