Ajoradalla vai pyörätiellä?
Tässä autoilevan ja moottoripyöräilevän pyöräilijän näkemys asiasta.
Tässä syyt joiden perusteella siirryn polkupyörällä pyörätieltä ajoradalle:
- pyörätie katkeilee noin 3 metrin välein ja katkoksissa kasvaa yli 10 senttiä korkeita kasveja
- pyörätiessä on pituussuunnassa polkupyörän rengasta leveämpiä halkeamia, aika pienikin määrä riittää.
- pyörätie kulkee paikassa, jossa koirankusetusindeksi on punaisella, eli riski kohdata kuulokkeet päässä useampaa koiraa pitkissä jojoissa ulkoiluttavia ihmisiä. pelkkä korkea riski riittää.
- pyörätie vaihtaa puolta (päätien ylitys) useammin kuin kerran, näissähän on aina väistämisvelvollisuus pyöräilijällä, jos pyöräilee ajoradalla nauttii pyörälläkin etuajo-oikeudesta.
- pyörätiellä on liikennevaloja, joissa ei ole pyöräilijöitä varten tunnistimia ja pyörätien liikennevalo palaa punaisena jatkuvasti, ellei jalankulkijan napista paina pyyntöä vihreästä valosta. Ihan yksikin tuollainen risteys riittää siihen, että ajan ajoradalla, jossa liikennetunnistus toimii.
Eli käytännössä mikäli pyörätiellä on vaarallisempaa tai selvästi hitaampaa ajaa kuin ajoradalla, siirryn ajoradalle.
Tässä autoilevan ja moottoripyöräilevän pyöräilijän näkemys asiasta.
Tässä syyt joiden perusteella siirryn polkupyörällä pyörätieltä ajoradalle:
- pyörätie katkeilee noin 3 metrin välein ja katkoksissa kasvaa yli 10 senttiä korkeita kasveja
- pyörätiessä on pituussuunnassa polkupyörän rengasta leveämpiä halkeamia, aika pienikin määrä riittää.
- pyörätie kulkee paikassa, jossa koirankusetusindeksi on punaisella, eli riski kohdata kuulokkeet päässä useampaa koiraa pitkissä jojoissa ulkoiluttavia ihmisiä. pelkkä korkea riski riittää.
- pyörätie vaihtaa puolta (päätien ylitys) useammin kuin kerran, näissähän on aina väistämisvelvollisuus pyöräilijällä, jos pyöräilee ajoradalla nauttii pyörälläkin etuajo-oikeudesta.
- pyörätiellä on liikennevaloja, joissa ei ole pyöräilijöitä varten tunnistimia ja pyörätien liikennevalo palaa punaisena jatkuvasti, ellei jalankulkijan napista paina pyyntöä vihreästä valosta. Ihan yksikin tuollainen risteys riittää siihen, että ajan ajoradalla, jossa liikennetunnistus toimii.
Eli käytännössä mikäli pyörätiellä on vaarallisempaa tai selvästi hitaampaa ajaa kuin ajoradalla, siirryn ajoradalle.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hyvä kuvaus arjesta pyöräilijällä, joka ainakin tahtoo noudattaa sääntöjä.
Pyöräteiden kunnossapitoon on vuosikausia annettu ihan naurettavan vähän rahaa. Nyt sitten ihmetellään, kun niitä ei kattavasti käytetä. Juuri tämän vuoksi tieliikennelaissakin on viestisi viimeinen maininta "...kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa..."
Pyörätie (D5) liikennemerkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. On käytettävä, lukee selvästi. Ei lue, että on halutessa käytettävä.
Poikkeustilanne: Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa.
Pitää kuitenkin pystyä perustelemaan poikkeava toiminta.
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) sekä Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (D7) liikennemerkkien osalta on myös voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. Noitakin väyliä on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan.
Sanoo lain kirjain asiasta mitä tahansa, niin lakia valvova Poliisi ei puutu nopeaan pyöräilyyn ajoradalla, juuri avauksessa mainituista syistä. Ja aivan syystä.
Jos pyörätie on siinä kunnossa, ettei sillä ajaminen ole turvallista, niin on täysin sallittua ja jopa suositeltavaa ajaa ajoradalla.
Koskaan ei ole tullut sellaista tilannetta vastaan, että pyörätie olisi paremmassa kunnossa kuin viereinen ajorata. Vastaavassa kunnossa joskus harvoin kun pyörätie on juuri asfaltoitu, mutta niin huonot pohjatyöt ja niin ohut asfaltti on käytössä, että pinnan muutaman metrin välein katkeilua alkaa esiintyä yleensä jo ihan parissa vuodessa...
Kun pyöräteiden huoltoväli on jotain 30-40 vuoden paikkeilla, toivoisi, että niissä käytettäisiin kohtuullisesti edes puolet tuosta ajasta kestävää pinnoitusta.
Nyt vielä on niin, että valokaapeleita kaivetaan ristiin rastiin ali pyöräteiden, joten paikka paikan päällä alkaa olla melkoisesti. Ja ne kumuloituvat sitten sen kolmisenkymmentä vuotta muodostaen ajokelvottoman tilkkutäkin.
Sanoo liikennesääntö (lakikirja) jotakin, niin lainkuulijainen fiksu ihminen noudattaa. Kaikkien, jotka asuvat tai oleskelevat Suomessa, täytyy noudattaa Suomen lakeja. Velvollisuus noudattaa lakeja on yksi keskeisimmistä kansalaisvelvollisuuksista.
