”Datakeskukset voivat saada moninkertaisesti enemmän palautuksia kuin mitä ne maksavat veroja”, sanoo professori Jussi Kangasharju.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012159305.html
Tiivistelmä
- Helsingin yliopiston professori Jussi Kangasharju sanoo, että datakeskukset saavat Suomessa mittavia veroetuja arvonlisäverovähennysten kautta. Suurimmillaan arvonlisäverovähennys on voinut olla jopa 240 miljoonaa euroa.
- Tutkijat julkaisivat viime viikolla raportin datakeskuksista ja niihin liittyvistä väärinkäsityksistä.
- Sähkön siirtoverkon kapasiteetti on raportin mukaan tällä hetkellä todellinen ongelma, joka voi aiheuttaa sähkön hinnannousua.
- Luvut puolestaan ovat usein epävarmoja tai harhaanjohtavia. Esimerkiksi työllisyyslukuja on ”lähes mahdotonta” arvioida luotettavasti ja datakeskusten megawatteihin keskittyminen ei ole kovin hedelmällistä, arvioi Kangasharju.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012159305.html
Tiivistelmä
- Helsingin yliopiston professori Jussi Kangasharju sanoo, että datakeskukset saavat Suomessa mittavia veroetuja arvonlisäverovähennysten kautta. Suurimmillaan arvonlisäverovähennys on voinut olla jopa 240 miljoonaa euroa.
- Tutkijat julkaisivat viime viikolla raportin datakeskuksista ja niihin liittyvistä väärinkäsityksistä.
- Sähkön siirtoverkon kapasiteetti on raportin mukaan tällä hetkellä todellinen ongelma, joka voi aiheuttaa sähkön hinnannousua.
- Luvut puolestaan ovat usein epävarmoja tai harhaanjohtavia. Esimerkiksi työllisyyslukuja on ”lähes mahdotonta” arvioida luotettavasti ja datakeskusten megawatteihin keskittyminen ei ole kovin hedelmällistä, arvioi Kangasharju.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Raportti:
https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/download/DatakeskuksetCS/WebHome/Datakeskusten faktat ja fiktiot.pdf?rev=1.1
Orpon hallituksen datakeskuksille kaavailema
30 miljoonan euron veronpalautuksiin perustuva tuki viivästyy, koska datakeskusten rekisteröintilainsäädäntö on tekemättä.
"Tarkoituksena on, että datakeskuksia kannustettaisiin ilmoittamaan itsestään rekisteriin", kirjoitti IS 31.7.2026 (artikkelissa "Luvattu tuki viivästyy taas") .
Mikä ihmeen uusi tuki?
"Datakeskukset voivat saada moninkertaiswsti enemmän palautuksia, kuin mitä maksavat veroja", sanoo Verohallinnon pääjohtaja Heikura Hufvudstadbladetissa. Heikura arvioi, että suurin datakeskukselta saatu verotulo oli 11 miljoonaa euroa, mutta SUURIN ARVONLISÄ-VEROVÄHENNYS oli 240 miljoonaa.
Datakeskukset voivat saada moninkertaisesti enemmän palautuksia kuin mitä ne maksavat veroa.
Toisin sanoen miksi ihmeessä Orpon hallituksen aikana, ja velkajarrun aikana, datakeskukset saisivat vielä uuden VERONPALAUTUSTUEN?
Velkajarru ei näytä koskevan yrityksiä, jotka maksavat ensi vuonna kaksi prosenttia vähemmän yritysveroa.
Datakeskukset saavat vielä lisäksi erikoisen suuret veroedut. Professori Kangasharjun mukaan
"kyse on siitä, että datakeskukset voivat tehdä suuret arvonlisäverovähennykset ostoksistaan, vaikka palvelua ei tuoteta Suomeen".
Onko hallituksella kokonaiskuvaa datakeskuksista ja siitä riittääkö sähkö, kallistuuko energia ja mitä tulee sähköverkon parantaminen datakeskusten tarpeisiin maksamaan suomalaisille?
Arvonlisäverojen palautukset koskevat vain maksettua arvonlisäveroa.
Taivutetaan rautalangasta:
Yritys maksaa satasen arvonlisäveroa.
Yritys ei voi saada palautusta enempää kuin sata euroa.
Jos yritys saa 240 miljoonaa palautusta, se on ensin maksanut aiheetta 240 miljoonaa veroa. Raha on ollut yrityksen omaa rahaa, jonka valtio on lainannaun ja palauttaa takaisin.
Omituista, että Heikura saa palkkaa verohallinnolta, muttei osaa kertoa veroista.
Olisiko poliittinen työpaikka.
Anonyymille 00004
Datakeskukset tekevät isot arvonlisääverovähennykset ostamistaan
tuotteista, vaikka palvelua ei tuoteta Suomeen.
