Kotkan kaupungin kiinteistöpolitiikkaa seuratessa herää kysymys, onko päätöksenteosta kadonnut viimeinenkin taloudellinen järki ja insinöörilogiikka. Tuorein esimerkki tästä on tyhjilleen jätetty Metsolan kampus ja sen rinnalle noussut Kantasataman hanke.Metsolan vuonna 1972 valmistunut kampusrakennus on ulkoa päin edelleen ryhdikäs ja siisti maamerkki. Nyt rakennus on kuitenkin hylätty ja siirretty kaupungin ”myytävien tai purettavien” kohteiden listalle vetoamalla mittavaan korjausvelkaan ja sisäilmahaasteisiin. Miksi tähän on tultu? Normaalissa kiinteistöjen elinkaariajattelussa ilmanvaihdon uusiminen ja nykyaikaisen lämmöntalteenoton rakentaminen ovat tavanomaisia, ennakoitavia ylläpitokustannuksia. Ne olisivat pidentäneet toimivan rakennuksen käyttöikää vuosikymmenillä murto-osalla siitä hinnasta, mitä nyt on upotettu uuteen.Sen sijaan, että olemassa olevaa omaisuutta olisi hoidettu vastuullisesti, kaupunki lähti mukaan maamerkkihankkeeseen Kantasatamassa. Lopputulos hakee vertaistaan: alkujaan noin 40 miljoonan euron arvioitu kampushanke paisui rakennusvaiheessa yli 81 miljoonaan euroon. Kotkan kaupunki kantoi riskit yksin, myönsi lisälainoja ja takasi jättipotit omasta pussistaan. Nyt kotkalaiset maksavat tästä ”vetovoimapolitiikasta” kaksinkertaista hintaa. Samaan aikaan kun kaupunki kuittaa Kantasataman jättimäisiä investointikuluja, se polttaa satoja tuhansia euroja vuodessa pelkkään Metsolan tyhjän kiinteistön lämmittämiseen ja ylläpitoon, jotta se ei mätänisi käsiin. Tehtiin miljoonapäätös muutosta, mutta unohdettiin kokonaan suunnitella, mitä vanhalle kiinteistölle tapahtuu muuttopäivänä.Tämä ei ole vastuullista kaupungin kehittämistä, vaan puhdasta hukkainvestointia ja poliittista imagopeliä, jossa terve taloudenpito ja realismi unohdettiin täysin. Vanhan korjaaminen ja elinkaaren jatkaminen olisi ollut sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävin ratkaisu. Nyt käteen jäi massiivinen velkataakka, hylätty arvorakennus ja lasku, jonka kuittaavat kotkalaiset veronmaksajat.
Metsolan kampus ja Kantasatamalaisten hukkainvestointien oppitunti
Anonyymi-ap
19170
3Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Poliittiset päätökset ovat siitä hauskoja että niistä ei kukaan joudu vastuuseen. Tämä samaa mikä näkyy kunnallispolitiikan päätöksissä niin samaa touhua se on Arkadianmäellä ja heidän pitäisi välittää koko Suomi neidon asioista. Tullaan siihen että mitä aateauuntaa edustat ja kenen selkää pitää rapsuttaa ja missä liikkuu raha ja saatko henkilökohtaista nostetta jotain kautta. Se mikä ei mene normaali ihmisen talous ajattelun jälkeen niin mikähän ei ole mukavampaa kuin pelata ns. Other peoples money
Rakennetaan uusi koulu - tulee sisäilmaongelmia - puretaan koulu.
Repeat.
Myös siellä Kantasataman kupeessa olevat entiset Stevecon rakennukset olidi pitänyt säästää ja remontoida.
Se iso rakennus mihin kuului toimidtot, sosiaalitilat, pukuhuoneet ja iso sali missä "huudettiin" miehet töihin laivoihin.
Kulttuurihistoriallisesti erittäin tärkeä rakennus Kotkassa.
Steveco kun lähti kantasatamasta niin sähköt pistettiin pois rakennuksesta ja talo meni huonoon kuntoon.
Ankkuritalo onkin siitä Jännä juttu että mistä maksajat näihin kunnostustalkoisiin kun koko talous on muutenkin retuperällä.
