Liian kiusallista seikkaa Puolan historiassa.
Puolan Augustus liittoutui Venäjän Pietarin kanssa
Anonyymi-ap
42182
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tämä osuus puolalais-nationalistisissa historiahötöissä skipataan täysin.
Mutta ehkäpä se Lehian arjalais-slaavilaiben imperiumikin oli olemassa. Se vain yksinkertaisesti hävisi kilpailun Tartarian kanssa siitä kumpi saa ensin historiallisen marttyyrin kortin hautautumalla jättimäisen mutavyöryn alle sen jälkeen, kun Älykäs Suunnittelija eli Jumala nukahti kontrollipaneelin päälle.
Augustus Väkevää käsittelevä Encyclopedia-sivuston artikkeli kertoo näin millainen henkilö oli tämä Puolan kuningas, josta puolalaisten oma historiointi niin haluaa vaieta.
https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/augustus-ii-strong-saxony-and-poland-1670-1733
》Augustuksella oli suunnitelmana vallata Ruotsin [vuodesta 1629 eteenpäin] hallinnoima Liivinmaan seutu, jotta Augustus saisi satamia uuden kuningaskuntansa käyttöön, ja tämä tavoitteenaan [Augustus Väkevä] muodosti Ruotsin vastaisen liittouman Tanskan ja Venäjän kanssa vuonna 1699. Augustuksen hyökkäys Riikaan helmikuussa 1700 epäonnistui, mikä korosti Augustuksen vallan rajoja Puolassa. Ruotsi selätti Venäjän Narvassa ja Tanska aloitti omat rauhanneuvottelut.
》Ruotsin Kaarle XII (vallassa 1697 -1718) käänsi voimakkaan armeijansa Augustusta kohti. Jälkikäteen ajateltuna Kaarlen määrätietoisuudesta syrjäyttää Augustus koitui Venäjälle kriittinen tilaisuus koota asevoimansa uudelleen ja järjestellä ne uusiksi, lopulta voitokseen Ruotsia vastaan.
》Puolassa Augustuksen asevoimat kärsivät jäätäviä miestappioita ja tammikuussa 1704 ruotsalaiset syrjäyttivät hänet, kun puolalais-parlamentin tynkä valitsi kuninkaaksi Kaarlea mukailevan välikäden. Augustuksen saksilais-joukot jatkoivat taistelua, vain päätyäkseen kärsimään karkean tappion Fraustadtissa helmikuussa 1706. Ruotsin joukot miehittivät Saksia vuoden. Lopulta Venäjän voitto Ruotsia vastaan avasi Puolalle mahdollisuuden vapautua Ruotsin vaikutusvallasta vuonna 1709 ja Augustus pääsi takaisin valtaistuimelle.
》Vuonna 1715 Venäjä teki tyhjäksi puolalaisen Saksi-vastaisen liittouman aikeet, jotka vastustivat Augustuksen harkitsemattomia uudistuksia ja vuonna 1717 "Tyhmä Parlamentti" taipui Venäjän ehtoihin, jotka pitivät Augustuksen vallassa. Mutta diplomatian ohjaksissa oli tsaari Pietari Suuri ja hän ryhtyi toimenpiteisiin, joilla esti Augustusta muuttamasta Puolan monarkiaa perintösiirrynnälliseksi ja antamasta kruunua ainoalle lain silmissä oikeutetulla perilliselleen, Saksin Frederik Augustus Toiselle.
....
》Augustus oniitti mainetta aikansa uljaimpana hallitsijana ja hänen Dresdenin hoviaan luonnehtivat ilotulitusnäytökset, naamiaiset, turnajaiset, metsästystilaisuudet ja vuosittaiset juhlallisuudet kuten suurmainetta saanut Karnivaali. Kaikkien barokin ajan hallitsijoisen tavoin Augustus käytti näitä juhlamenoja tilaisuuksina kohentaa asemaansa ja neuvotella korkea-arvoisten vieraiden kanssa. ....... Augustuksen pohjimmaisia epäonnistumisia valtionpäämiehenä lieventävät, ironista kyllä, niiden hankkeiden kestävä arvo, joihin hän kulutti niin ylenpalttisesti. Hän perusti Meisseniin posliiniteollisuuden (vuonna 1710) ja laittoi alulle hankkeita, jotka muuttivat Dresdenin loistokkaaksi barokkipääkaupungiksi - "Elbe-joen Firenzeksi".《
Encyclopedia-sivuston lähteytys:
Karl Czok
August der Starke und seine Zeit: Kurfürst von Sachsen, König in Polen
(1997)
Wieland Held
Der Adel und August der Starke: Konflict und Konfliktaustrag zwischen 1694 und 1707 in Kursachsen
(1999)
Lindsey Hughes
Russia in the Age of Peter the Great
(1998)
Encyclopedia.com täsmentää Hughes'n teoksen fokukseksi Pietari Suuren ajat, mutta samalla Augustus saa samaisessa teoksessa jokseenkin yksityiskohtaisen käsittelyn.
