Hesari aloitti kielikeskustelun

Kaikella alla olevalla ei ole mitään merkitystä, pakottaminen on linjamme.


Maamme kielivarannon heikkous johtuu yksipuolisesta ja tehottomasta panostuksesta ruotsin pakollisuuteen peruskoulussa.

Mitäs jos saisi valita ruotsin sijaan jonkin isoista kielistä? Ja olisi kirjoitettava 2 kieltä vähintään. Romuttaisiko tämä Suomen kaupan Pohjoismaiden kanssa.

On hyvin yksinkertainen keino laajentaa vieraiden kielten oppimista, lopetetaan kylmänsodan aikainen pakkoruotsi-järjestelmä.

Pakollinen ruotsi pois, tilalle pakollinen kieli X eli itse valittu. Motivaatio kasvaisi, myös heillä jotka ruotsin ottaisivat kun luokan enemmistö ei olisi väkisin oppimassa taroeetonta pakkopullaa.

Kauppasuhteet Ruotsiin eivät yhtään kärsisi, osaajia riittäisi. Myöskin kaksikielisissä kunnissa riittäisi väkeä asiakaspalveluun, muualla tulkit ja google riittäisivät.

Taannoin oli juttu Vaasan nuorten yöelämästä, siinäkin nuoret sanoivat, että englannilla pärjää keskenään, siis ruotsin- ja suomenkieliset. Tähän sellainen huomio, että kyseiset nuoret ovat opiskelleet 9v pakkosuomea ja -ruotsia kykenemättä edes juttelemaan saman kaupungin toisen nuoren kanssa baarissa. Eikö se jo kerro riittävästi siitä, miten hyvin ja tehokkaasti pakkoruotsi/suomi toteuttaa "elävää kaksikielisyyttä"

Ruotsin kielen pakollisuus näivettää pikkuhiljaa koko kielipaletin ja vaikka sitä ei tarvitse kirjoittaa, siellä se möllöttää silti kaikilla pakollisena ja vie tilaa muilta kieliltä. Ei meillä voi olla enää varaa opettaa kaikille jotain pohjoista pikkukieltä.

Pakkoruotsi vie hapen muilta kieliltä. Hyvä malli olisi sellainen, jossa oppilaan olisi pakko opiskella kahta ei-äidinkieltä, mutta kielet saisi valita vapaasti.

Olen tehnyt aika paljon kansainvälisiä töitä. Ruotsissa ja Tanskassa tein töitä englanniksi, koska tiimissä oli Puolalaisia, Irlantilaisia ja Intialaisia paikallisten lisäksi. Näin on ollut omien kokemusten mukaan aina. Jotkut paikallisetkit ovat olleet vieraskielisiä. Maailma on välillä mennyt niin kansainväliseksi, että ainoa yhteinen kieli on usein englanti, kun työ on vähän monimutkaisempi ja porukka isompi.

Jos haluaa opiskella aineita, joista on myös työelämässä hyötyä, näkyy se väistämättä kielten opiskelulle jäävässä ajassa. Kuinka monella on aikaa opiskella kolmatta vierasta kieltä ruotsin ja englannin lisäksi?

Pakkoruotsi ei aiheuta mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta, päinvastoin.

Tämähän kertoo kaiken pakon toimivuudesta.
Edes ruotsalaisuuden ydinaluella jossa kieli on elävä suomenkieliset nuoret ei opi yhtään sen paremmin kuin siellä missä kielivähemmistöä on nollasta yksittäisiin prosentteihin.
Samalla myös pakkosuomen taidot ovat surkeat vaikka sitä tulee joka tuutista ja kieli elää arjessa.
On todella ihmeellistä kuinka yhdellä pienellä puolueella voi olla tuollainen valta tuhota maan kielivaranto.


Taannoin oli juttu Vaasan nuorten yöelämästä, siinäkin nuoret sanoivat, että englannilla pärjää keskenään, siis ruotsin- ja suomenkieliset. Tähän sellainen huomio, että kyseiset nuoret ovat opiskelleet 9v pakkosuomea ja -ruotsia kykenemättä edes juttelemaan saman kaupungin toisen nuoren kanssa baarissa. Eikö se jo kerro riittävästi siitä, miten hyvin ja tehokkaasti pakkoruotsi/suomi toteuttaa "elävää kaksikielisyyttä"
Äänestä

HS Mielipide 30.9.2010

Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

Rino Grünthal

Johanna Laakso

Anneli Sarhimaa

professoreita

Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti

(European Language Diversity for All)

***********

Yllä olevasta voidaan ymmärtää se fakta, että ruotsin kieli ei ole paikallinen kieli täällä, ja mielipide, että se ei haittaa ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Totta helvetissä se haittaa, eikä professorien mielipide merkitse mitään.