Kaikella alla olevalla ei ole mitään merkitystä, pakottaminen on linjamme.
Maamme kielivarannon heikkous johtuu yksipuolisesta ja tehottomasta panostuksesta ruotsin pakollisuuteen peruskoulussa.
Mitäs jos saisi valita ruotsin sijaan jonkin isoista kielistä? Ja olisi kirjoitettava 2 kieltä vähintään. Romuttaisiko tämä Suomen kaupan Pohjoismaiden kanssa.
On hyvin yksinkertainen keino laajentaa vieraiden kielten oppimista, lopetetaan kylmänsodan aikainen pakkoruotsi-järjestelmä.
Pakollinen ruotsi pois, tilalle pakollinen kieli X eli itse valittu. Motivaatio kasvaisi, myös heillä jotka ruotsin ottaisivat kun luokan enemmistö ei olisi väkisin oppimassa taroeetonta pakkopullaa.
Kauppasuhteet Ruotsiin eivät yhtään kärsisi, osaajia riittäisi. Myöskin kaksikielisissä kunnissa riittäisi väkeä asiakaspalveluun, muualla tulkit ja google riittäisivät.
Taannoin oli juttu Vaasan nuorten yöelämästä, siinäkin nuoret sanoivat, että englannilla pärjää keskenään, siis ruotsin- ja suomenkieliset. Tähän sellainen huomio, että kyseiset nuoret ovat opiskelleet 9v pakkosuomea ja -ruotsia kykenemättä edes juttelemaan saman kaupungin toisen nuoren kanssa baarissa. Eikö se jo kerro riittävästi siitä, miten hyvin ja tehokkaasti pakkoruotsi/suomi toteuttaa "elävää kaksikielisyyttä"
Ruotsin kielen pakollisuus näivettää pikkuhiljaa koko kielipaletin ja vaikka sitä ei tarvitse kirjoittaa, siellä se möllöttää silti kaikilla pakollisena ja vie tilaa muilta kieliltä. Ei meillä voi olla enää varaa opettaa kaikille jotain pohjoista pikkukieltä.
Pakkoruotsi vie hapen muilta kieliltä. Hyvä malli olisi sellainen, jossa oppilaan olisi pakko opiskella kahta ei-äidinkieltä, mutta kielet saisi valita vapaasti.
Olen tehnyt aika paljon kansainvälisiä töitä. Ruotsissa ja Tanskassa tein töitä englanniksi, koska tiimissä oli Puolalaisia, Irlantilaisia ja Intialaisia paikallisten lisäksi. Näin on ollut omien kokemusten mukaan aina. Jotkut paikallisetkit ovat olleet vieraskielisiä. Maailma on välillä mennyt niin kansainväliseksi, että ainoa yhteinen kieli on usein englanti, kun työ on vähän monimutkaisempi ja porukka isompi.
Jos haluaa opiskella aineita, joista on myös työelämässä hyötyä, näkyy se väistämättä kielten opiskelulle jäävässä ajassa. Kuinka monella on aikaa opiskella kolmatta vierasta kieltä ruotsin ja englannin lisäksi?
Ruotsin oppiaineen nimi on toinen kotimainen kieli. Jos ruotsin sijaan voisi valita jonkun toisen kielen jo peruskoulussa, myös suomenruotsalaiset saisivat valita muun aineen kuin suomi. Meidän pakkoruotsi on suomenruotsalaisille pakkosuomi. Ei ideasi Suomen kauppaa varmaan romuttaisi, mutta se romuttaisi pikkuhiljaa suomenkielisten ja ruotsinkielisten yhteenkuuluvuudentunteen. Kieli kun yhdistää kansalaiset yhdeksi kansaksi."
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012242118.html
Maamme kielivarannon heikkous johtuu yksipuolisesta ja tehottomasta panostuksesta ruotsin pakollisuuteen peruskoulussa.
Mitäs jos saisi valita ruotsin sijaan jonkin isoista kielistä? Ja olisi kirjoitettava 2 kieltä vähintään. Romuttaisiko tämä Suomen kaupan Pohjoismaiden kanssa.
On hyvin yksinkertainen keino laajentaa vieraiden kielten oppimista, lopetetaan kylmänsodan aikainen pakkoruotsi-järjestelmä.
Pakollinen ruotsi pois, tilalle pakollinen kieli X eli itse valittu. Motivaatio kasvaisi, myös heillä jotka ruotsin ottaisivat kun luokan enemmistö ei olisi väkisin oppimassa taroeetonta pakkopullaa.
Kauppasuhteet Ruotsiin eivät yhtään kärsisi, osaajia riittäisi. Myöskin kaksikielisissä kunnissa riittäisi väkeä asiakaspalveluun, muualla tulkit ja google riittäisivät.
Taannoin oli juttu Vaasan nuorten yöelämästä, siinäkin nuoret sanoivat, että englannilla pärjää keskenään, siis ruotsin- ja suomenkieliset. Tähän sellainen huomio, että kyseiset nuoret ovat opiskelleet 9v pakkosuomea ja -ruotsia kykenemättä edes juttelemaan saman kaupungin toisen nuoren kanssa baarissa. Eikö se jo kerro riittävästi siitä, miten hyvin ja tehokkaasti pakkoruotsi/suomi toteuttaa "elävää kaksikielisyyttä"
Ruotsin kielen pakollisuus näivettää pikkuhiljaa koko kielipaletin ja vaikka sitä ei tarvitse kirjoittaa, siellä se möllöttää silti kaikilla pakollisena ja vie tilaa muilta kieliltä. Ei meillä voi olla enää varaa opettaa kaikille jotain pohjoista pikkukieltä.