Georg Pilz
August der Starke: Träume und Taten eines deutschen Fürsten
(1986)
Tony Sharp
Pleasure and Ambition: The Life, Loves, and Wars of Augustus the Strong
(2001)
Seitsenvuotisessa sodassa 1756-1763 Ruotsi ja Venäjä olivat samalla puolella Preussia vastaan. Siitä huolimatta, että ennen ja jälkeen tämän ajankohdan maat olivat taas sodassa keskenään.
Liittokunnat tulevat ja menevät.
Puola oli Virallisesti puolueeton Suuren Pohja sodan alussa
Suuren Pohjan sodan aikana (1700–1721) Puola-Liettua oli aluksi virallisesti puolueeton, mutta sen alueista tuli sodan päänäyttämö. Kuningas Augustus II Väkevä veti alueen mukaan sotaan käyttämällä Saksin henkilökohtaista armeijaansa, mikä aiheutti maata raunioittaneen tuhoisan sisällissodan ja mahdollisti Venäjän alueellisen mahdin laajentumisen.
"Puola oli Virallisesti puolueeton Suuren Pohja sodan alussa"
Käypä aikakoneella sanomassa tuo Ruotsin Kaarlelle. Pyydä samalla, että jättää sen baltiansaksalais-syntyisen Johan Patkulin rauhaan. :)
-Vertigo
Kyllä Kaarle sen tiesi.
Kyllä, anonyymitrolli tietää paljon paremmin kuin miljoona historiantutkijaa. :)
-Vertigo
Et sinä ole mikään historiantutkija 😄
Hyvä, että Augustus ei hyökännyt Ruotsin hallinnoimalle Liivinmaalle. Hyvä myös, että Augustus Väkevä ei ollut Puolan kuningas jo vuonna 1697. Vielä kun olisi jotain niinkin järkyttävää tapahtunut niinkin aikaisin vuosisadan vaihduttua 1700-luvulle kuin helmikuinen Riian taistelu.😄
https://www.worldhistory.org/Great_Northern_War/
-Vertigo
Hehehe älä horise joutavia😜
Niin, ehkäpä kommenttikin olikin ironiaa.
Tai sitten Augustus Väkevä oli vain lomailemassa Riiassa ja odotti, että Tanska saisi Kaarlen taltutettua. ;)
-Vertigo
Ei, kyllä sinä yrität nyt vaan päteä asiassa, josta olet autuaan tietämätön.
"Ei, kyllä sinä yrität nyt vaan päteä asiassa, josta olet autuaan tietämätön."
Pakkohan se nyt on uskoa, että Augustus ei ollutkaan Puolan kuningas jo vuodesta 1697, kun anonyymi ekspertti näin sanoo.
Kai se myös pitää uskoa, että Augustus oli vain lomailemassa Riiassa, vaikka oli sopinut Pietarin kanssa sotajärjestelyistä. Mitä nyt Ruotsin kuningas sattui hyökkäämään hallintansa alaiseen Liivinmaan Riikaan kun Augustus, joka siis ei ollut hyökännyt Liivinmaalle, sattui olemaan siellä muuten vaan helmikuussa 1700. Kaiken tämän todistaa se, etyä Grodnon kampanja tapahtui 5 vuotta myöhemmin.
Millä hötöillä olet keksinyt nuo mysteerikausaliteetit? :)
-Vertigo
Niin, en minä vain näe miten sinä sait Puolan kuninkaana toimineen Augustuksen läsnäolon Liivinmaalta kumottua helmikuulta 1700.
