Sci fi dystopiat voimana politiikan välineinä

Se että fiktiivinen kaunokirjallisuus arveluttavine filosofialta vaikuttavine pseudotieteellisine oppirakennelmineen joskus vaikuttaa aivan liikaa poliitikkoihin ei ole mikään uusi ilmiö.

Ehkä eniten on tutkittu tai aprikoitu sitä millainen kirjallisuus ja taide vaikutti Hitleriin. Tänä päivänä ne kirjat ovat luultavasti sensuurin hampaissa yhä ja kiellettyjen kirjojen listalla.

Kyllä, oman aikansa taide ja kirjallisuus vaikuttivat Adolf Hitleriin erittäin voimakkaasti, ja ne muovasivat hänen völkisch-rotuaatettaan, maailmankuvaansa sekä ihanteitaan.
​Hitler piti itseään ennen kaikkea "taiteilijana ja arkkitehtina" sekä "suurena lukijana". Häneen vaikuttivat erityisesti saksalainen romanttinen taide, uussaksalainen mytologia, völkisch-henkinen pseudotiede sekä seikkailukirjallisuus.

Miten sitten vaikuttaa Raamattu, Koraani ja Platon tai Aristoteles saattaa myös olla merkittävää. Aristoteles toimi lähellä Aleksanteri Suurta.

Mistä oikein poliitikkojen tulisi ammentaa filosofiansa. Vladimir Lenin oli tilastotieteen lumoissa ja muutenkin sosialismi toimi realismin tunnustaen eikä fiktioihin tukeutuen.

Keskustelu menee vähän yksinpuheluksi ja tekoälyn siteeramiseksi koska ilmeisesti linjoilla ei tänä sunnuntaina ole keskustelijoita.

Miten syntyi nykyaikainen oikeusvaltio. Kuka innoitti eniten. Faktat, fiktiot vai suuret hengen miehet.

Venäjän tsaarit nojasivat tiettyihin merkittäviin teoksiin valistushenkisen politiikkansa ja uudistustensa apuna. Tosin valistuksen "kulta-aika" ajoittui pääosin 1700-luvun lopulle Katariina Suuren kaudelle, mutta sen vaikutus ulottui voimakkaasti 1800-luvun tsaareihin (erityisesti Aleksanteri I:een ja Aleksanteri II:een).
​Merkittävimmät kirjat ja teokset, jotka toimivat tsaarien valistushenkisinä oppaina ja innoittajina:
​1. Charles de Montesquieu: Lakien henki (L'esprit des lois, 1748)
​Tämä oli ylivoimaisesti vaikuttavin valistusteos Venäjän hallitsijoille:
​Katariina Suuri (1700-luvun loppu): Käytti teosta pohjana laatiessaan kuuluisaa ohjekirjaansa "Nakaz" (1767), jolla oli määrä uudistaa Venäjän lainsäädäntö valistushenkiseksi. Katariina tunnusti avoimesti "varastaneensa" suuren osan ajatuksistaan Montesquieulta.
​Aleksanteri I (hallitsi 1801–1825): Valistusmielisen kotiopettajansa Frédéric-César de La Harpen kasvattamana Aleksanteri opiskeli Montesquieuta huolella. Teos toimi pohjana, kun hän yritti hallituskautensa alussa luoda Venäjälle perustuslaillisia uudistuksia ja hallintouudistuksia yhdessä neuvonantajansa Mihail Speranskin kanssa.
​2. Cesare Beccaria: Rikoksista ja rangaistuksista (Dei delitti e delle pene, 1764)
​Humanistisen oikeustieteen ja rikosoikeudellisen valistuksen perusteos.
​Teos vaikutti syvästi tsaareihin, jotka halusivat modernisoida ja inhimillistää Venäjän raakaa oikeusjärjestelmää.
​Sen pohjalta luotiin suuntaviivoja kidutuksen kieltämiselle ja oikeuslaitoksen uudistamiselle. Aleksanteri I ja myöhemmin Aleksanteri II käyttivät sen oikeusfilosofisia periaatteita apunaan Venäjän suuressa vuoden 1864 oikeudellisessa uudistuksessa, joka toi maahan riippumattomat tuomioistuimet ja valamiesjärjestelmän.
​3. Adam Smith: Kansojen varallisuus (The Wealth of Nations, 1776)
​Taloudellisen valistuksen oppikirja, joka nousi 1800-luvun alussa venäläisten uudistajien suosioon.
​Aleksanteri I ja hänen valistuneet neuvonantajansa (kuten Speranski) lukivat teosta ymmärtääkseen modernia taloustiedettä, vapaakauppaa ja maatalouden tehostamista.
​Teoksen ajatukset työn vapaudesta toimivat pitkän aikavälin henkisenä perustana sille, miksi maaorjuus nähtiin taloudellisesti tehottomana ja moraalisesti vanhentuneena.
​4. Jean-Jacques Rousseau: Yhteiskuntasopimuksesta (Du contrat social) ja Émile
​Rousseaun ajatukset vaikuttivat tsaareihin kahdella tavalla: kasvatusopillisesti ja hallinnollisesti.
​Aleksanteri I:n koulutus pohjautui pitkälti Émile-teoksen valistuneisiin kasvatusperiaatteisiin. Rousseau herätti tsaarissa ajatuksen hallitsijasta "kansan palvelijana" ja idealistisena valistajana, vaikka monarkian absoluuttisesta vallasta ei haluttukaan luopua.
​5. Alexis de Tocqueville: Demokratia Amerikassa (De la démocratie en Amérique, 1835)
​Aleksanteri II (hallitsi 1855–1881): "Vapauttajatsaarina" tunnettu Aleksanteri II ja hänen liberaalit neuvonantajansa (kuten veli suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš) tutkivat Tocquevillen ja muiden länsieurooppalaisten ajattelijoiden teoksia valmautuessaan maaorjuuden lakkauttamiseen (1861) sekä paikallisen itsehallinnon (zemstvo) perustamiseen.
​Tiivistelmä
​Jos halutaan nimetä yksi tietty kirja, joka määritti eniten Venäjän hallitsijoiden valistushenkistä lainsäädäntöä, se on Montesquieun Lakien henki. Tsaarien valistus oli kuitenkin aina ns. valistunutta absolutismia: kirjoista omaksuttiin hallinnon effektiivisyyttä, oikeusturvaa ja koulutusta edistävät ajatukset, mutta yksinvaltiudesta ei ollut tarkoitus luopua.

