đ©đ©đ©đ©đ©đ©đ©đ©đ©đ©
Tuore selvitys alvin korotuksesta: vaikutus pienituloisiin aivan eri luokkaa kuin paljon ansaitseviin
iStock
ArvonlisÀveron (alv) korotukset kohdistuvat keskimÀÀrÀisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekÀ EtelÀ-Suomessa ja Pohjois- ja ItÀ-Suomessa asuviin.
De
TÀmÀ kÀy ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten selvityksestÀ.
â Sen sijaan alv-korotukset vaikuttavat keskimÀÀrĂ€isesti vĂ€hiten suurituloisiin, yrittĂ€jiin, ylempiin toimihenkilöihin, vĂ€hintÀÀn 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin, jĂ€rjestön pÀÀekonomisti Otto Kyyrönen toteaa tiedotteessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus pÀÀtti kehysriihessĂ€ kiristÀÀ verotusta, mikĂ€ tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. MerkittĂ€vin pÀÀtös koskee arvonlisĂ€verotuksen kiristĂ€mistĂ€, jonka arvioidaan â dynaamiset vaikutukset huomioiden â lisÀÀvĂ€n valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla.
Sosten arvioissa on huomioitu yleisen alv-kannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, makeis- ja suklaatuotteiden alv-korotus sekÀ 10 prosentin ALV-kannan piirissÀ olevien tuotteiden siirto 14 prosentin alv-kantaan.
Alv-korotukset kohdentuvat eniten pienituloisimmille (+0,75 %-yks.) ja vÀhiten suurituloisille (+0,53 %-yks.), jÀrjestö laskee.
â Pienituloisten suhteellinen alv-taakka oli korkein ja suurituloisten vĂ€hĂ€isin jo ennen uudistusta, eli Orpon hallituksen alv-korotukset vĂ€hentĂ€vĂ€t verotuksen progressiota. Pienituloisimpien talouksien kĂ€ytettĂ€vissĂ€ olevista rahoista valtaosa menee pĂ€ivittĂ€iskulutukseen, joten siten myös alv-kantojen korotukset kohdistuvat nĂ€ihin talouksiin, Kyyrönen huomauttaa.
SELVITYKSESTà kÀy myös ilmi, ettÀ keskimÀÀrÀinen alv-taakka on pienin HelsingissÀ ja Uudellamaalla ja se myös kasvaa siellÀ vÀhiten. TÀmÀ johtuu Sosten mukaan siitÀ, ettÀ kÀytettÀvissÀ olevat rahatulot olivat Helsinki-Uudellamaalla toiseksi korkeimmat, mutta kulutuksen osuus tuloista matalin.
Alv-taakka on korkein EtelÀ-Suomessa sekÀ Pohjois- ja ItÀ-Suomessa, missÀ se myös nousee eniten.
Kyyrönen korostaa, ettÀ arvonlisÀverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittÀvÀsti heikennetty, ei ole kestÀvÀ tapa tasapainottaa taloutta.
â Talouskasvun elvyttĂ€miseksi olisi jĂ€rkevÀÀ korottaa suurituloisimpiin kohdistuvia veroja, jolloin pienituloisimpiin kohdistuvia sÀÀstöjĂ€ voitaisiin kohtuullistaa. TĂ€mĂ€ lisĂ€isi kotimaista kysyntÀÀ ja auttaisi taantuman taittamisessa.
Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korotus kahdella prosenttiyksiköllÀ lisÀisi hÀnen mukaansa verotuloja lÀhes yhtÀ paljon kuin nyt tehtÀvÀt alv-korotukset.
Tuore selvitys alvin korotuksesta: vaikutus pienituloisiin aivan eri luokkaa kuin paljon ansaitseviin
iStock
ArvonlisÀveron (alv) korotukset kohdistuvat keskimÀÀrÀisesti eniten pienituloisiin, työttömiin, nuoriin sekÀ EtelÀ-Suomessa ja Pohjois- ja ItÀ-Suomessa asuviin.
De
TÀmÀ kÀy ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten selvityksestÀ.
â Sen sijaan alv-korotukset vaikuttavat keskimÀÀrĂ€isesti vĂ€hiten suurituloisiin, yrittĂ€jiin, ylempiin toimihenkilöihin, vĂ€hintÀÀn 55-vuotiaisiin ja Helsinki-Uudellamaalla asuviin, jĂ€rjestön pÀÀekonomisti Otto Kyyrönen toteaa tiedotteessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus pÀÀtti kehysriihessĂ€ kiristÀÀ verotusta, mikĂ€ tarkoittaa ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron korotusta verotukseen. MerkittĂ€vin pÀÀtös koskee arvonlisĂ€verotuksen kiristĂ€mistĂ€, jonka arvioidaan â dynaamiset vaikutukset huomioiden â lisÀÀvĂ€n valtion tuloja 980 miljoonalla eurolla.
Sosten arvioissa on huomioitu yleisen alv-kannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin, makeis- ja suklaatuotteiden alv-korotus sekÀ 10 prosentin ALV-kannan piirissÀ olevien tuotteiden siirto 14 prosentin alv-kantaan.
Alv-korotukset kohdentuvat eniten pienituloisimmille (+0,75 %-yks.) ja vÀhiten suurituloisille (+0,53 %-yks.), jÀrjestö laskee.
â Pienituloisten suhteellinen alv-taakka oli korkein ja suurituloisten vĂ€hĂ€isin jo ennen uudistusta, eli Orpon hallituksen alv-korotukset vĂ€hentĂ€vĂ€t verotuksen progressiota. Pienituloisimpien talouksien kĂ€ytettĂ€vissĂ€ olevista rahoista valtaosa menee pĂ€ivittĂ€iskulutukseen, joten siten myös alv-kantojen korotukset kohdistuvat nĂ€ihin talouksiin, Kyyrönen huomauttaa.
SELVITYKSESTà kÀy myös ilmi, ettÀ keskimÀÀrÀinen alv-taakka on pienin HelsingissÀ ja Uudellamaalla ja se myös kasvaa siellÀ vÀhiten. TÀmÀ johtuu Sosten mukaan siitÀ, ettÀ kÀytettÀvissÀ olevat rahatulot olivat Helsinki-Uudellamaalla toiseksi korkeimmat, mutta kulutuksen osuus tuloista matalin.
Alv-taakka on korkein EtelÀ-Suomessa sekÀ Pohjois- ja ItÀ-Suomessa, missÀ se myös nousee eniten.
Kyyrönen korostaa, ettÀ arvonlisÀverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittÀvÀsti heikennetty, ei ole kestÀvÀ tapa tasapainottaa taloutta.
â Talouskasvun elvyttĂ€miseksi olisi jĂ€rkevÀÀ korottaa suurituloisimpiin kohdistuvia veroja, jolloin pienituloisimpiin kohdistuvia sÀÀstöjĂ€ voitaisiin kohtuullistaa. TĂ€mĂ€ lisĂ€isi kotimaista kysyntÀÀ ja auttaisi taantuman taittamisessa.
Esimerkiksi yhteisöveron maltillinen korotus kahdella prosenttiyksiköllÀ lisÀisi hÀnen mukaansa verotuloja lÀhes yhtÀ paljon kuin nyt tehtÀvÀt alv-korotukset.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielÀ vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma nÀkemyksesi ensimmÀisenÀ.