Sotakirja-keskusteluun liittyen totean omana aloitteena - jottei asia huku toisaalla kommenttirimpsuun, että Suomi oli sotiemme aikaan maa- ja metsätalousmaa, mikä näkyi myös rintamamiesten ammattijakaumassa.
Tämä on tullut esiin myös, kun on ollut puhetta suuresti arvostettujen partio- ja kaukopartiomiesten ammattijakaumasta.
Tekoäly vahvistaa asian.
Siitä jatkossa.
Tämä on tullut esiin myös, kun on ollut puhetta suuresti arvostettujen partio- ja kaukopartiomiesten ammattijakaumasta.
Tekoäly vahvistaa asian.
Siitä jatkossa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hae kyselyllä
Suomen talvi- ja jatkosotiin osallistuneiden rintamamiesten ammattijakauma:
"AI-yhteenveto:
Suomen talvi- ja jatkosodan rintamamiesten ammattijakauma heijasti suoraan Suomen silloista väestörakennetta, sillä yleisen asevelvollisuuden vuoksi kenttäarmeijaan mobilisoitiin lähes koko terve miesväestö. Koska Suomi oli 1930- ja 1940-lukujen taitteessa vielä valtaosin maaseutu- ja maatalousvaltainen yhteiskunta, rintamamiesten selkeä enemmistö sai elantonsa alkutuotannosta."
"Suuntaa-antava rintamamiesten siviiliammattien jakauma jakautui kolmeen pääryhmään:
1. Alkutuotanto (Maatalous- ja metsätyöntekijät): n. 50–60 %
Suomi oli sota-aikana vielä vahvasti agraariyhteiskunta.
- Maanviljelijät ja pientilalliset muodostivat rintamajoukkojen, erityisesti jalkaväen, ehdottoman rungon.
- Mukana oli suuri määrä metsätyöläisiä, uittomiehiä ja maatalousapulaisia.
- Sotilaallinen merkitys: Maaseudun miehet olivat tottuneet fyysiseen työhön, ulkona olemiseen ja luonnossa liikkumiseen. Heidän erä- ja hiihtotaitonsa olivat ratkaisevassa roolissa erityisesti talvisodan liikkuvissa korpisotatoimissa ja motitustaisteluissa.
2.Teollisuus, rakennusala ja käsityöläiset: n. 25–30 %
Sodan syttyessä Suomen teollisuus oli kasvussa, mikä näkyi myös rintamalla.
- Ryhmä koostui tehdastyöläisistä, kirvesmiehistä, metallimiehistä, muurareista ja suutareista.
- Kaupunkilaiset työläiset sijoittuivat usein asutuskeskusten mukaan koottuihin rykmentteihin (kuten kuuluisa "Ässärykmentti" eli JR 11 talvisodassa).
- Sotilaallinen merkitys: Teollisuuden ja kädentaitojen osaajia tarvittiin rintamalla teknisissä tehtävissä, kuten aseseppinä, mekaanikkoina, pioneereina ja huoltojoukoissa. Osa kriittisistä teollisuuden ammattilaisista tosin vapautettiin rintamapalveluksesta (niin sanotut VAP-miehet) kotirintaman sotateollisuuden turvaamiseksi.
3. Palvelualat, vapaat ammatit ja opiskelijat: n. 10–15 %
Tähän ryhmään kuuluivat kaupunkien toimihenkilöt, sivistyneistö sekä nuoret, joilla ei vielä ollut ammattia.
- Liike-elämän työntekijät, virkamiehet, opettajat ja kuljetusalan ammattilaiset (kuten autonkuljettajat ja rautatieläiset).
- Koululaiset ja opiskelijat muodostivat suuren osan nuorimmista ikäluokista, jotka astuivat palvelukseen suoraan koulunpenkiltä.
- Sotilaallinen merkitys: Koulutustaustansa vuoksi tähän ryhmään kuuluvat miehet päätyivät suhteellisesti useammin reserviupseeri- ja aliupseerikoulutukseen, viestijoukkoihin tai esikuntatehtäviin. Kuljetusalan ammattilaiset puolestaan vastasivat armeijan motorisoidusta logistiikasta.
"Sosiaalinen rakenne ja upseeristo
Ammattijakauma määritti vahvasti myös armeijan hierarkiaa:
- Miehistö koostui valtaosin maanviljelijöistä, maaseudun sekatyömiehistä ja teollisuustyöväestä.
- Aliupseeristo ja reserviupseeristo rekrytoituivat usein sellaisista siviiliammateista, joissa vaadittiin johtamista, organisointikykyä tai korkeampaa koulutusta (kuten opettajat, agronomi-isännät, insinöörit ja konttoristit).
Tämä eri yhteiskuntaluokkien ja ammattiryhmien hitsautuminen yhteen rintamaolosuhteissa oli keskeinen tekijä niin sanotun "talvisodan hengen" syntymisessä, mikä auttoi ylittämään 1920- ja 1930-lukujen jyrkät luokkarajat."
Noin siis tekoäly.