Ei kun nyt minä tajusin. Lausumalla 'simsalabim' ja 'abrakadabra' sait muutettua historiaa niin, että Kaarle hyökkäsi itse hallinnoimalleen Liivinmaalle käydäkseen taisteluita täysin satunnaisten ukkeleiden kanssa, jotka eivät taistelleet oikeasti kenenkään puolella. 🤣
-Vertigo
Ironialla teen sinusta pilaa.🤣
-Vertigo
Eli mielestäsi ironiaa on se, että keksit asioita, joita sitten väität minun kirjoittamikseni?😂
Sinäkö et ole niin tehnyt? :)
-Vertigo
Kas kummaa, kun itse siitä kirjoitin:
"Anonyymi00011
2026-08-18 13:16:38
August Toinen teki Pietari Suuren kanssa henkilökohtaisen sopimuksen, Puolahan oli nimellisesti tasavalta, eikä Sejm hyväksynyt liittoutumista."
Vai voi näennäisen demokraattisesti valittu johtaja silti toimia alamaistensa tahtoa vastaan! Mikä hirvittävä paljastus! 🙂
-Vertigo
” Puolan Augustus liittoutui Venäjän Pietarin kanssa
Liian kiusallista seikkaa Puolan historiassa.”
Ihmekös tuo? Tiettävästi myös Stalin liittoutui Hitkerin kanssa ja se kohautti silloista maailmaa!
Molotov–Ribbentrop-sopimus oli Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka allekirjoitettiin Moskovassa 23. elokuuta 1939.
Nimensä se sai maiden ulkoministerien Vjatšeslav Molotovin ja Joachim von Ribbentropin mukaan.
Sopimuksen julkinen osa oli kymmenvuotinen hyökkäämättömyyssopimus, mutta sen merkittävin osa oli salainen lisäpöytäkirja, jossa osapuolet jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin:
Neuvostoliiton etupiiriin määriteltiin Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia (Moldova) sekä Puolan itäosat. Myöhemmällä rajanmuutossopimuksella myös Liettua siirrettiin Neuvostoliitolle.
Saksan etupiiriin kuuluivat Puolan länsiosat.
HeHe olet sinä vaan melkoinen sherlokki, kun tuollaisen jutun sait selville 😄
Et ollutkaan ainakaan kahteen päivään tuosta mitään kopioinut 🤪
August Toinen teki Pietari Suuren kanssa henkilökohtaisen sopimuksen, Puolahan oli nimellisesti tasavalta, eikä Sejm hyväksynyt liittoutumista.
Joten Puola oli sodan alussa muodollisesti puolueeton.
https://en.wikipedia.org/wiki/Campaign_of_Grodno
https://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_invasion_of_Poland_(1701–1706)
Grodnon kampanja oli vasta vuonna 1705 eikä muuta sitä miksi Puolan kuningas oli Riiassa helmikuussa 1700. :)
-Vertigo
Hehehe et sitten näköjään ymmärtänyt lukea noita Wikipedia-artikkeleita.😁
Saitko vieläkään ratkaistua mysteeriä siitä mitä Puola-Saksin Augustus oli tekemässä Liivinmaalla Riiassa helmikuussa 1700?
Oliko kenties jotain tekemistä Ruotsin kuninkaan kuolemantuomiota paenneen baltiansaksalaisen herrasmiehen järjestämän tapaamisen kanssa Rava-Ruskassa? ;)
Onneksi tuo Grodnon kampanja 5 vuotta myöhemmin loihtii sen mysteerikausaliteetin, joka muuttaa kaiken retroaktiivisesti. Kiitos Johann Patkul ja Otto Arnold von Paykull!
-Vertigo
Mitä oikein intät?
Siinä on linkit esitetty joissa kyllä kerrotaan, että Puola oli muodollisesti neutraali Suuren pohjan sodan alussa.
Ja lähdeviittaukset kyllä löytyy noista Wikipedia-artikkeleista.
Sitähän sinä intät, että Puolan kuningas Augustus katoaa retroaktiivisesti Riiasta helmikuussa 1700, koska 5 vuotta myöhemmin on Grodnon kampanja.
Näin ollen väität Kaarlen hyökänneen itse hallinnoimalleen Liivinmaalle nimettömien ukkeleiden kimppuun ilman sen kummempaa syytä.