Pakkoruotsi vie hapen muilta kieliltä. Hyvä malli olisi sellainen, jossa oppilaan olisi pakko opiskella kahta ei-äidinkieltä, mutta kielet saisi valita vapaasti.
Olen tehnyt aika paljon kansainvälisiä töitä. Ruotsissa ja Tanskassa tein töitä englanniksi, koska tiimissä oli Puolalaisia, Irlantilaisia ja Intialaisia paikallisten lisäksi. Näin on ollut omien kokemusten mukaan aina. Jotkut paikallisetkit ovat olleet vieraskielisiä. Maailma on välillä mennyt niin kansainväliseksi, että ainoa yhteinen kieli on usein englanti, kun työ on vähän monimutkaisempi ja porukka isompi.
Jos haluaa opiskella aineita, joista on myös työelämässä hyötyä, näkyy se väistämättä kielten opiskelulle jäävässä ajassa. Kuinka monella on aikaa opiskella kolmatta vierasta kieltä ruotsin ja englannin lisäksi?
Ruotsin oppiaineen nimi on toinen kotimainen kieli. Jos ruotsin sijaan voisi valita jonkun toisen kielen jo peruskoulussa, myös suomenruotsalaiset saisivat valita muun aineen kuin suomi. Meidän pakkoruotsi on suomenruotsalaisille pakkosuomi. Ei ideasi Suomen kauppaa varmaan romuttaisi, mutta se romuttaisi pikkuhiljaa suomenkielisten ja ruotsinkielisten yhteenkuuluvuudentunteen. Kieli kun yhdistää kansalaiset yhdeksi kansaksi."
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012242118.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
Dunja::
Minun ajatusmaailmaani rikastuttavat uudet asiat:
sanat, lauseet, kuvat, sanomalehdet, elokuvat, kirjat
Pakolla?
Tämähän kertoo kaiken pakon toimivuudesta.
Edes ruotsalaisuuden ydinaluella jossa kieli on elävä suomenkieliset nuoret ei opi yhtään sen paremmin kuin siellä missä kielivähemmistöä on nollasta yksittäisiin prosentteihin.
Samalla myös pakkosuomen taidot ovat surkeat vaikka sitä tulee joka tuutista ja kieli elää arjessa.
On todella ihmeellistä kuinka yhdellä pienellä puolueella voi olla tuollainen valta tuhota maan kielivaranto.
Taannoin oli juttu Vaasan nuorten yöelämästä, siinäkin nuoret sanoivat, että englannilla pärjää keskenään, siis ruotsin- ja suomenkieliset. Tähän sellainen huomio, että kyseiset nuoret ovat opiskelleet 9v pakkosuomea ja -ruotsia kykenemättä edes juttelemaan saman kaupungin toisen nuoren kanssa baarissa. Eikö se jo kerro riittävästi siitä, miten hyvin ja tehokkaasti pakkoruotsi/suomi toteuttaa "elävää kaksikielisyyttä"
Ja taas mennään.
"Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna sanoo, että ongelmat vieraiden kielten opiskelussa ovat rakenteellisia ja alkavat jo paljon ennen lukiota."
Rakenteellisia ja alkavat ennen lukiota, niin pakko jatkuu koko oppimispolun.
Kommenteissa on myös klassikko.
"Onhan myös ruotsinkielisillä se pakkosuomi kirjoitettavana, enkä ole nähnyt enkä kuullut mitään valituksia että se olisi kenellekään opiskelijalle "kova paikka" lukiossa tai peruskoulussakaan.
Pakkoruotsi ei vie tilaa muilta aineilta yhtään sen enempää kuin vaikkapa matematiikka vie tilaa kieliltä/reaalilta ja päin vastoin."
Vastauskin on juuri mitä pitää.
"Pakkosuomessa" on se etu, että sitä todennäköisesti joutuu ihan arjessaankin käyttämään, toisin kuin on ruotsin kielen laita yli 90% suomalaisista."
Linkki jäi.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012249395.html
"Hakamies on samoilla linjoilla kieltenopettajien liiton Vilkunan kanssa: juurisyyt kieltenopiskelun vähäisyyteen ovat peruskoulussa.
”Kun kunnat säästävät, ei ole tarjota valinnaisten kielten ryhmiä. Jos halutaan kasvattaa kansakunnan kollektiivista kielivarantoa, se ei voi lähteä lukiotasolta, vaan sen pitää lähteä alempaa”, Hakamies sanoo."
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012249395.html
"juurisyyt kieltenopiskelun vähäisyyteen ovat peruskoulussa."
Yhdenkään kieltenopetuksen ammattilaisen suusta ei pääse pakkosanaa, en ymmärrä miksi juurisyytä ei nosteta pöydälle.
Se pakko taitaa olla se isoin ongelma.
Eihän ihmiset tykkää mistään, mikä on pakko, pakollista.
Opiskelujen jälkeen voi ihan itse päättää, haluaako opiskella jotain lisää vai ei. Pakko loppuu, kun elämään kuuluvat pakolliset koulujen käynnit loppuvat.
Jos elämässään jotain kieltä tarvitsee käyttää, niin senhän sitten voi opetella oman tarpeen mukaan, siihen ei kukaan pakota.
Meidän opetusministeri puuhastelee pikkukielen kanssa ja muu oppiminen on romahtamassa, hyvin te vedätte.
Suomalaisnuorten heikko osaaminen näkyy jo työpaikoilla.
Kyselyn mukaan kolmannes yrityksistä kertoo nuorten työntekijöiden osaamisen heikentyneen.
Lista asioista jossa nuoret tarvitsevat lisäoppia ei sisältänyt kielitaitoa vieraillekielille.
https://www.hs.fi/visio/art-2000012251645.html