Projektipäällikön mukaan astianpesukoneen luukku pitäisi avata, jotta kosteus pääsee haihtumaan. Onhan tuo kuivaaminen hoidettu jo vuosikymmeniä muillakin tavoilla, kuten puhaltamalla pesun jälkeen kostea ilma pois koneesta, tai joissakin malleissa imeyttämällä kosteus myöhemmin kuivattavaan materiaaliin, kuten silikageeliin.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000012259660.html
https://www.is.fi/asuminen/art-2000012259660.html
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mikä tossa nyt on niin ihmeellistä muka? Just joo. Ja mihinkäs sä nyt sen höyryn sitten puhallat sieltä koneesta, jos et tee sitä koneen etureunassa olevan luukun kautta? Meinaatko muka, että se höyry pitä puhaltaa sinne keittiökalusteiden sisäpuolelle vai? Sitävartenhan osassa tiskikoneista luukku autkeaa automaattisesti pesun jälkeen, että höyry pääsee ulos. Monissa zeoliittia kuivauksessa käyttävissä koneissa tosin se koneen kosteus jatkaa reagoimista ja sitoutumista zeoliitin kanssa mikä tuottaa lämpöä ohjelman loputtuakin ja kjatkaa siten kuivaamista. Siksi näissä koneissa luukku ei yleensä avaudu automaattisest ja kuivaus on erinomainen..
Onko vaikeaa avata luukku raolleen pesun jälkeen?
Olen aina tehnyt niin, ja kone ja tiskit ovat kuivia
ja purkaminen voi jäädä vaikka seuraavaan viikkoon.
Kone on tosin old school laite vuodelta 1987.
Pesee puhtaaksi ja kirkkaaksi.
Sellaisia koneita ei taideta enää tehdä.
Asiasta hieman sivuun...
Mainoksessa on 30 min ihmetabletti.
Lämpeneekö edes vesi 30 minuutissa.
Minä en luottaisi mihinkään 30 min ohjelmaan.
3-4 tuntia pitää olla.
No ei varmasti vuoden 1987 koneella lämpene 30 minuutissa vesi, mutta kyllä se nykyaikasella koneella toimii hyvin. Itselläni on nyt 5 kohta Sen siitä saa kun käyttää jotain museokonetta. Ei varmaan joo vuoden 1987 koneella vesi lämpene 30 minuutissa, mutta kyllä se nykyaikasella koneella hyvin toimii. Itselläni on nyt kohta 4 vuotta vanha tiskikone ja oikein hyvin koneessa oleva n. 30 minuuttia kestävä pikaohjelma astiat pesee. tietenkään sitä ei ole tarkoitettu kaikkein likaisimpien kattiloiden jne pesemiseen mihin ruoka on jo ehtinyt kuivua ja vastaavaa. Mutta hyvin se toimii normaalilikaisilla astioilla. Tiskikonetta ei toki kannata aina käyttää pikaohjelmilla jotta konekin pysyy puhtaampana. Nykyaikasissa tiskikoneissa on tosin erillinen koneenhoito-ohjelma mitä missään vuoden 1987 museokoneessa ei varmasti ole. Ei muuten kannattaisi hehkuttaa koneen pesevän astiat puhtaiksi ja kirkkaiksi, jos ei ole koskaan uudempaa konetta käyttänyt. Voi vähän muuttua se käsitys sen vanhan koneen pesutuloksesta, jos erehtyy joskus uudempaakin käyttämään. Noin vanha kone on jo hirveä vesivahinkoriskikin. Ja mahtaa sitä vettä ja sähköä myös kulua.
Ei ole tainnut koskaan käydä mielessä, että tekniikka on pikkasen kehittynyt vuoden 1987 jälkeen? Eli vaikka vuoden 1987 tiskikone ei pystyisi pesemään astioita puolen tunnin pikaohjelmalla niin se ei tarkota sitä, että uudemmat koneet ei siihen pystyisi.
On siinä taas ihme tyyppi. Ensin ihmettelee nykyaikasta pesuainetta ja sitä mitä sille luvataan. Ja sitten kertoo oman tiskikoneen olevan jo melkein 40 vuotta vanha... Ei sitä nykyaikasta pesuainetta tietysti ole edes suunniteltu käytettäväksi noin vanhassa koneessa joten ei sitä tietysti voi olettaa sen koneen pystyvän pesemään astioita luvatussa ajassa.
Neuvostoliitostako ton muinaisjäänteen hankit?
Koneen merkkkikin on varmaankin Vjatka (Batka) tai Straume :-D Samanlaista Neuvostoliitto-laatua kuin Lada :-D"
CCCP -tiskikone, myyjänä Putin nuorempana.