Ehkäpä 'simsalabim' ja 'abrakadabra' selittävät tämän mysteerikausaliteettivelhouden.😁
-Vertigo
"Näin ollen väität Kaarlen hyökänneen itse hallinnoimalleen Liivinmaalle nimettömien ukkeleiden kimppuun ilman sen kummempaa syytä."
Hahaha ihan on sinun ikiomia sekavia horinoitasi 🤪
Vielä kun minä käyttäisin ironiaa tehdäkseni pilaa sinusta, koska Puolan ja Ruotsin kuninkaat tukkanuottasilla Riiassa helmikuussa 1700 on sinulle liian häiritsevää noteerata.🤣
-Vertigo
Hehehe niinkö luulet?
Todellisuudessa minä kirjoitin näin:
"Anonyymi00011
2026-08-18 13:16:38
August Toinen teki Pietari Suuren kanssa henkilökohtaisen sopimuksen, Puolahan oli nimellisesti tasavalta, eikä Sejm hyväksynyt liittoutumista."
Ja siinä on asiaa selvitetty, PDF -tiedosto on ladattavissa:
https://www.researchgate.net/publication/367500536_Difficult_alliance_Polish-Lithuanian_Commonwealth_and_Russia_against_Sweden_during_the_Great_Northern_War_1700-1721_-_an_introduction_to_the_problematic
Ehkäpä Kmelnitskin kapinan muistokin kummitteli sen verran, että sen toistumista vastaan oli puolalais-joukkoja sidottuina Ukrainassa.
-Vertigo
Kyllä minäkin ensin ajattelin, että tämän kuvan täytyy olla photoshopattu:
https://edition.cnn.com/interactive/2018/06/politics/trump-kim-summit-cnnphotos/
Siitä voi sienten käyttäjäkin lukea:
With the outbreak of the Great Northern War (1700–1721), the Polish–Lithuanian Commonwealth was officially outside the fighting parties (Denmark, Saxony and Russia against Sweden), despite the fact that the main burden of hostilities was on its territory
https://www.researchgate.net/publication/367500536_Difficult_alliance_Polish-Lithuanian_Commonwealth_and_Russia_against_Sweden_during_the_Great_Northern_War_1700-1721_-_an_introduction_to_the_problematic
"Siitä voi sienten käyttäjäkin lukea"
Hyvä kun tiedät sentään kuka olet, vaikka ilmiselvän ironian tajusi on naurettavan olematon.
"Virallisesti" ei muuta tosiasiaa, että Augustus oli Puolan kuningas jo vuodesta 1697 ja hän taisteli Kaarlen kanssa Riiassa jo helmikuussa 1700.
Samasta linkkaamastasi tutkimus-artikkelista:
... Poland and Lithuania also counted on Russia’s help in regaining the Baltic lands occupied by Sweden, which were also sought by the Polish king and the Saxon elector Augustus II. The Polish–Lithuanian Commonwealth also counted on support in the event that Turkey tried to take back Ukrainian lands from it. ...
...
Christian V (and from 1699 his heir Frederick IV), the Saxon elector, and also since 1697 the Polish king Augustus II and Russian Tsar Peter I were intending to defeat Swedish king Charles XII, who was young andseemed to be inexperienced in military tactics. Each of the allies counted on either gaining new or restoring lost territories having currently belonged to Sweden. ...
-Vertigo
Yleensähän tapana onkin sanoa harhaanjohtavasti, että jokin maa hyökkäsi tai ylipäätään se-ja-se maa teki sitä-ja-sitä, vaikka kyse olisikin 'vain' hallitsijan toimista. Ehkäpä emme voikaan ikinä sanoa mitään kriittistä minkään maan historiasta itsessään. Pitää puhua törppöilevistä hallitsijoista. :)
Miten olisi:
When Augustus II invaded Livonia in 1700 he had reason to hope for Polish support. His coronation charter included a promise to reconquer the lands lost to the Commonwealth since 1620 and his planned seizure of Riga was intended to present his new subjects with a fait accompli. He had discussed the plan with a small group of senators, including the primate, cardinal Michal Radziejowski, and Polish treasurer Hieronim Lubomirski. Believing that he had their permission for his Livonian policy, he summoned the Senate Council in May 1700 to approve war against Sweden. The Council, however, with Radziejowski’s encouragement, opposed the Commonwealth’s involvement in the war.
