Artikkeli Espanjan sisällissodasta (1936-39):
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012173000.html
Uhrimäärältään Espanjan sisällisota ylitti Suomen 1918 sodan, mutta tokihan Espanja on väkirikkaampi maa ja sen sota myös kesti vuosissa sen, mitä sota Suomessa kuukausia.
Sisällissota on Espanjassa yhä kiistanalainen puheenaihe, vaikka aika on jo alkanut parantaa haavoja. Samanlainen prosessi käytiin Suomessa, ja koska yksikään tuohon sotaan osallistunut ei ole enää elossa, on tapahtumaa osattu jo lähestyä kiihkottomammin.
Silti on aikaista sanoa, että 1918 tapahtumia olisi kaikkialla Suomessa osattu käsitellä loppuun asti. Joensuun Siilaisten metsässä, kaupungin alueella, makaa yhä joukkohaudassa täsmentämätön määrä 1918 uhreja:
https://www.itasuomalainen.fi/uutiset--politiikka/kunnostusta-ja-kunnioitusta-vuoden-1918-tapahtumapaikoille-siilaisella-6.93.6577.858d02807f
"Vuoden 1918 loppupuolella punaisten hautapaikka avattiin, ja omaiset saivat noutaa ruumiit kotiseurakuntiensa hautausmaille vietäviksi. Joulukuun 1918 ja tammikuun 1919 aikana kotiseurakuntiinsa haudattiin ainakin puolet Siilaisella teloitetuista."
Siilaisten teloituspaikalle pystytetyssä Elonpirta -muistomerkissä on 28 nimeä. Metsässä makaa yhä ehkä toistakymmentä suomalaista vainajaa, joiden oikea paikka olisi hautausmaalla.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15634022/paljonko-siilaisten-punahaudassa-suomalaisia
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012173000.html
Uhrimäärältään Espanjan sisällisota ylitti Suomen 1918 sodan, mutta tokihan Espanja on väkirikkaampi maa ja sen sota myös kesti vuosissa sen, mitä sota Suomessa kuukausia.
Sisällissota on Espanjassa yhä kiistanalainen puheenaihe, vaikka aika on jo alkanut parantaa haavoja. Samanlainen prosessi käytiin Suomessa, ja koska yksikään tuohon sotaan osallistunut ei ole enää elossa, on tapahtumaa osattu jo lähestyä kiihkottomammin.
Silti on aikaista sanoa, että 1918 tapahtumia olisi kaikkialla Suomessa osattu käsitellä loppuun asti. Joensuun Siilaisten metsässä, kaupungin alueella, makaa yhä joukkohaudassa täsmentämätön määrä 1918 uhreja:
https://www.itasuomalainen.fi/uutiset--politiikka/kunnostusta-ja-kunnioitusta-vuoden-1918-tapahtumapaikoille-siilaisella-6.93.6577.858d02807f
"Vuoden 1918 loppupuolella punaisten hautapaikka avattiin, ja omaiset saivat noutaa ruumiit kotiseurakuntiensa hautausmaille vietäviksi. Joulukuun 1918 ja tammikuun 1919 aikana kotiseurakuntiinsa haudattiin ainakin puolet Siilaisella teloitetuista."
Siilaisten teloituspaikalle pystytetyssä Elonpirta -muistomerkissä on 28 nimeä. Metsässä makaa yhä ehkä toistakymmentä suomalaista vainajaa, joiden oikea paikka olisi hautausmaalla.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15634022/paljonko-siilaisten-punahaudassa-suomalaisia
Vastaukset 3
Vanhimmat
Espanjan sisällissodan (1936–1939) kokonaiskuolleen määrästä ei ole täysin yksimielistä lukua, mutta historioitsijoiden arviot liikkuvat yleensä 500 000 – 1 000 000 ihmisen välillä.
Tähän lukemaan lasketaan rintamalla kaatuneet, poliittisen terrorin uhrit, pommituksissa kuolleet siviilit sekä nälkään ja tauteihin menehtyneet.
Kuolemansyyt ja jakautuma:
Sotilastappiot rintamalla: Noin 200 000 – 300 000 sotilasta kaatui taisteluissa.
Poliittinen terrori ja teloitukset:
Kansallismielisten (Francon puolalaisten) "valkoinen terrori":
Arviolta 100 000 – 200 000 ihmistä teloitettiin sodan aikana ja välittömästi sen jälkeen. Teloitukset ja poliittiset vainot jatkuivat vielä vuosia sodan päättymisen jälkeen.
Tasavaltalaisten "punainen terrori":
Arviolta 38 000 – 50 000 ihmistä (kuten pappeja, maanomistajia ja Francon kannattajiksi epäiltyjä) teloitettiin.
Siviiliuhrit ja muut syyt:
Noin 100 000 – 200 000 siviiliä kuoli ilma- ja tykistöpommikoneiden iskuissa (esim. Guernican pommitus) sekä sodan aiheuttamaan aliravitsemukseen ja tauteihin.
Lisäksi sota ajoi maanpakoon arviolta 400 000 – 500 000 espanjalaista, joista monet eivät koskaan palanneet kotimaahansa.
Suomen sisällissodassa vuonna 1918 menehtyi kaikkineen noin 36 600 – 37 000 ihmistä. Uhrien määrä oli maan silloiseen väkilukuun (noin 3,1 miljoonaa) suhteutettuna erittäin suuri – noin 1,2 % koko väestöstä.
Sodan poikkeuksellisin piirre oli se, että valtaosa uhreista ei kaatunut taisteluissa, vaan menehtyi taisteluiden ulkopuolella teloituksissa sekä vankileireillä nälkään ja tauteihin.
Keskeiset kuolinsyyt tarkemmin
Taistelutappiot: Taisteluissa menehtyi suhteellisen pieni osa kaikista uhreista (noin 25 %). Suurimmat ja verisimmät taistelut käytiin Tampereella, Viipurissa ja Lempäälässä.
Poliittinen terrori (teloitukset):
Valkoinen terrori:
Valkoisten tekemissä teloituksissa ja puhdistuksissa (erityisesti sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen) ammuttiin yli 7 000 punaista tai sellaiseksi epäiltyä.
Punainen terrori:
Punaiset teloitivat sodan aikana rintamien takana noin 1 600 valkoista tai heidän kannattajakseen katsottua henkilöä.
Vankileirit:
Sodan päätyttyä toukokuussa 1918 valkoiset sulkivat noin 80 000 punaista vankileireille. Kesän 1918 aikana heikko hygieniataso, kulkutaudit (kuten espanjantauti ja pikkurokko) sekä akuutti elintarvikepula johtivat yli 11 000 vangin kuolemaan
Sotasurmat vuonna 1918
Kuolintavan ja osapuolen mukaan
PUNAISET
Kuolintapa
Kaatunut 5.199
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7.370
Kuollut vankileirillä 11.652
Kuollut vankileiriltä vapauduttuaan 607
Kadonnut 1.767
Muut kuolintavat 443
YHTEENSÄ 27.038
VALKOISET
Kuolintapa
Kaatunut 3.414
Teloitettu, ammuttu, murhattu 1.424
Kuollut vankileirillä 4
Kuollut vankileiriltä vapauduttuaan
Kadonnut 46
Muut kuolintavat 291
YHTEENSÄ 5.179