Kirja politiikasta on pohjimmiltaan kirja vallasta.
Kuten: Kansan Vihollinen, Ruhtinas, Totalitarismin Synty tai Ruhtinas. Macbeth. Onhan noita.

Milloin alettiin olla hakoteillä niiden käytettyjen lähteiden suhteen joista poliitikot ammentavat ideansa. Eurooppa ja varsinkin Saksa ajautui jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kriisiin korkeamman filosofisen ajattelun suhteen. Yhdysvalloissa se näyttäisi tapahtuneen 1960- luvulle mentäessä sillä kun kysyin tekoälyltä Kennedyn käyttämistä lähteistä oli kaikki kirjailijat tänä päivänä tuntemattomia kuuluisuuksia ja ajatukset oman aikansa jargonia. Vielä Rooseveltin aikana oli poliitikkojen käyttämät lähteet hyvää filosofiaa.

​Franklin D. Roosevelt (FDR)
​FDR:n politiikkaa (erityisesti New Deal -uudistusohjelmaa) ohjasivat vahvasti 1900-luvun alun progressiivisen aikakauden ajattelijat ja taloustieteilijät:
​John Maynard Keynes: Vaikka Roosevelt ei ollut puhdas oppiteoreetikko, Keynesin makrotaloudelliset ajatukset julkisista investoinneista ja valtiojohtoisesta elvytyksestä lamakaudella muodostivat New Dealin talouspoliittisen selkärangan.
​Herbert Croly – The Promise of American Life (1909): Crolyn ajatukset vahvasta keskushallinnosta, joka sääntelee pääomaa ja turvaa yksilöiden hyvinvoinnin, muotoilivat FDR:n käsitystä modernista sosiaaliliberalismista.
​Theodore Roosevelt & Woodrow Wilson: FDR sai syviä vaikutteita edeltäjiensä kirjoituksista ja politiikasta, jotka korostivat luonnonsuojelua, luottamuspulien sääntelyä ja Yhdysvaltain kansainvälistä roolia.
​Alexander Hamilton, James Madison & John Jay – The Federalist Papers: Roosevelt tunsi perustuslain taustalla vaikuttaneet klassikkotekstit syvällisesti ja hyödynsi niiden oppeja vahvan liittovaltion toimintavallan perustelemiseen.

