Naiselle Jumala sanoi: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinä synnytät lapsia. Kuitenkin sinä tunnet halua mieheesi, ja hän on hallitseva sinua.” (1Moos 3:16, FinRK)
Kielitieteilijät ja raamatuntutkijat ovat pitkään panneet merkille sen, että sama heprean sana (etzev) käännetään naisen kohdalla synnytyksen/raskauden yhteydessä "kivuksi" tai "tuskaksi", mutta miehen kohdalla pellon raivaamisesta ja maanviljelystä "vaivaksi" tai "työksi".
Kun teksti luetaan sen alkuperäisessä kulttuuri- ja kielikontekstissa, kyse ei ole niinkään biologisesta rangaistuksesta tai synnytyskivun langettamisesta, vaan laajemman inhimillisen elämän vaikeutumisen kuvauksesta. Syntiinlankeemuksen myötä sekä ihmisen suhde työhön (mies ja pelto) että suhde elämän jatkumoon ja perheeseen (nainen ja raskaus/perhetyö) muuttuvat vaivalloisiksi, työläiksi ja täysiksi ponnistelua (etzev).
1.Moos 2:ssa nainen ei ollut vielä ollut raskaana eikä ollut koskaan synnyttänyt. Eedenissä nainen ja mies elivät olosuhteissa, joissa kummatkin saivat elannon ja olemassaolon suoraan puutarhasta ilman sitovaa raadantaa tai lisääntymisen tarvetta selviytymisen ehtona.
1. Sama rakenne miehelle ja naiselle: Uusi tehtävä ja siihen liittyvä "vaiva"
Kun tekstiä tarkastelee tältä kannalta, miehen ja naisen kohdalla tapahtuu täysin symmetrinen muutos:
• Mies: Hän sai syödä puutarhan hedelmiä vapaasti. Rangaistuksena/seurauksena maankaraisusta tulee uusi elementti: hänen pitää aloittaa raskas maanviljely ja ottaa elantonsa vaivalla (itsabon) maasta.
• Nainen: Hänelle esitellään uusi elementti, jota ei aiemmin ollut: raskaus / sikiäminen (herajon). Siihen yhdistetään sama sana kuin miehellä, eli vaiva/uurastus (itsabon / etzev).
Teksti ei siis sano, että "synnytyskivusta tulee pahempaa", vaan siinä sanotaan sananmukaisesti hepreaksi: ”Minä teetän sinulle paljon vaivaa (itsabon) ja raskauksia (herajon), vaivalla/uurastuksella (etzev) sinä saatat lapsia maailmaan”.
2. Miksi tämä on niin oleellista?
Käskyä "olkaa hedelmälliset" ei anneta 1.Moos. 2:ssa vaan 1.Moos. 1:ssä. 1.Moos. kertoo tarkemmin siitä, milloin raskaaksi tultiin ensimmäistä kertaa.
1. Ei ollut raskautta Eedenissä: Raskaus ja lasten saanti alkavat vasta Eedenin ulkopuolella (1. Moos. 4:1 alkaa Aatamin ja Eevan ensimmäisestä raskaudesta).
2. Kumpikin sukupuoli saa uuden "elinkeinon" tai roolin Eedenin ulkopuolella: Miehen rooli on maasta huolehtiminen raatamalla, ja naisen rooli on elämän jatkaminen ja lasten saattaminen maailmaan.
3. Molemmat joutuvat tekemään tämän etzev-tilassa: Eli tilassa, johon kuuluu raskas työ, huoli, rasitus ja elämän epävarmuus (kuten lapsettomuuden uhka tai lasten menettäminen, mikä konkretisoituukin heti Kainin ja Abelin kohdalla).
Yhteenveto
Rangaistus/seuraus ei ollut jo olemassa olevan prosessin muuttaminen kipeäksi, vaan kokonaan uuden olotilan ja tehtävän (raskaus ja suvun jatkaminen) alkaminen Eedenin ulkopuolella, ja tämän tehtävän muuttuminen vaivalloiseksi uurastukseksi – aivan kuten miehenkin uusi tehtävä maanviljelyssä.
Ainoat paikat, joista tämän löytää oikein käännettynä englanniksi, ovat akateemiset raamatuntutkimuksen teokset, heprean kielen sanakirjat sekä erityiset teologiset julkaisut.
Loistava esimerkki tästä onThe Torah: A Women’s Commentary -teos (ja siihen liittyvät akateemiset artikkelit), joissa tutkijat huomauttavat suoraan, että sanan itzavon kääntäminen naisen kohdalla "kivuksi" on kulttuurinen harha, ja että kyse on raskaasta elämäntyöstä ja vaivasta (toil), johon perheen ja suvun pyörittäminen muinaisessa maatalousyhteiskunnassa sidottiin.