En ymmärrä miten kukaan viitsii nykyaikana käyttää vuoden 1987 tiskikonetta. Ton aikaiset tiskikoneet on varmasti ihan hirveässä kunnossa nykyään. Lisäksi ne kulutti jo aikanaan uusina ollessaan 30 - 50 litraa vettä yhtä pesukertaa kohden kun nykyiset koneet kuluttaa jopa alle 10 litraa pesukertaa kohden. Samaten vuoden 1987 aikoihin valmistetut tiskikoneet kuluttaa 2 - 3 kWh sähköä yhtä pesukertaa kohden kun nykyaikaiset koneet kuluttaa alle 1 kWh pesukertaa kohden. Vuonna 1987 valmistetut koneet on myös älyttömän meluisia nykyisiin tiskikoneisiin verrattuna, niissä ei ole mitään nykyaikasta kuivaustekniikkaa eikä mitään nykyaikasta sensori- ja anturitekniikkaa joten myös likaisuuden tunnistusta ja niitä hyödyntäviä pesuohjelmia niissä ei ole. Ton ikäset tiskikoneet ei siis kuivaa astioita samalla tavalla kuin nykyiset joiden kohdalla astiat voi nostella suoraan kaappeihin koneesta. Noin vanhojen koneiden kanssa myös astioita piti esihuuhdella mikä on nykyään täysin tarpeetonta. Aivan älytöntä siis tollasia vanhoja koneita nykyaikana käyttää.
No siinähän se tuli kaiken syy ja selitys.
Pihistys, säästeliäisyys ja varovaisuus.
1987 kone pesee eikä meinaa.
Ja se merkki on Siemens lady+.
Aikansa huipputuote ja kunningatar.
Ja on vieläkin.
Kimmo Sasi käytti 1950-luvun konetta. En muista oliko pesukone vai tiskikone, mutta yhtä vanha suunnilleen kuin käyttäjäkin.
Piltit kommentoi täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella ;-D
Niin suurella innolla, että sylkiroiskuu ja tuttikin lentää lattialla ;-D
80-luvun koneella, esim. "ikiliikkuja" Cylinda 1200 normaali pesuohjelma kesti 45 min ja sen päälle 10-15 min kuivaus eli homma valmis tunnissa. Luukkua ei tarvinnut avata, koska pesukoneessa oli kuivausohjelman päätteeksi avautuva tuuletusventtiili, josta kone röyhtäili vesihöyryä keittiöön. Toki siitä höyrystä sai muutoinkin nauttia, koska kuuma poistovesi kuului 80-luvun oppien mukaisesti johtaa tiskialtaaseen eikä suoraan viemäriin...
Ei nämä 80-luvun koneetkaan käyttäneet kuin luokkaa 20 l vettä pesuun. Eli siellä koneessa oli pesuohjelman aikana noin 4 l kerrallaan (jos oletetaan esipesu, pesu, 3 huuhtelua)... ei tällaisen vesimäärän kuumentamiseen puolta tuntia mene.... etenkään silloin, kun APK on liitettynä kuumaan käyttöveteen! Kuten liitos 80-luvun opeilla kuului tehdä.
Tehopesu saattoi olla jokun 10-20 min hitaampi. Pikaohjelmia ei ollut eikä näin lyhyiden pesuohjelmien vuoksi niille ollut tarvettakaan. Sama PK kanssa, kun joku kirjopesu hoitui reilussa tunnissa ja valkopyykki1½ h.
Nykyiset APK pärjää kyllä vähän pienemmällä vesimäärällä, mutta ohjelmien kestot ovat venyneet kolminkertaisiksi. Lämpötiloja ja vesimääriä lasketaan alemmaksi ja tämän vastapainoksi pidennetään pesuaikaa. Etenkin pakollisissa eko-ohjelmissa. Halpismaleissa ei sitten muuta olekaan, kun 2½ tuntia kestävä normaali(eko)pesu ja 3 tuntia kestävä teho(eko)pesu. Pyykinpesukoneissa eko-ohjelmat pahimmillaan 3-5 h....
Ne puolen tunnin pikaohjelmat ei sitten ole tarkoitettu täydelle pyykki/astiamäärälle eikä likaiselle tavaralle. Fiksummista koneista löytyy myös nopeutettuja ohjelmia, jossa kuluu 0,1 kWh enemmän sähköä, mutta valmista tulee tunnin lyhyemmässä ajassa. Silti ei pärjätä 80-luvun koneille ajankäytössä.
Vrt ammattikäyttöön tehdyt APK:t (vaatiin 3-vaihesähköliitännän & liitännän sekä kylmään että kuumaan veteen) hoitaa tiskin 20-30 minuutissa ja pyykkikoneet kolmessa vartissa-tunnissa.
Koneita kannattaa käyttää niin kauan kuin toimivat tai selviää edullisella korjauksella. Hyvät koneet kestää kymmeniä vuosia, oma nyt yli 10v vanha.
Ei nuo käyttökulut vanhoissakaan ole kalliita verrattuna vaikkapa sähkölämmitykseen tai pitkiin suihkuihin. Sähkövastus lämmittänyt yhtä nopeasti kuin nykyäänkin ja suunnilleen sama pesuaika. Vähäinen vedenkäyttö voi aiheuttaa nykykoneissa enemmän ongelmia. Useimmat voi myös liittää lämminvesiliitäntään niin ei kulu paljon sähköäkään.
Itse tyhjennän heti, usein on hiukan irtonaisia ruuanjämiä jossain kun on monta astiaa päällekkäin. Luukku kannattaa jättää pesun jälkeen raolleen ja laitan lopuksi myös hetkeksi käyntiin että pumppaa valuneet vedet pois.