Meitä kohdellaan kylmästi ja välinpitämättömästi – asumistukeni leikkaaminen ei vientiä lisää
Alan pikkuhiljaa toivoa, että tämä sairaus veisi minut mennessään parempaan paikkaan, kirjoittaa eläkeläinen Saarijärveltä.
31.10.2015 2:00 | Päivitetty 31.10.2015 10:25
Arvoisa pääministeri, se, miten kohtelette päätöksillänne sairaita ja eläkeläisiä, kertoo valtavan suuresta kylmyydestä ja välinpitämättömyydestä. Käsittääkseni elämme kuitenkin vielä hyvinvointivaltiossa.
Kyllä me eläkeläisetkin ymmärrämme, että Suomi velkaantuu vauhdilla ja jostakin pitää säästää. Mutta se, että taas käydään kaikkein vähäosaisimpien ja puolustuskyvyttömien kimppuun, ei mahdu minun järkeeni.
Asumistuen leikkauksella ei lisätä vientiä eikä ostovoimaa. Kaiken järjen mukaan sillä ei saada aikaan minkäänlaista säästöä. Ne, jotka asumistukea saavat, ovat niin pienituloisia, että joutuvat hakemaan sen puuttuvan osan toimeentulotukena.
Ehkä laskette sen varaan, ettei monikaan kehtaa tai jaksa mennä sossun luukulle. Varsinkin vanhoissa ihmisissä on paljon sellaisia, joille se on valtava häpeä. Mieluummin he näkevät nälkää ja jättävät tärkeät lääkkeensä ostamatta.
Asumistuen leikkaaminen lisää sairautta, masennusta ja ahdistusta. Eläkkeellä olevilla ihmisillä on paljon sairauksia. Itse jouduin jäämään eläkkeelle kolme vuotta sitten syövän takia, 12 vuotta ennen varsinaista eläkeikää. Pienipalkkaista toimistotyötä tehneenä eläkkeeni on pieni, joten saan yksin asuvan eläkkeensaajan asumistukea.
Sairauskuluni ovat olleet valtavat. Toistuvat sairaalassa käynnit, kuvaukset, lääkkeet ja matkat kuluineen ovat lisänneet ahdistustani tämän ikävän sairauden lisäksi. Elämä vuodenvaihteen jälkeen tuntuu painajaismaiselta.
Arvoisa pääministeri, olette päättänyt nostaa kaikkia omavastuita. Minulle ja monelle muulle se merkitsee vain lisää ahdinkoa. Jostain pitäisi löytää rahaa sairaalakäynteihin, lääkkeisiin ja matkoihin ennen omavastuiden täyttymistä. Sairaalaan minulla on matkaa 65 kilometriä suuntaansa.
Tähän saakka olen jaksanut taistella tätä byrokratiaa vastaan, mutta kaikilla ei ole siihen voimia. Sain hoitotuen tänä vuonna, mistä olen todella kiitollinen. Vielä en tiedä saanko, sille jatkoa ensi vuodeksi. Jos en saa, alan pikkuhiljaa toivoa, että tämä sairaus veisi minut mennessään parempaan paikkaan.
Rikkaat ihmiset sanovat aina, että raha ei tee onnelliseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että rahan puuttuminen kyllä vie onnellisuuden todella tehokkaasti!
eläkeläinen, Saarijärvi
Alan pikkuhiljaa toivoa, että tämä sairaus veisi minut mennessään parempaan paikkaan, kirjoittaa eläkeläinen Saarijärveltä.
31.10.2015 2:00 | Päivitetty 31.10.2015 10:25
Arvoisa pääministeri, se, miten kohtelette päätöksillänne sairaita ja eläkeläisiä, kertoo valtavan suuresta kylmyydestä ja välinpitämättömyydestä. Käsittääkseni elämme kuitenkin vielä hyvinvointivaltiossa.
Kyllä me eläkeläisetkin ymmärrämme, että Suomi velkaantuu vauhdilla ja jostakin pitää säästää. Mutta se, että taas käydään kaikkein vähäosaisimpien ja puolustuskyvyttömien kimppuun, ei mahdu minun järkeeni.
Asumistuen leikkauksella ei lisätä vientiä eikä ostovoimaa. Kaiken järjen mukaan sillä ei saada aikaan minkäänlaista säästöä. Ne, jotka asumistukea saavat, ovat niin pienituloisia, että joutuvat hakemaan sen puuttuvan osan toimeentulotukena.
Ehkä laskette sen varaan, ettei monikaan kehtaa tai jaksa mennä sossun luukulle. Varsinkin vanhoissa ihmisissä on paljon sellaisia, joille se on valtava häpeä. Mieluummin he näkevät nälkää ja jättävät tärkeät lääkkeensä ostamatta.
Asumistuen leikkaaminen lisää sairautta, masennusta ja ahdistusta. Eläkkeellä olevilla ihmisillä on paljon sairauksia. Itse jouduin jäämään eläkkeelle kolme vuotta sitten syövän takia, 12 vuotta ennen varsinaista eläkeikää. Pienipalkkaista toimistotyötä tehneenä eläkkeeni on pieni, joten saan yksin asuvan eläkkeensaajan asumistukea.
Sairauskuluni ovat olleet valtavat. Toistuvat sairaalassa käynnit, kuvaukset, lääkkeet ja matkat kuluineen ovat lisänneet ahdistustani tämän ikävän sairauden lisäksi. Elämä vuodenvaihteen jälkeen tuntuu painajaismaiselta.
Arvoisa pääministeri, olette päättänyt nostaa kaikkia omavastuita. Minulle ja monelle muulle se merkitsee vain lisää ahdinkoa. Jostain pitäisi löytää rahaa sairaalakäynteihin, lääkkeisiin ja matkoihin ennen omavastuiden täyttymistä. Sairaalaan minulla on matkaa 65 kilometriä suuntaansa.
Tähän saakka olen jaksanut taistella tätä byrokratiaa vastaan, mutta kaikilla ei ole siihen voimia. Sain hoitotuen tänä vuonna, mistä olen todella kiitollinen. Vielä en tiedä saanko, sille jatkoa ensi vuodeksi. Jos en saa, alan pikkuhiljaa toivoa, että tämä sairaus veisi minut mennessään parempaan paikkaan.
Rikkaat ihmiset sanovat aina, että raha ei tee onnelliseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että rahan puuttuminen kyllä vie onnellisuuden todella tehokkaasti!
eläkeläinen, Saarijärvi
Vastaukset 3
Vanhimmat
On valtava massatyöttömyys, konkursseja, pienituloisia
kuritetaan, lääkärille ei tahdo päästä, kun sotesta on leikattu
ja asiakasmaksut on nostettu liian korkeiksi,
ihmisiä on joutunut kadulle valtava määrä
nykyisen hallituksen aikana ja Suomi on muka maailman
onnellisin maa. Jos Suomi on muka joku sivistysvaltio
niin kaukana ollaan siitä.
Nykyinen hallitus on saanut toimia aivan liian kauan.
3,5 vuotta liian kauan !
PETTERI ORPON HALLITUS SÖSSI SOTENKIN KEHITTÄMISEN!
EI PETTERI EHDI LUE KIRJEITÄ!