Keisarillinen lunastus

Syksyn harmaa sumu kietoi Oulujoen rannat tiukkaan otteeseensa, kun Salomaan tilalla koettiin näytelmä, jota ei voitu mitata tavallisilla mittapuilla. Sofia oli seissyt sivussa ja katsellut riittävän pitkään sitä, kuinka taloon oli tuotu vieraita tuulia, mustasukkaisia vaatimuksia ja kauppoja, joissa ihmisistä tehtiin pelkkää vaihtotavaraa. Rouva Salomaa ei ollut unohtanut sukuaan eikä sitä terästä, joka piti maailman pystyssä.
Kun Katri oli asettunut taloon ja ottanut traktorin hallintaansa, Sofia teki ratkaisunsa. Eräänä aamuna, kun moottori pauhasi pihaan tuoden mukanaan jylinää, joka sekoittui traktorin savuun, Sofia ei väistynytkään. Hänen katseessaan oli sama kylmä, keisarillinen päättäväisyys, joka oli aikoinaan pelastanut hänet Pietarin kaaoksesta. Ennen kuin kukaan ehti kissaa sanoa, Sofia hyppäsi ratin taakse, kytki vaihteen silmään ja jyräsi suoraan eteenpäin, päättäen kertaheitolla tähän taloon kuulumattoman vierailijan ja vallanvaihdon. Traktorin jykevät renkaat veivät mennessään kaiken sen, mikä uhkasi hänen kotiaan.
Mutta lasku oli vielä maksamatta toisella suunalla. Oulussa kauppaa käynyt Tauno Tamminen sai pian kuulla tapahtumista, ja hänen vihansa pursui yli äyräiden. Hän saapui Salomaan tilalle vaatimaan oikeutta ja pitämään meteliä, mutta Sofia odotti häntä pirttinsä hämärässä. Pöydälle oli katettu savinen kannu ja kaksi lasia, joissa höyrysi vahva, tuoksuva yrttijuoma – vanha, itämainen rohto, jonka salaisuuden ruhtinatar kantoi mukanaan.
”Istukaa, Tauno”, Sofia sanoi rauhallisella, mutta jäätävällä äänellä.
Tauno hörppäsi juomaansa huomaamatta mitään, mutta muutamassa minuutissa hänen äänensä alkoi puuroutua ja voimat kadota käsistä. Kun Tauno vajosi polvilleen lattialankuille hengityksen vaikeutuessa, Sofia astui hänen eteensä. Tuvan ovi oli lukittu, ja Jaakko seisoi vaiti nurkassa seuraten tilannetta, ymmärtäen vihdoin, ettei tällä tilalla leikitty.
”Tästä pitäen tällä tilalla on vain yksi laki ja yksi tahto”, Sofia sanoi hiljaa, kumartuen alas miehen eteen, joka makasi lattialla vailla puolustusta. ”Teidän pelinne Oulussa ja teidän ehtonne ovat päättyneet. Jos haluatte elää ja jos haluatte, että suvustanne on vielä jotain jäljellä, teidän on vannottava ehdoton uskollisuus tälle huoneelle.”
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Syksyn harmaa sumu kietoi Oulujoen rannat tiukkaan otteeseensa, kun Salomaan tilalla koettiin näytelmä, jota ei voitu mitata tavallisilla mittapuilla. Sofia oli seissyt sivussa ja katsellut riittävän pitkään sitä, kuinka taloon oli tuotu vieraita tuulia, mustasukkaisia vaatimuksia ja kauppoja, joissa ihmisistä tehtiin pelkkää vaihtotavaraa. Rouva Salomaa ei ollut unohtanut sukuaan eikä sitä terästä, joka piti maailman pystyssä.
Kun Katri oli asettunut taloon ja ottanut traktorin hallintaansa, Sofia teki ratkaisunsa. Eräänä aamuna, kun moottori pauhasi pihaan tuoden mukanaan jylinää, joka sekoittui traktorin savuun, Sofia ei väistynytkään. Hänen katseessaan oli sama kylmä, keisarillinen päättäväisyys, joka oli aikoinaan pelastanut hänet Pietarin kaaoksesta. Ennen kuin kukaan ehti kissaa sanoa, Sofia hyppäsi ratin taakse, kytki vaihteen silmään ja jyräsi suoraan eteenpäin, päättäen kertaheitolla tähän taloon kuulumattoman vierailijan ja vallanvaihdon. Traktorin jykevät renkaat veivät mennessään kaiken sen, mikä uhkasi hänen kotiaan.
Mutta lasku oli vielä maksamatta toisella suunalla. Oulussa kauppaa käynyt Tauno Tamminen sai pian kuulla tapahtumista, ja hänen vihansa pursui yli äyräiden. Hän saapui Salomaan tilalle vaatimaan oikeutta ja pitämään meteliä, mutta Sofia odotti häntä pirttinsä hämärässä. Pöydälle oli katettu savinen kannu ja kaksi lasia, joissa höyrysi vahva, tuoksuva yrttijuoma – vanha, itämainen rohto, jonka salaisuuden ruhtinatar kantoi mukanaan.
”Istukaa, Tauno”, Sofia sanoi rauhallisella, mutta jäätävällä äänellä.
Tauno hörppäsi juomaansa huomaamatta mitään, mutta muutamassa minuutissa hänen äänensä alkoi puuroutua ja voimat kadota käsistä. Kun Tauno vajosi polvilleen lattialankuille hengityksen vaikeutuessa, Sofia astui hänen eteensä. Tuvan ovi oli lukittu, ja Jaakko seisoi vaiti nurkassa seuraten tilannetta, ymmärtäen vihdoin, ettei tällä tilalla leikitty.
”Tästä pitäen tällä tilalla on vain yksi laki ja yksi tahto”, Sofia sanoi hiljaa, kumartuen alas miehen eteen, joka makasi lattialla vailla puolustusta. ”Teidän pelinne Oulussa ja teidän ehtonne ovat päättyneet. Jos haluatte elää ja jos haluatte, että suvustanne on vielä jotain jäljellä, teidän on vannottava ehdoton uskollisuus tälle huoneelle.”

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu