ja millaista se on nyt todellisuudessa ?
Mitä eroa on sillä mitä nuorempana ajattelit ikääntymisestä ja iäkkäistä ihmisistä
Anonyymi-ap
53234
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Aika paljon on eroa. Nuorena jo viiskymppinenkin oli "vanha"
Nyt on itse yli sen iän, mutta ei tunnekaan itseään niin vanhaksi,
mutta meikämanne onkin vasta73, silti olen mielestäni vanha,
siitähän ei mihinkään pääse.
Nuorena ajattelin sen kaameana alistumisena ja sielunsa menettämisenä, joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Kun ikää on kertynyt, olin oikeassa. Harvan ikäisen, tai vanhemman kanssa jaksaa edes keskustella. Mutta poikkeuksia on kyllä. Nuorten kanssa on mukava jutella. He eivät ole vielä full of shit itsensä kanssa, joten pitää vaan yrittää viestiä heille että ovat nähneet asiat ihan oikein. Ja että eivät astu koneiston sisään ja muutu itse juuri sellaiseksi mitä nyt paheksuvat. Aika on pirullinen viila. Se hioo ihmisistä pikkuhiljaa värit pois jos viilalle antaa pikkusormen.
En ole koskaan pitänyt vanhuksista. Alle kymmenen vuotiaana, kun odottelimme kleinbussia viemään mummoa ja vaaria päivähoitoon, niin pidin vanhuudenhöperön vaarini takinliepeestä kiinni, ettei karannut. Aina välillä nykäisin, ettei olisi lähtenyt menemään.
Bussin tultua katselin huivipäisiä mummoja ja lätsäpäisiä vaareja ja ajattelin; että kuka noitakin jaksaa hoitaa. Helpotus oli suuri, kun näin bussin kääntyvän kulman taakse ja pääsin jatkamaan omia juttujani.
Nyt yritän tulla toimeen oman vanhuuteni kanssa.
Tuo ominaisuus - nuori on kyvytön ymmärtämään poikkeavia - on etulohkoilmiö, eli aivotoiminta on epäkypsää. Älykkäillä murrosikäisillä se esiintyy rikkiviisautena. Psykopaateilta se puuttuu koko elämän
Nuorena en tajunnut että vanhat ovat urautuneita tylsiä kiinni enintään suvussaan/ lastenlapsissaan, niiden kanssa ei voi tehdä mitään, vaikka olisi aikaa ja rahaa
Nuorena arvosti vanhoja ihmisisä suuresti, heitä kuunteli aina korvat hörössä, heillä oli elämän kokemusta, ja se kiinosti aina nuoremoia ikäpolvia
he ole tehneet töitä kasvattaneet perheensä
olist rakkaita ihania iso-vanhempiamme,
joitten muisto ei ikinä kuole, heidän neuvonsa ja muistonsa on kannatellut nuorenpien elämääki jopa vaikeitten aikojenki yli,
MUTTA
nuorena ei teinny kuinka vaikeaa vanhuksen oli elää ja olla omien sairauksiensa ja uupumisensa kanssa,
he elivät nuorten perheiten keskellä
heitä autettiin tuettiin tarvittaessa aina kaikessa
heille kyllä anntteein rahua ja lepo tuokiot
kaikin tavoin myötä elettiin heidän kanssaan,
mutta nuorena ei sitä uupumuksen määrrä osannu kuvitellakaan minkä he joutuivat itsessään kestämään,
nyt itse on saman uupumuksen kourissa,
loppusuora menossa,
elon tie on lähellä päätepistettä, muutama askel vielä niin haudan ovi aukeaa,
omaan avuttomuuteeni
vanhana uupuneena ihmisenä
olen hyvin pettyny,
näin surkeako avuton uupunu minusta piti tulla ennen kuolemaani, sitä en hyväksy,
kenekään ihmisen ei pitäisi joutua elämään vanhaksi raihaniseksi avuttomaksi
uupumuksen kaurissa loppuelämäänsä,
tämä vanhuuden heikkous oli minulle yllätys, en osannu tätä suunitella omalle kohdalleni.
Nuorena arvostin vanhuksia. Teittilelin autoin arjen asioissa kuuntelin olin läsnä ja huolehdiin. Nykyään vanhukset kiroilee solvaa yrittävät löytää heikon kohdan satuttaa.
Sorry baby. Minäkin kiroilisin, jos teitittelisit mua.
Oppia ikä kaikki.
En ole vielä ehtinyt ajatella ikääntymistä. Terveisin 71-vuotias.
En minäkään ole ajatellut ikääntymistä +81v.
Mutta huomaan kyllä ikääntymisen. Enää en halua alle kouluikäisiä jälkeläisiä hoitoon kuin yhdeksi yöksi.
Vielä pari vuotta takaperin olivat viikonkin, niin että tutustuivat hyvin naapurin ja yläkerran lapsiinkin.
Parikymppisenä mietin elänkö edes viisikymppiseksi.
55v mietin ette pääsispä eläkkeelle. Pääsinkin putkee 57v.