Entä onko kaupunkikuva keskustassa nyt elävöitynyt, kun talouden liikkumavara on upotettu kantasatamaan? Varmaankin Pasaatissa on nyt tungosta ja kaikki liiketilat kovassa käytössä?
Telkkarissa Ylen uutisissa Kotkalainen rollaattorimummo valitti kun ei saa rivitalonsa omalla pihalla polttaa enään tupakkaa 1 lokakuuta alkaen.
Mun mielestä tuo uusi laki on hyvä.
Telkkarin mummokin voisi käydä pihallaan syömässä mielummin omenan tai klementiinin kuin vetää posket lommolla Norttia.
Ehdotusta päättäjille keskustelun pohjaksi:
1. Kaakkois-Suomi pitää hakea nyt sikaruton, sammutetun Sunilan ja korkean työttömyyden varjolla erityistalousalueeksi. Vähemmän veroja ja sääntelyä, luvitukset ohituskaistalle. Tehdään kaikki mitä tarvitaan, jotta kehitys saadaan nopeasti nousuun.
2. Metsolan vanhasta kampuksesta tila yritysten ja korkeakoulujen (XAMK, LUT ja Aalto yliopisto) yhteiskäyttöön. Laboratoriot kuntoon.
Toimintamallit ideoitava yrityksiä houkuttelemaan. Osa-aika-professuureja. Kiinteistön IV ja peruskorjaus aloitettava osastoittain, jotta toiminnat voivat alkaa nopeasti uusissa puhtaissa tiloissa. Projektille haettava avustukset, myös EU:lta. Toiminnan alkuvaiheessa markkinointi tärkeää.
3. Uusille työntekijöille asuntotarjonta. Edullinen hintataso ja sijainti rannikolla ovat vetovoimatekijöitä.
4. Projekti kaikkineen vaativa. Tarvitaan ideoita, suhteita ja kokemusta liike-elämän realiteeteista. Virkamiestyyppinen toiminta tuskin onnistuu.
Hyviä ideoita kaikki vaan pahoinpitely pelkään että kaakkois/itä Suomi tulee jäämään puskurialueeksi jos tuo naapurin karhu käy ärjyy. Olin jo alusta asti sitä mieltä kun lähdettiin Venäjän pakotteisiin mukaan että nämä alueet tulevat kärsimään kohtuuttoman paljon ja Brysselistä on turha euroja odottaa.
Juu jää varmasti puskuriksi, jos emme tee mitään.
Sori tää automaattinen sanansyöttö,pahoin pelkään oli tarkoitus kirjoittaa
Paljonko Kantasatamaan on pumpattu kotkalaisten veroeuroja tähän mennessä? Miten mahtaa toimia sijoitusmielessä?
Kantasataman karu totuus – Tässä ovat summat, joista vaietaan! Keskustelu käy kuumana, mutta tiedetäänkö täällä oikeasti, miten paljon meidän veronmaksajien rahoja on Kantasatamaan upotettu? Summat ovat aivan järkyttäviä Kotkan kokoiselle kaupungille. Pelkkiin seiniin on mennyt yli 150 miljoonaa euroa, ja juoksevat kulut syövät miljoonia joka ikinen vuosi.Tässä on tiivistetty kooste siitä, mihin meidän verorahat oikeasti menevät:1. Mitä rakentaminen maksoi? (Yhteensä n. 150–160 miljoonaa €)Xamkin kampus: Lopullinen hinta huikeat ~78 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjetti petti urakoitsijan konkurssin ja muiden sekoilujen takia. Kaupunki joutui lappamaan miljoonia lisälainaa vielä loppumetreillä.Merikeskus Vellamo: Valmistui 2008 ja maksoi ~38–48 miljoonaa euroa (ylitti budjetin n. 12 miljoonalla). Ja kaupan päälle katto on vuotanut lähes uudesta asti, eli miljoonaremonttia pukkaa sillekin.Satama