Tuusniemen palstalla keskustelu on heleppoo, kunhan muistaa ensimmäisen säännön: ite asiassa ei kannata viipyä liian pitkään, ettei keskustelu vahingossa valmistu.
Jos joku on eri mieltä, kysy miksi se suuttui.
Jos se perustelee kantansa, sano että tulipa pitkä sepustus.
Jos vastaa lyhyesti, toteat ettei löytynyt perusteluja.
Jos vastaa heti, se päivystää palstalla.
Jos vastaa huomenna, se mietti vastausta koko yön.
Jos käyttää kirjakieltä, epäile ulkopuolista apua.
Jos kirjottaa murteella, huomauta kirjoitusvirheistä.
Jos kysyy lähdettä, käske googlata.
Jos antaa lähteen, älä avaa sitä.
Jos myöntää olleensa väärässä, muistuta asiasta seuraavat kolme vuotta.
Jos ei myönnä, ilmoita ettei sen kanssa voi keskustella.
Jos joku kysyy, että mitä tekemistä tällä kaikella on aloituksen kanssa, siihen on vanha savolainen yleisvastaus:
"Suattaahan tuo liittyä, vuan suattaapi olla liittymättäkkii. Riippuu vähä siitä, kumpi tässä on oikeessa."
Ja kun omat perustelut loppuvat, ei hättee. Tuusniemen palstalla keskustelu ei siihen lopu – siitä se vasta alakaa.
Voi vastata esimerkiksi:
"Seli seli."
Se on kätevä perustelu, koska sitä vastaan on hankala esittää lähdettä.
Ja muistakkee palstan tärkein perinne:
Viimeisen sanan saaminen ei vielä tarkoita, että olisit oikeassa.
Mutta kyllä se kummasti siltä tuntuu. 😄
Että eikun kommentoimaan. Asia suattaapi selvitä, vuan elä suotta kiirehi.
Jos joku on eri mieltä, kysy miksi se suuttui.
Jos se perustelee kantansa, sano että tulipa pitkä sepustus.
Jos vastaa lyhyesti, toteat ettei löytynyt perusteluja.
Jos vastaa heti, se päivystää palstalla.
Jos vastaa huomenna, se mietti vastausta koko yön.
Jos käyttää kirjakieltä, epäile ulkopuolista apua.
Jos kirjottaa murteella, huomauta kirjoitusvirheistä.
Jos kysyy lähdettä, käske googlata.
Jos antaa lähteen, älä avaa sitä.
Jos myöntää olleensa väärässä, muistuta asiasta seuraavat kolme vuotta.
Jos ei myönnä, ilmoita ettei sen kanssa voi keskustella.
Jos joku kysyy, että mitä tekemistä tällä kaikella on aloituksen kanssa, siihen on vanha savolainen yleisvastaus:
"Suattaahan tuo liittyä, vuan suattaapi olla liittymättäkkii. Riippuu vähä siitä, kumpi tässä on oikeessa."
Ja kun omat perustelut loppuvat, ei hättee. Tuusniemen palstalla keskustelu ei siihen lopu – siitä se vasta alakaa.
Voi vastata esimerkiksi:
"Seli seli."
Se on kätevä perustelu, koska sitä vastaan on hankala esittää lähdettä.
Ja muistakkee palstan tärkein perinne:
Viimeisen sanan saaminen ei vielä tarkoita, että olisit oikeassa.
Mutta kyllä se kummasti siltä tuntuu. 😄
Että eikun kommentoimaan. Asia suattaapi selvitä, vuan elä suotta kiirehi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lisäyksenä aloitukseen.
Nyt saa naljailla! 😄
Tämän ketjun tarkoitus on olla hupikeskustelu Tuusniemen palstan kommentointikulttuurista. Piiikittelyä, savolaista kieroutta ja sanallista vääntöä saa harrastaa. Henkilökohtaiset solvaukset, uhkailut ja muut ylilyönnit jätetään kuitenkin eri kilpailulajiin.
Muistakaa että Savo-Karjalan suvut ovat Suomen vanhimpia. Muut ovat mamuja.
No niin, käyttöohje unohti näköjään yhden tärkeän kohdan:
Jos aloituksen aiheena on kommentointi, aloita keskustelu Savo-Karjalan suvuista ja maahanmuutosta. 😄
Ei siinä mittään. Tuusniemen palstalla aiheesta toiseen siirtyminen näyttää käyvän niin sukkelaan, ettei siinä ennätä edes vilikkua käyttää.