Sci FI kirjojen kulta kausi muuten alkoi 1930 luvun lopussa ja jatkui 1940-luvulla.

Milloin korkea filosofia sitten menetti pelin Venäjän johtajien lähteenä. Sitä en viitsi kysyä tekoälyltä. Mulla on tunne että pinnallinen populaarikulttuuri television ja kuvien lisäämisen myötä on tuhonnut poliitikoilta mahdollisuuden käyttää oikeaa filosofiaa.

1990 luvulla oli monia yrityksiä ja käytettiin hienoja sanoja akateemikkojen avulla kuten maailmaneetos, globalisaatio jne. 2000 luvulle tultaessa nuo sanat muuttui jargoniksi eikä syntynyt merkittävää filosofiaa.

Sen sijaan internet lisäsi edelleen populaarikulttuurin vaikutusta ja valtaa. Tuli YouTube ja Wikipedia, jotka ovat tämän päivän tärkeimmät filosofian lähteet? No, leikki sikseen. Totta puhuen odotan suuria mullistuksia YK ja eliitti ovat lanseeranneet mm. Agenda 2030, The Great Reset, The New Normal yms käsitteitä. Käykö mikään niistä politiikan työkaluiksi vai muuttuuko nekin jargoniksi.

Islam on mielenkiintoinen Mahdin odotuksineen myös, mutta en tiedä yhtään mitä se puuhaa paitsi pyhittää kovaa vauhtia kaikkea puhtaaksi Mahdia varten. Toki yksi suuri Mahdin mahdollisen politiikan paljastaja Harun Yahya joutui 8000 vuodeksi vankeuteen ja ei kaikilla muillakaan odottajilla mene hyvin. Pitää olla täysin puhdas ja pyhä. Intian tilanteesta en myös tiedä mitään. Kaikkea ei viitsi tekoälyltä vielä udella.

Onko Kiina menossa väärään suuntaan niin kuin Hitler meni aikanaan. Sci FI fiktiota ei lueta pyhien kirjoitusten joukkoon. Hermeetikkojen mukaan maailmassa on 36525 pyhää teosta joista 2000 kertoo maailman toimintaperiaatteen. Nuo 2000 tehtiin 1470-1960. Uskon että nykyinen uusi aika 1960-2450 tuo mukanaan ne 1000 agendaa tai visiota jotka Harun Yahya mainitsee kirjassaan Kristuksen antavan Imaami Mahdille. Mitä kaikkea noiden 1000 joukkoon kuuluu ei vaikuta merkittävältä, vaan Sci fiäkin huonommalta joukolta vaihtelevan tason agendoja.

Ruhama, Allatra, The Kolbrin Bible, The Lost book of Enki, Qumran, Gnosis, Päivien kirja , Prophet Isa and Hazrat Mahdi..... Etc.

Nämä ovat tasoltaan arveluttavia, mutta siitä huolimatta mielestäni poliitikkojen Kiinassa ja muualla pitäisi Imaami Mahdin sallimana nähdä niiden salainen potentiaali. Osan tekijät ovat vain kuin kedon kukkia, osan kasvottomia tai jo kuolleita, mutta noin kolmasosan tekijät kelpaavat tähdiksi asti.

Miten voin väittää näitä paremmaksi vaihtoehdoksi kuin mitä on Sci FI. Ehkä siksi juuri että nämä kirjat ovat raakileita, joihin voi www sivun tai Wikipedian tavoin lisätä ajankohtaan paremmin sopivaa uutta tekstiä.

Kiina Sci FI dystopioiden innoittamana kurittaa väestöään. Se johtaa deterministiseen tiukkaan sääntelyyn. Nämä teokset puolestaan edustaa vapautta, luovuutta, luottamusta tulevaan sekä koko kansan osallistumista tulevaisuuden rakentamiseen.

Kuitenkin luulen että itä ei ole valmis sellaiseen vapauteen. Ainoastaan länsi kykenisi, mutta lännen käyttöön nämä 1000 kirjaa ovat liian heiveröisiä. Lännessä on hyvin paljon parempaa mm nuo 2000 teosta maailman toimintaperiaatteista.

Sci FI dystopian säännöt vai 1000 heiveröistä yhdessä parannettavaa pientä agendaa.....

Oliko pakko copy-pastettaa sitä AI:ta tänne? Jos rivejä on alle 8 jaksaa sen lukea..