Nyt 81v ajattelen että voisi käydä pari kertaa viikossa töissä, 6 tuntia kerrallaan.
En ny mene, ku ei ole rahapulaa.
Vaheneminen.
On yksiselitteisin vain syvältä perseestä.
=DW=
niin on,
pakoonkaa ei pääse
joka päivä on eilistä päivää taas vanhempi huh ,
Ei vanheneminen haittaa. Olen vanhentunut joka vuosi.
Mutta olen nähnyt niin monta vajoamista joko minuuteissa tai muutamassa päivässä liikuntakyvyttömäksi. Silloin ei ehdi järjestellä asioitaan.
Jotain aina voi sattu.
Sattumia ja sellaisia.
Eivät nuo 14 poistettua viestiä ole olleet sääntöjenvastaisia.
Tietyt kirjoittajat vain ovat tuon kiusanteon kohteena. Itsekin muist. eilen vastasin tähänkin ketjuun ihan asiallisesti, poissa on.
Näin on , jollain on vain paha mieli ja purkaa sitä kirjottajiin.
Se on keljua. Kun vastaat esimerkiksi jollekin tietylle ihmiselle,
jonka kanssa on juttu kesken ja sitten huomaat, että vastauksesi on poistettu.
Etenkin pitkä viesti, jota ei enää uudestaan muista kaikkea ulkoa, niin että voisi sen sellaisenaan uudelleen lähettää.
Kerroin viestissäni omat, hyvätkin nuoruuden käsitykseni vanhemmista ihmisistä. Ei kelvannut sensuurille.
Syy poistoihin on foorumin hallituksen, mutta asiasta tällaisenaan erikseen ilmoittamaton päästös mielipiteistä ja mielipidekirjoittajista, joita "suvaitaan" ja joita sitten ei.
Tietyt kirjoittajat jo itse kirjoittajina ovat siis ilm. johtokunnan "sääntöjenvastaisia" ja vapaan mielivallan kohteina.
Tuokin kirjoitukseni liittyi suoraan foorumin ja ketjun aiheeseen, toisaalta sama "hallitus" ei poista esim. eri foorumeille asiaankuulumattomia viestittelyjä, jos ne vain liittyvät heidän omaan poliittiseen ja esim. antikristilliseen agendaansa.
Vaikuttaa selvästi siltä, että ylläpidon tai palstan luotsin mielipide määrää
mitä viestejä poistetaan. Luotseja on vielä joillakin palstoilla, vaikka
muuta väitettäisiin.
Meille kelpaisi jos jaksaisit kirjoittaa uudestaan, mutta en minäkään
aina jaksa, kun se uusikin kommenttini voidaan taas poistaa.
Se turhauttaa.
Ehkä ei kannattaisi kirjoittaa ylipitkiä viestejä, joissa on pituutta enemmän kuin asiaa.
Sinun ei kannata kirjoittaa lyhyttäkään.
Nuorena en paljokaan ollut kiinnostunut vanhojen jutuista.
Nuorilla on omat juttunsa.
Jos niitä kerroin vanhoille,
vanhat sanoivat "lopeta tuollaiset hölmöt höpötykset".
Ei vanhat arvostaneet minun juttujani.
Luin paljon tietokirjoja ja niistäkin halusin jutella,
mutta mummoni käski lopettamaan lukemisen,
"ettei pääs mene pilalle".
Mummot aina sanoo...heh.
Kirjoitin totuudenmukaisen lyhyen kuvauksen siitä, miltä se tuntui silloin, kun oli nuori. Poistettiin sääntöjen vastaisena. Tänne kelpaavat diibadaaba-vastaukset.
kirjoitin kokeeksi tähän lauseen jossa oli väärin tavattua fyrkantin elisiis turuntorin
iskusta kone poisti hetimus limiskusta kirjoituksen
vaikka siis sanat oli kirjoitettu väärinkin
sitä on opetettu ja siellä on koottu aineisto kielletyist aiheista myös tietyistä väärinkrijoitetuista sanoista
eli
opettele kirjoittamaan sanatvärin ihmisenaivot ymmärtävät kone aina ei eikäosasa poistaa
Sekava tyyli on sekavaa.
Kommenttien poisto on turhauttavaa. Kun ihan tavallisen kommentin
kirjoittaa ja huomaa sen poistetuksi tulee kummallinen olo.
Kuka tekee kiusaa ja miksi ? Ei oikein voi uskoa, että joku botti
niitä poistaa, kun niissä ei ole mitään erikoisia ja vaarallisia sanoja.
siihen pitää tottua ja opettelekirjoittamaan väärin silloinämmätulee ja sanoo
opettele kirjoittamaan mene koluun
mutta teksti jää kone ei osaa tulkita väärinkirjoittamista kuten mutta ihmisen
aivot Wernicken alueella ymärtttövät väärin krijoitetun tekstin
Tietysti puheen voi vaihtaa kieleen jota ei kone ymmärrä?
