Jotkut maat, Suomi mukaanluettuna, voisi käyttää 155 mm tykeille tehtyä laivaa. Nykyajan mini-taistelulaivassa voi olla 2 täysin automaattista 155 mm tykkiä, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti maalla olevien kohteiden pommittamiseen 30 tai 40 km päässä, toiseksi lennokkien torjuntaan 10 km säteellä erikoisella piensirpaleammuksella joka räjähtää sensorilla tai ajastimella, tietokoneohjauksella tähdättynä ja kolmanneksi liitopommien ampumiseen kesken lennon. Joskus sillä voi myös ampua koptereita, lentokoneita, veneitä ja laivoja. Jos on erikoisammus joka on tarkoitettu uppoamaan ja siitä voi säätää missä syvyydessä se räjähtää, myös sukellusveneille, torpedoille ja miinoille voi tehdä jotain, ehkä rikkoa mikrofoneja.
Lennokkeja voi ampua myös ilman suoraa linjaa kukkuloiden taakse jos lähempänä on automaattinen tulenjohto, joka saattaa olla tietokoneohjattu konekivääri kantamansa ulkopuolella tai erillinen laite joka on lennokissa, maassa, kellukkeessa tai veneessä.
Missä ison sodan maarintama kohtaisi meren? Norjassa, Suomessa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Ukrainassa, Georgiassa, Etelä-Koreassa. Voi myös laskea Japanin, Taiwanin, Uuden-Seelannin ja Australian.
Laivassa on parasta olla myös pari 40 mm tykkiä, muutama 12 mm raskas kk, it-ohjuksia ja pienen kopterin / ison kopterilennokin laskeutumispaikka.
Ne 155 mm ammukset voi siirtyä liukuhihnoilla ja automaattikärryillä laivan sisällä sinne minne tarvitaan. Lataus sähkömoottoreilla ja solenoideilla automaattisesti kun automaatio huomioi tilanteet ja joskus pienellä kauko-ohjauksella. Joissain paikoissa laivan sisällä automaatio saattaa tarkoittaa teollisuusrobottia. Sota-aikana moni tila saattaa olla useimmiten typellä tai argonilla täytetty. Argon auttaa erityisesti litium-ioni akkujen palossa.
Keveydellä on vähemmän väliä laivoille kuin rekoille. Kantamalla on enemmän väliä laivoille, koska rekat voi seurata vihollista mutta laivat jää rantaan. 155 mm tykit voi suojata laajaa aluetta hitailta lennokeilta ja liitopommeilta jotka on nopeampia mutta joiden lentorata on ennustettavampi. Jos risteilyohjus sattuu tulemaan tarpeeksi lähelle, sitäkin kannattaa ampua. Näin on hankalampi kiertää hyökkäykseen meren kautta.
Joissain laivoissa oli jopa 40 cm eli 16 tuuman tykit.
Lennokkeja voi ampua myös ilman suoraa linjaa kukkuloiden taakse jos lähempänä on automaattinen tulenjohto, joka saattaa olla tietokoneohjattu konekivääri kantamansa ulkopuolella tai erillinen laite joka on lennokissa, maassa, kellukkeessa tai veneessä.
Missä ison sodan maarintama kohtaisi meren? Norjassa, Suomessa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Ukrainassa, Georgiassa, Etelä-Koreassa. Voi myös laskea Japanin, Taiwanin, Uuden-Seelannin ja Australian.
Laivassa on parasta olla myös pari 40 mm tykkiä, muutama 12 mm raskas kk, it-ohjuksia ja pienen kopterin / ison kopterilennokin laskeutumispaikka.
Ne 155 mm ammukset voi siirtyä liukuhihnoilla ja automaattikärryillä laivan sisällä sinne minne tarvitaan. Lataus sähkömoottoreilla ja solenoideilla automaattisesti kun automaatio huomioi tilanteet ja joskus pienellä kauko-ohjauksella. Joissain paikoissa laivan sisällä automaatio saattaa tarkoittaa teollisuusrobottia. Sota-aikana moni tila saattaa olla useimmiten typellä tai argonilla täytetty. Argon auttaa erityisesti litium-ioni akkujen palossa.
Keveydellä on vähemmän väliä laivoille kuin rekoille. Kantamalla on enemmän väliä laivoille, koska rekat voi seurata vihollista mutta laivat jää rantaan. 155 mm tykit voi suojata laajaa aluetta hitailta lennokeilta ja liitopommeilta jotka on nopeampia mutta joiden lentorata on ennustettavampi. Jos risteilyohjus sattuu tulemaan tarpeeksi lähelle, sitäkin kannattaa ampua. Näin on hankalampi kiertää hyökkäykseen meren kautta.
Joissain laivoissa oli jopa 40 cm eli 16 tuuman tykit.
Vastaukset 5
Vanhimmat
155 mm tykeillä varustetun laivan pitää olla jo suht iso. Tuo tarkoittaa 2. ms aikaista suurvaltojen kevyttä risteilijää.
Mutta iso osa niiden tilavuudesta oli miehistölle, jota voi olla vähemmän automaation vuoksi. Polttoainettakin oli paljon kun piti päästä Atlantin yli ja takaisin.
Jos laitettaisiin multaa betonimyllyyn?
Miksi laivoissa pitäisi tykkejä olla ?
Taistelulaivat olivat vanhentuneita jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Laivatykillä ampuu kerran minuutissa yhden kranaatin ja tykki kestää mitä kestää kenties parisataa laukausta ja sitten menee putki vaihtoon. Pystysuunnassa tuo laivatykki vie kuusimetriä mittaa. Kannattaisi suunnitelmat suunnitella uusiksi eikä valmistaa mitään laivatykkejä. Rahan tuhlausta ovat laivatykit.
EIpä taitaisi olla paras ratkaisu hinta/laatusuhteella mitattuna.