Suattaapi tämäkin liittyä aloitukseen, vuan vielä en oo keksiny miten. 😄
Arvottoman asunnon pienituloisen omistajan kannattaisi myydä asuntonsa ja alkaa asumistuen nauttijaksi. Jää enemmän käyttörahaa. Huolet omistamisesta jää taakse. On helpompaa reagoida muuttuviin tilanteisiin, esim.muuttaminen on helpompaa.
Otetaan konkreettinen esimerkki itä-suomalaisesta kunnasta. Vanhahkosta taloyhtiöstä kaksion yhtiövastike rapiat 400 e/kk ja siihen sähkö päälle. Vuokra vastaavan tasoisse 440 e/k ja siihen vesimaksu ja sähkö päälle. Asumistuki 263 e/kk. Eli vuokralla asumiseen menee 177 e/k + vesi verrattuna omistusasunnon 400 e/kk + sähkö.
Vanhoissa taloyhtiöissä voi olla korjaustarpeita ja yleensä näkyy alhaisempana yhtiö/rahoitusvastikkeena verrattuna korjaukset läpikäyneisiin. Asunnon arvo ei kuitenkaan nouse ja vuokraan ei pysty siirtämään kuluja.
Kelapummien luvattu maa.
"Arvottoman asunnon pienituloisen omistajan kannattaisi myydä asuntonsa ja alkaa asumistuen nauttijaksi. Jää enemmän käyttörahaa. Huolet omistamisesta jää taakse. On helpompaa reagoida muuttuviin tilanteisiin, esim.muuttaminen on helpompaa.
Otetaan konkreettinen esimerkki itä-suomalaisesta kunnasta. Vanhahkosta taloyhtiöstä kaksion yhtiövastike rapiat 400 e/kk ja siihen sähkö päälle. Vuokra vastaavan tasoisse 440 e/k ja siihen vesimaksu ja sähkö päälle. Asumistuki 263 e/kk. Eli vuokralla asumiseen menee 177 e/k + vesi verrattuna omistusasunnon 400 e/kk + sähkö.
Vanhoissa taloyhtiöissä voi olla korjaustarpeita ja yleensä näkyy alhaisempana yhtiö/rahoitusvastikkeena verrattuna korjaukset läpikäyneisiin. Asunnon arvo ei kuitenkaan nouse ja vuokraan ei pysty siirtämään kuluja."
No niin, käyttöohjeeseen taas uusi kohta:
Jos aloituksessa keskustellaan Tuusniemen palstan kommentoinnista, siirry asuntojen yhtiövastikkeisiin ja asumistukeen. 😄
Täytyy myöntää, että tätä juonenkäännettä en osannut aloitusta kirjoittaessa ennakoida.
Suattaapi tämä liittyä aiheeseen, vuan nyt tarvittais jo savolaistakin kierompi selitys siihen, miten kommentoinnista päästiin kaksion yhtiövastikkeeseen. 😄
Ja taas käyttöohje täydentyi. 😄
Toinen esittää pitkän laskelman omistusasumisesta, vuokrasta ja asumistuesta.
Vastaukseksi: "Kelapummien luvattu maa."
Ei laskuvirhettä, ei vasta-argumenttia eikä omaa laskelmaa – mutta kahdella sanalla saatiin kokonainen ihmisryhmä mukaan keskusteluun.
Tuusniemen palstan tehokkuuskurssi jatkuu: miksi perustella, kun voi leimata. 😄
Mikä ihmisryhmä?
"Tuusniemen palstalla keskustelu on heleppoo, kunhan muistaa ensimmäisen säännön: ite asiassa ei kannata viipyä liian pitkään, ettei keskustelu vahingossa valmistu.
Jos joku on eri mieltä, kysy miksi se suuttui.
Jos se perustelee kantansa, sano että tulipa pitkä sepustus.
Jos vastaa lyhyesti, toteat ettei löytynyt perusteluja.
Jos vastaa heti, se päivystää palstalla.
Jos vastaa huomenna, se mietti vastausta koko yön.
Jos käyttää kirjakieltä, epäile ulkopuolista apua.
Jos kirjottaa murteella, huomauta kirjoitusvirheistä.