Areena: Tämä ”monitoimihirvitys” maksoi ~35 miljoonaa euroa.2. Mitä tämä lysti maksaa meille JOKA VUOSI? (Noin 5–6 miljoonaa €)Satama Areena imee rahaa kuin musta aukko: Areenaa pyörittävä kaupungin yhtiö tekee hirveää turskaa. Kaupunki on joutunut pumppaamaan sinne 1,7 miljoonaa euroa suoraa tukea vuodessa. Eikä tässä kaikki: kaupunginhallitus on jo esittänyt tuen nostamista liki 3 miljoonaan euroon, jotta pulju pysyy pystyssä!Xamkin jättilainat: Kampuksen takia veronmaksajien vastuulla on miljoonien eurojen vuosittaiset korko- ja lyhennyskulut. Jos Xamkin opiskelijamäärät tai valtionrahoitus sakkaavat tulevaisuudessa, takausvastuut pamahtavat suoraan Kotkan syliin.Vellamon tuet: Kulttuuri ei elätä itseään. Vellamon ylläpitoon ja toiminta-avustuksiin menee vuosittain 1–2 miljoonaa euroa.Mitä me saatiin vastineeksi?Suorat tuotot kaupungin kassaan ovat raskaasti miinuksella. Päättäjät selittelevät investointeja ”elinvoimalla” ja opiskelijoiden tuomalla ostovoimalla, mutta kylmä fakta on se, että tavallisella kotkalaisella ei ole edes varaa vuokrata Satama Areenaa omiin tapahtumiinsa, koska tilavuokrat on hinnoiteltu pilviin.Samaan aikaan kaupunki velkaantuu, veroja korotetaan ja peruspalveluista karsitaan. Oliko tämä teidän mielestänne kaiken tämän rahan arvoista? Sana on vapaa!
Mä siirrän kirjat takaisin pääkaupunkiseudulle.
Mä tein tänään Lasagnea perheelle ruoaksi. Tuli muuten hyvää. Otan huomenna vielä evääksi töihin.
Mitä teillä syötiin tänään Sunnuntaina?
Kotkan ongelma on selvästi päättäjäjäkunnan osaamattomuus ja strategisen kokemuksen puute. On ilmeisesti uskottu, että kun maksetaan kovaa palkkaa, niin saadaan hyvää tulosta. Näin päin se mekaniikka ei taida valitettavasti toimia.
Olisiko jo aika luopua puoluekirja vetoisesta päätöksenteosta? Vai mennäänkö samaa vauhtia pohjaan asti?
Seuraava steppi lienee 50 metriä korkea Vapauden patsas tai jopa Riemukaari sataman portille. Tällaisella manööverillä Kotkan päättäjät näyttäisivät kaikille, että Kotkassa uskotaan tulevaisuuteen, vaikka tehtaat ja työpaikat menevätkin kiinni.
Leninin patsas palautetaan Kotkaan ja tällä kertaa se pystytetään keskeiselle paikalle Kotkan Torille.
https://www.google.com/search?q=lenin&newwindow=1&sca_esv=f2d48d055a0c39d3&sxsrf=APpeQnvj4J9fct2WkHY8CWHPeop18tFEgQ:1788884491338&source=hp&ei=CzagatmrEsKP1fIP0Y-0kQo&iflsig=ABILxe8AAAAAaqBEG454eSDDIBbMWnfz3kN3719Abhh-&ved=0ahUKEwiZ3ZeFst-WAxXCR1UIHdEHLaIQ4dUDCDk&uact=5&oq=lenin&gs_lp=Egdnd3Mtd2l6IgVsZW5pbjIIEC4YgAQYsQMyCBAuGIAEGLEDMggQLhiABBixAzIFEAAYgAQyBRAAGIAEMgUQABiABDILEC4YgAQYxwEYrwEyBRAuGIAEMgUQABiABDIFEC4YgARI6BtQwg9YthhwAXgAkAEAmAFnoAH7AqoBAzQuMbgBA8gBAPgBAZgCBaACkwOoAgDCAg4QLhiABBixAxjHARjRA8ICCxAAGIAEGLEDGIMBwgIOEAAYgAQYigUYsQMYgwHCAgsQLhiABBixAxiDAcICCBAAGIAEGLEDwgIEEAAYA8ICCxAAGIAEGLEDGMkDwgILEAAYgAQYigUYkgOYAwPxBcHyKpX-m6eOkgcDMy4yoAedObIHAzMuMrgHkwPCBwUwLjMuMsgHEYAIAQ&sclient=gws-wiz
https://www.youtube.com/watch?v=Y-MIvHYLjSU