Merkittävänä seikkana puolalais-armeijaa oli sidottuna Ukrainaan estämään Kmelnitskin kapinan kaltaisten raakuuksien toistuminen:
Most of the Polish army was in the Ukraine, where the outbreak of Semen Palii’s revolt threatened a return to the savagery of the 1650s.
https://warhistory.org/article/the-great-northern-war-in-the-polish-lithuanian-commonwealth-i
-Vertigo
""Virallisesti" ei muuta tosiasiaa, että Augustus oli Puolan kuningas jo vuodesta 1697 ja hän taisteli Kaarlen kanssa Riiassa jo helmikuussa 1700."
Miksi jankkaat asiasta, mikä on ollut koko ajan tiedossa?
Miksi ylipäätään väittää minkään maan missään vaiheessa historiaa tehneen mitään, ml. hyökänneen toiseen maahan, ikään kuin kollektiivisena muurahaispesänä jos voi puhua tarkemmin tietyn hallitsijan toimista? 🙂
-Vertigo
Asia oli niin, että Augustus II oli kahden maan hallitsija.
Puola oli virallisesti tasavalta, ja Puolan kuningas valittiin vaaleilla ja Augustus II halusi liittää Ruotsin Puolalta valtaamat maat omiin perintömaihinsa.
Saksi oli alusta lähtien mukana Ruotsin vastaisessa liittoumasta, mutta Puola ei virallisesti.
Ikään kuin vaaleilla vaalittu hallitsija voisi myös toimia alamaistensa tahtoa vastaan, shokki ja hirvitys! :)
Kuinkas ollakaan, jotkut puolalaiset jopa ottivat ruotsalaiset miehittäjät vastaan mieluummin. Mutta tämä unohdetaan sopivasti kun pitää huutaa valitusvirttä siitä kuinka Puola on aina joutunut miehitetyksi jne.
Ja sitten puolalaisten kesken syttyi sisällissota kreivin aikaan ja Augustuksen joukot Kaarlea sitomassa antoikin Pietarille komean tilaisuuden omien sotajoukkojensa uudelleenkoontiin.
-Vertigo
"Ikään kuin vaaleilla vaalittu hallitsija voisi myös toimia alamaistensa tahtoa vastaan, shokki ja hirvitys! :)"
No silläpä Augustus II nimenomaan halusi liittää Ruotsin Puolalta valloittamat maat osaksi omia perintömaitaan, nimenomaan Saksin vaaliruhtinaan ominaisuudessa.
Augustus II kyllä yritti muuttaa Puolan kuninkuutta perinnölliseksi, siinä onnistumatta.
https://www.britannica.com/biography/Augustus-II
Ei näköjään ollut Puolan kuninkaan sotaretkellä Liivinmaalle hirveästi kannatusta.
Hyvä, että Puola itse ei ole edeltävän vuosisadan aluilla hyödyntänyt Venäjän kaoottista tilaa laittaakseen vale-dimitrejä istuimelle ja sitten vielä harrastanut tuhopolttoja siinä ohessa. Sehän vasta omiaan olisi saamaan aikaan närää. :)
Seeing no other way to defeat the enemy, the Polish troops decided to set fire to the city. The fires in Moscow continued for three days. They and the massacre staged by the Poles killed (according to various estimates) 60-100 thousand Muscovites, including 6-7 thousand civilians during the first day in Kitay-gorod alone. Those events resulted in the fall of the uprising and secured Polish rule in the city for more than another year.
https://en.wikipedia.org/wiki/Moscow_Uprising_(1611)
Popular discontent had increased by early 1611, and many sought to end the Polish occupation. Polish and German mercenaries suppressed riots in Moscow from 19 to 21 March 1611, massacring 7,000 people and setting the city on fire.
...
On 22 September 1612, the Poles and Lithuanians took and burned Vologda killing and capturing many of its inhabitants; many other cities were also devastated or weakened.
https://en.wikipedia.org/wiki/Time_of_Troubles#Polish_and_Swedish_intervention
P. S. Olivat sentään sekä Augustus että Pietari hienon posliinin ystäviä, kun antoivat alun sellaisille aarteille kuin Meissen ja Lomonosov.
-Vertigo
Aijaijaijaijai, nyt teurastettiin määkivän puolalaismarttyyrin pyhä lehmä.