Jos pyörätie on taas siinä kunnossa, että sillä pystyy ajamaan, niin sitä on käytettävä.
"Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa."
Tuo on tilapäisratkaisu ja vain, jos olosuhteet sitä vaativat, eikä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Ei ole pysyvä ratkaisu, milloin itse sattuu huvittamaan.
Niin. Ilmaisit saman asian kuin minä, mutta eri sanoilla. Joten eikö olisi kaikkien etu, että pyörätiet laitettaisiin kuntoon, ja että ne pidettäisiin kunnossa? Ja että autoilla ei enää pysäköitäisi niille?
Noin kenties on, mutta aika harvoin on ainakaan tällä seudulla pysäköityjä autoja pyöräilyn sallivilla väylillä. Väylät ovat myös ajettavassa kunnossa.
ajettava kunto ja turvallisesti hyvää vauhtia ajettava kunto ovat tietysti hieman eri asia.
jos pyörätiellä on lisäkilpi "sallittu mopoille" voisi olettaa, että ne ovat myös pyöräilijöille turvallisia 45 km/h nopeuteen saakka, mutta näinhän se ei ole. mopon rengas sietää aika paljon halkeamaa ja kuoppaa pyörätiessä, maantiepyörä ei juurikaan.
Ajoneuvolla ajettaessa on nopeus sovitettava tilanteisiin sopivaksi. Jos ei pysty ajamaan 25 km/h, niin on tietenin ajettava hiljempaa. Jopa jalankulkijan läheisyys vaikuttaa yhteiskäyttöisellä väylällä tilannenopeuteen, eli nopeuden valintaan.
Jossain asiat ovat siis paremmin kuin jossain muualla. Tilanteen mukaan mennään.
Tilanteen mukaan menään aina liikenteessä. Varotaan ja ennakoidaan muden tekemisiä.
Puuttuu tai ei puutu, ihan sama. Lainkuulijainen ihminen noudattaa yhteiskunnan sääntöjä ja lakeja valvonnasta riippumatta.
Tuo pyörätieltä ajoradalle siirtyminen omalla päätöksellä on vähän saman tyyppinen rikos tai ehkä vähän lievempi kuin se, että tänään +10C kelissä on jo nastarenkaat autossa alla.
Kenen päätöksellä se siirtyminen tehdään jos ei omalla.
"Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa."
"Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.
Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneuvoa on kuitenkin ajettava oikeanpuoleisella pientareella."
Pyöräilijä tekee päätöksensä tilanteen perusteella.
Olen 20 vuotta ollut sitä mieltä, että taajamien ulkopuolella pyöräteiden sijasta olisi parempi tehdä leveämmät pientareet, 1,5 m nykyisen 20 sentin sijaan. Perusteena juuri tuo ajoradan parempi asfaltti, mutta myös talvella lumenauraus hoituisi samalla kalustolla, joka tulisi kunnille / kaupungeille huomattavasti halvemmaksi, kuten myös pientareiden levennys.
Kannatettava ajatus. Ainoa ikävä puoli tuossa on se, että sateisella säällä pyöräilijät ja kävelijät saavat vielä runsaamman saastevesikylvetyksen kuin hieman tiestä irti olevalla pyörätiellä. Mutta ottaen huomioon pyöräteiden paskan kunnon, niin pienempi pahahan tuo olisi...
Jos haluaa päästä johonkin kohteeseen, paikkaan tai kaupunkiin, täytyy yleensä turvautua ajorataan. Pyöräteillä pysymällä jäisi kiertelemään taajaman ympäristöä muutaman kilometrin säteelle.
Heko heko... Ajoradalla pyöräily ei ole täysin kiellettyä.
Ei niin. Ajoneuvolla ajetaan ajoradalla. Tarkoitin vain että usein mitään valintaa ei ole mahdollista tehdä.
Onko sinulla joku erikoinen vamma, joka estää pääsemisen samalla tavalla kuin muutkin ihmiset pääsevät?
Minä olen aina päässyt perille eri liikkumismuodoilla eikä se ole koskaan ollut edes vaikeaa.
Minulla on sellainen polkupyörä, jota voi taluttaa.
Niiden valmistus on taidettu lopettaa tai sitten pyöräilevä ihminen on jalostunut niin, että jalat ovat surkastuneet eivätkä kykene kävelemään.
Kallon tilavuus on ainakin pienentynyt ilmanvastuksen minimoimiseksi.
Autotie on taas paljon nopeampi ja turvallisempi ilman pyöräilijöitä.
Suomalaisen geeniperinteenä on taipumus erakoitua ja toinen ihminen ahdistaa. Kaikille kuille ei ehdi selittämään, miksi minun ei pitäisi ottaa heitä huomioon vaan heidän pitää ottaa minut.
Se on perkeleenmoista, ettei edes pyöräily voi olla liikkumismuoto, jota kaikki muut väistää.
Mikä on autotie? Missä menee sitten bussitie?
Opit sen koulussa.
Liikennevalistusta on jokaisella luokalla ja peruskoulusta päästessäsi saatat osata termit ja jos olet noheva, niin ehkä lukea auttavasti. Prosenttilaskua et taida oppia ikinä.
Koulussa valehdellaan sitten, koska ei ole olemassa mitään autotietä. On olemassa tie ja sitten tien eri osia, kuten esim. ajorata.
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;
5) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta;
6) pientareella ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa;
7) ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa taikka pyöräkaistaa;
8) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;
9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;