Tuli vastaan aika pysäyttävä kirjoitus vanhusten yksinäisyydestä.
Erityisesti jäi mietityttämään tilanne, jossa vanhuksella ei ole puhelinta, nettiä, tietokonetta tai televisiota – eikä kukaan lopulta huomaa, kun hän kuolee kotiinsa.
Miten tällaiset ihmiset pitäisi yhteiskunnassa huomioida? Aina kun ei läheisetkään ole tukena.
Kannattaa lukea tämä: https://www.heidihalonen.fi/2026/07/isani-kuoli-yksin-kotiinsa-kuinka-vanhus-voi-kadota-yhteiskunnalta-huomaamatta/
Erityisesti jäi mietityttämään tilanne, jossa vanhuksella ei ole puhelinta, nettiä, tietokonetta tai televisiota – eikä kukaan lopulta huomaa, kun hän kuolee kotiinsa.
Miten tällaiset ihmiset pitäisi yhteiskunnassa huomioida? Aina kun ei läheisetkään ole tukena.
Kannattaa lukea tämä: https://www.heidihalonen.fi/2026/07/isani-kuoli-yksin-kotiinsa-kuinka-vanhus-voi-kadota-yhteiskunnalta-huomaamatta/
Vastaukset 4
Vanhimmat
Totta. Sellainen on tämä aika.
On paljon säteilylle herkistyneitä ihmisiä. Kaikki eivät kykene käyttämään digipalveluja.
Heistäkin tulisi huolehtia.
On myös ihmisiä, joille digiasiat menevät yli ymmärryksen. Eräs ystäväni ei uskalla käyttää edes OTTOautomaattia.
Eikä aina kyse ole edes vanhuksista vaan ihan työikäisistä. Yksinäisyys ei tue taloutta eikä heikko talous auta digilaitteiden hallintaa. Ihminen voi olla kuin kivi joen pohjan pimeydessä. Emme tiedä hänestä mitään.