Näin tekoäly meille vastaa, kun kysymme miksi datakeskukset saavat isot arvonlisäverovähennykset?
"Datakeskukset ovat arvonlisäverovelvollisia yrityksiä, mutta käytännössä ne saavat ostoistaan ja investoinneistaan niin suuria arvonlisäveron palautuksia, että niiden nettomääräinen arvonlisäveron jääminen valtiolle on usein hyvin vähäistä tai negatiivista.
Miten arvonlisävero toimii datakeskuksissa
Ostot ja investoinnit: Konesalien rakentaminen, palvelimet ja laitehankinnat sisältävät arvonlisäveroa.
Vähennysoikeus: Koska datakeskukset myyvät palveluita eteenpäin (usein ulkomaille tai konsernin sisällä), ne saavat vähentää tai hakea takaisin ostojensa sisältämät arvonlisäverot.
Kassavaikutus: Suurten investointien vuoksi arvonlisäveron palautukset voivat nousta jopa satoihin miljooniin euroihin, mikä syö verotuottojen nettomerkitystä."
Pikkupohdintaa pitäisi suomalaisten kuluttajien myös käydä Suomen sähkönsiirtoverkkojen kapasiteetin riittävyydestä myös jättimäisille datakeskuksille.
Jos uusia datakeskuksia rakennetaan, eikä nykyinen kapasiteetti riitä niin kuka maksaa parannukset? Maksavatko datakeskukset, siirtoverkon omistajat tai suomalaiset veronmaksajat?
Kuka maksaa datakeskusten saaman uuden veronpalautustuen, jonka piti tulla voimaan heinakuun alussa?
Kuka maksaa datakeskusten saamat suuret arvonlisäverovähennykset?
Aika outo professori. Onko mahdollisesti asinatuntija hyönteisten saralla?
Heikuran mukaan työmatkavähennys aiheuttaa verovajeen ikään kuin työmatkoja ei saisi vähentää vaan siinä olisi jotain pahaa.
Ihan vastaavasti köyhiern lahainen veroprosentti aiheuttaa verovajeen.
Itse asiassa kaikki raha, mitä ei anneta verottajalle, aiheuttaa verovajeen.
Suurimmat verovajeet on saanut kokoomus ihan omalla talouspolitiikallaan. Kokoomuksella jo muutaman vuosikymmenen kokemus siitä
Verovaje on hyvä asia koska veroja ei pidä kerätä niin, että maksimoidaan rahamäärä ja sen jälkeen mietitään, mitä sillä voisi tehdä.
Indeksit on hyvä esimerkki typeräyydestä.
Jos joku korkeakoulu haluaisi tehdä yhtenä vuonna jonkun isomman hankinnan ja sitten toimia niukemmin, niin se ei käy.
Aina tulee lisää rahaa ja jos sitä ei pistä haisemaan, ei seuraavana vuonna saa enää sitä edes tarpeeseen.
Sama pätee sosiaalitukiin. Mitä järkeä on siinä, että ulkomaan lomamatkat ja sähköauton latauksen hinta vaikuttaa köyhille maksettavaan tukeen?
Yli 100 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jonka mukaan datakeskusten tulisi kattaa sähkönkulutuksensa rakentamalla tai ostamalla uutta sähköntuotantoa Suomeen.
Aloitteen on tehnyt kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman. Asiasta tiedottaa kokoomuksen eduskuntaryhmä.
Vestmanin mukaan datakeskukset ovat mahdollisuus Suomen taloudelle, sillä ne tuovat muun muassa investointeja ja työpaikkoja. Keskukset kuitenkin kuluttavat roimia määriä sähköä ja siten nostaisivat sen hintaa. Lakialoitteen tarkoituksena on pitää sähkön hinta kohtuullisena.
– Jos datakeskukset sitovat nykyisen sähköntuotannon omaan käyttöönsä vuosiksi, sähkön hinnannousun maksavat suomalaiset kodit ja yritykset, Vestman sanoo tiedotteessa.
Vastaavaa lainsäädäntöä on ollut tämän vuoden alusta lähtien voimassa Irlannissa, josta Vestmanin aloitteeseen on otettu mallia. Maassa on sääntelyä, jossa datakeskuksilta vaaditaan sähköntuotannon lisäisyyttä ja omaa säätövoimaa. Irlannissa sähkön hinta oli noussut roimasti datakeskusten takia.
Aloite on saanut tukea niin hallituksen kuin opposition kansanedustajilta. Yli sadan kansanedustajan tuki yksittäisen kansanedustajan lakialoitteelle on poikkeuksellinen. Enemmistön tuki aloitteelle tarkoittaa, että seuraavaksi talousvaliokunta ottaa aloitteen käsittelyyn.
Tämä tulee syksyn aikana käsittelyyn, odotetaan siihen asti kärkevien kommentien kanssa.