Kielitieteilijät ja raamatuntutkijat ovat pitkään panneet merkille sen, että sama heprean sana (etzev) käännetään naisen kohdalla synnytyksen/raskauden yhteydessä "kivuksi" tai "tuskaksi", mutta miehen kohdalla pellon raivaamisesta ja maanviljelystä "vaivaksi" tai "työksi".
Kun teksti luetaan sen alkuperäisessä kulttuuri- ja kielikontekstissa, kyse ei ole niinkään biologisesta rangaistuksesta tai synnytyskivun langettamisesta, vaan laajemman inhimillisen elämän vaikeutumisen kuvauksesta. Syntiinlankeemuksen myötä sekä ihmisen suhde työhön (mies ja pelto) että suhde elämän jatkumoon ja perheeseen (nainen ja raskaus/perhetyö) muuttuvat vaivalloisiksi, työläiksi ja täysiksi ponnistelua (etzev).
1.Moos 2:ssa nainen ei ollut vielä ollut raskaana eikä ollut koskaan synnyttänyt. Eedenissä nainen ja mies elivät olosuhteissa, joissa kummatkin saivat elannon ja olemassaolon suoraan puutarhasta ilman sitovaa raadantaa tai lisääntymisen tarvetta selviytymisen ehtona.
1. Sama rakenne miehelle ja naiselle: Uusi tehtävä ja siihen liittyvä "vaiva"
Kun tekstiä tarkastelee tältä kannalta, miehen ja naisen kohdalla tapahtuu täysin symmetrinen muutos:
• Mies: Hän sai syödä puutarhan hedelmiä vapaasti. Rangaistuksena/seurauksena maankaraisusta tulee uusi elementti: hänen pitää aloittaa raskas maanviljely ja ottaa elantonsa vaivalla (itsabon) maasta.
• Nainen: Hänelle esitellään uusi elementti, jota ei aiemmin ollut: raskaus / sikiäminen (herajon). Siihen yhdistetään sama sana kuin miehellä, eli vaiva/uurastus (itsabon / etzev).
Teksti ei siis sano, että "synnytyskivusta tulee pahempaa", vaan siinä sanotaan sananmukaisesti hepreaksi: ”Minä teetän sinulle paljon vaivaa (itsabon) ja raskauksia (herajon), vaivalla/uurastuksella (etzev) sinä saatat lapsia maailmaan”.
2. Miksi tämä on niin oleellista?
Käskyä "olkaa hedelmälliset" ei anneta 1.Moos. 2:ssa vaan 1.Moos. 1:ssä. 1.Moos. kertoo tarkemmin siitä, milloin raskaaksi tultiin ensimmäistä kertaa.
1. Ei ollut raskautta Eedenissä: Raskaus ja lasten saanti alkavat vasta Eedenin ulkopuolella (1. Moos. 4:1 alkaa Aatamin ja Eevan ensimmäisestä raskaudesta).
2. Kumpikin sukupuoli saa uuden "elinkeinon" tai roolin Eedenin ulkopuolella: Miehen rooli on maasta huolehtiminen raatamalla, ja naisen rooli on elämän jatkaminen ja lasten saattaminen maailmaan.
3. Molemmat joutuvat tekemään tämän etzev-tilassa: Eli tilassa, johon kuuluu raskas työ, huoli, rasitus ja elämän epävarmuus (kuten lapsettomuuden uhka tai lasten menettäminen, mikä konkretisoituukin heti Kainin ja Abelin kohdalla).
Yhteenveto
Rangaistus/seuraus ei ollut jo olemassa olevan prosessin muuttaminen kipeäksi, vaan kokonaan uuden olotilan ja tehtävän (raskaus ja suvun jatkaminen) alkaminen Eedenin ulkopuolella, ja tämän tehtävän muuttuminen vaivalloiseksi uurastukseksi – aivan kuten miehenkin uusi tehtävä maanviljelyssä.
Ainoat paikat, joista tämän löytää oikein käännettynä englanniksi, ovat akateemiset raamatuntutkimuksen teokset, heprean kielen sanakirjat sekä erityiset teologiset julkaisut.
Loistava esimerkki tästä onThe Torah: A Women’s Commentary -teos (ja siihen liittyvät akateemiset artikkelit), joissa tutkijat huomauttavat suoraan, että sanan itzavon kääntäminen naisen kohdalla "kivuksi" on kulttuurinen harha, ja että kyse on raskaasta elämäntyöstä ja vaivasta (toil), johon perheen ja suvun pyörittäminen muinaisessa maatalousyhteiskunnassa sidottiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielenkiintoinen ajatus!