Selhanen tipsi et meän praatima kiei vois olla meänkieli jokka tunteva surua siittä ette net sanat poistetha
eikä
saahne julki siittä huolimatta ette täytenä yrittävä
ottaa hunteeraamisens ja kirjotta
Ja piiain sie saatat puhua ja kirjotta meänkielel ja muiden kans tuntea yhtheyen minureettipalstan ihmisten kans jos halva
Et met sillon otama mielelhään vasthaan mielipitheitä ja tipsiä halvatta kun kaik ottava huomihoon uuden kielen
ongelma on tietty se ettei virallisella ruotsin sönkkökielellä meänkieli voi käydä oikein keskustelua muusta
kuin kyökkiasioista tuskin esim. globalisaation vaikutuksesta Maghrebin alueen ekologisiin paineisiin alueen energiakäytävissä
Yli 30v oli teinistä ikäloppuja, siltä se tuntui....heh.
Yleisellä tasolla en ajatellut koko asiaa.
Nähdessäni oman isäni ikääntymistä ja siihen liittyviä ilmiöitä ajattelin yrittäväni itse vaikuttaa asiaan omalla kohdallani.
Isäni kuoli 62 vuotisena parin vuoden sairastamisen jälkeen.
Ensimmäinen tavoite. Pyrkiä hoitamaan omat asiani siten, ettei minun tarvitsisi raataa itseäni menehtymiseen valmistelevalle asteelle. Eli töistä pois isääni nuorempana.
Toinen tavoite. Yrittää huolehtia itsestäni ja pysyä kohtuullisessa kunnossa pitempään.
Kolmas, mutta hankalammin saavutettava tavoite. Kuolla lyhyemmän kitumisen jälkeen.
Toteutus.
Vakituisessa työssä käymisen lopetus 52 vuotisena.
Työttömyyseläkkeelle terveenä 57 vuotisena.
Omasta terveydestä ja kunnosta huolehtiminen alkuun tosimielessä 6-kymppisenä.
Meni hyvin 82 vuotiseksi kunnes löytyi eturauhasen syöpä.
Leikkauksen jälkimaininkien kanssa olen nyt elellyt hieman yli puoli vuotta.
Eräs jälkimaininki estää tehokkaan kuntoilun. Mitään ei pysty tekemään tehokkaasti vatsan jännittymättä ja se puolestaan vaatii panadolin nukkumisen puolesta.
Jo ennen leikkausta olivat statiinit estäneet kunnollisen, rennonreippaan kävelyn sekä tuhonneet lihakset ja voimat varsinkin reisistä, pakaroista ja selästä.
Estynyt vatsalihastreeni aiheuttaa lihasepätasapainon vatsan ja selän kesken ja se tulee jossakin vaiheessa aiheuttamaan selän kipuilua.
Muistikuvani mukaan jo ikäiseni ukot olivat harvassa. Sota oli hoitanut asian muutamallakin tavalla. Sekä isäni, että appeni olivat läpismmuttuja. Täysipainoiset ukot olivat hyvin harvassa. Opin jo pikkupentuna arvostamaan heitä.
Kovasti olet kamppaillut kohti tavoitteitasi.
Oletko koskaan elämässäsi ottanut rennosti ?
Valitettavasti kaikki eivät osaa rentoilla. Onneksi sentään nukun hyvin, ehkä silloin olen myös rento. ;) (En ole 00047.)
Muistan, kun parikymppisenä vein autolla yhden työkavertini kotiinsa. Hän oli 25 vuotias nuori nainen, ja oli silloin jo "vanha". No...oppia ikä kaikki!
Vanhuus on saatanasta.
Nuoruus perkeleestä?
"Nuoruus" on sairaus, josta paranee.
Se on mukava sairaus.
Hyvä jos sulle niin, mutta ei se kaikille aina niin mukavakaan ole.
Mitä se olisi jos AINA olisi vain mukavaa? Se olis hullua, se olisi OIKEA sairaus.
Juuu, olet oikeassa. Paljon oli hyvää ja mukavaakin, maalaistylleröllä vain oli liian paljon epäselviä yms. vaikeita ja rajoittavia asioita, joille ei osannut, ei pystynyt ... Se on paha paikka, jos sisällä ei olisi ollut rajoja.
Lapsia ei saa tukuttaa.
Mitä meinaa "tukuttaa" ?
Teininä 30vuotiaat oli tosi vanhoja.
Mitäkö ajattelin 7 vuotiaana vanhasta kaljupäisestä äijänkäppyrästä, joka hakkasi kakaroitaan nahkavyöllä? Hän kuoli 53 vuoden ikäisenä. Nyt omat lapset on siinä iässä, suunnilleen.
Jättiero ajatelussa.
Meidän ikäluokka teititteli vanhempia ihmisiä; vain ihan tuttuja sinuteltiin. Nyt sinuttelu on ihan yleistä ja se tuntuu todella hyvältä. Ruokakaupan nuoret neidot tervehtivät aina iloisesti ja sinuttelevat luontevasti. ...päivä pelastettu!
Sain teititelyä tänään, oudolta se tuntuu.
Samaa kuin aloittaja.