Jos kysyy lähdettä, käske googlata.
Jos antaa lähteen, älä avaa sitä.
Jos myöntää olleensa väärässä, muistuta asiasta seuraavat kolme vuotta.
Jos ei myönnä, ilmoita ettei sen kanssa voi keskustella.
Jos joku kysyy, että mitä tekemistä tällä kaikella on aloituksen kanssa, siihen on vanha savolainen yleisvastaus:
"Suattaahan tuo liittyä, vuan suattaapi olla liittymättäkkii. Riippuu vähä siitä, kumpi tässä on oikeessa."
Ja kun omat perustelut loppuvat, ei hättee. Tuusniemen palstalla keskustelu ei siihen lopu – siitä se vasta alakaa.
Voi vastata esimerkiksi:
"Seli seli."
Se on kätevä perustelu, koska sitä vastaan on hankala esittää lähdettä.
Ja muistakkee palstan tärkein perinne:
Viimeisen sanan saaminen ei vielä tarkoita, että olisit oikeassa.
Mutta kyllä se kummasti siltä tuntuu. 😄
Että eikun kommentoimaan. Asia suattaapi selvitä, vuan elä suotta kiirehi."
Siinähän se tuli tuoteselostus ja sisällysluettelo itsestäsi.
Samaa kuin vikaa kuin metsämanilla, samojen sanojen toistoa ja pulinaa kuin kevätpurolla.
Eikä mitään sanomaa.
"Tuulla reotoo ja tuolla jo sattaa metän takana:
Niin se usessein kesällä tekköö.
Seli seli.
"Siinähän se tuli tuoteselostus ja sisällysluettelo itsestäsi.
Samaa kuin vikaa kuin metsämanilla, samojen sanojen toistoa ja pulinaa kuin kevätpurolla.
Eikä mitään sanomaa.
"Tuulla reotoo ja tuolla jo sattaa metän takana:
Niin se usessein kesällä tekköö."
No nyt päästiin jo käyttöohjeen käytännön harjoitukseen. 😄
Aloituksessa naljaillaan siitä, kuinka itse asian sijasta aletaan arvioida kirjoittajaa – ja vastaukseksi tuli kirjoittajan "tuoteselostus", vertaus Metsa Maniin sekä arvio pulinan määrästä.
Eli käyttöohjeesta taisi unohtua yksi kohta:
Jos et keksi mitä vastata itse asiaan, kerro millainen kirjoittaja mielestäsi on ja vertaa varmuuden vuoksi johonkin tubettajaan.
Kiitos käytännön demonstraatiosta. Tätä kohtaa ei tarvinnutkaan keksiä itse. 😄
Vuan suattaahan aloituksessa olla joku vääräkin kohta. Kerro mikä, niin keskustellaan siitä – jos ei satu pulina viemään mennessään.
No sieltähän löyty ensimmäinen tunnollinen käyttöohjeen käyttäjä. 😄
Ei tarvinnut edes soveltaa, kun kommentoija nappasi valmiin "Seli seli" -vastauksen suoraan ohjekirjasta.
Tässä on selvästi ihminen, joka ei tuhlaa sanoja perusteluihin, kun mielipidekin voidaan toimittaa kahdella sanalla.
Savolaisittain ajatellen tämä on tehokasta keskustelua: mitään ei perustella, mitään ei tarvitse kumota ja silti tulloo tunne, että vastattua tuli. 😄
Jatka samaan malliin. Seuraavalla kierroksella saat jo valita ihan itse sanat.
Eikö nyt löydykään enempää vittuilua?
Ja jos tuntuu ettei enää osaa sanoa mitään, niin kannattaa sanoa ”mitä sinä olet tenynnä maalouvven hyväksi”
Tuo on kyllä tärkeä lisäys käyttöohjeeseen. 😄
Jos perustelut loppuvat kokonaan, kysy: "Mitä sinä olet tehynnä maalouvven hyväksi?"
Toimii erityisen hyvin silloin, kun keskustelun aiheella ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa.
Ja jos toinen erehtyy vastaamaan kysymykseen, voi aina kysyä, mitä se on tehnyt metsätalouden hyväksi.
Kyllä tällä konstilla keskustelu jatkuu, vaikka alkuperäinen aihe olisi hävinnyt jo kolme kommenttia sitten. 😄