Työpöytäjärjestelmien todellinen käyttöosuus

Miksi Statcounter ei kuvaa todellista työpöytäosuutta?
Statcounter mittaa selaimen käyttöä, ei käyttöjärjestelmien todellista määrää.

Tämä aiheuttaa kolme isoa vääristymää:

1) Yrityskoneet eivät näy Statcounterissa
Miljoonat Windows‑koneet:

eivät käytä Chromea/Firefoxia

eivät käy julkisilla sivuilla

käyttävät vain sisäisiä intranet‑sivuja

käyttävät vain Edgeä, joka ei aina raportoi Statcounterille

ovat palomuurin takana

Yrityskoneet ovat valtava osa Windows‑markkinaa → Statcounter ei näe niitä.

2) Linux‑käyttäjät ovat ylikorostuneita
Linux‑käyttäjät:

käyttävät selainta paljon

käyvät sivustoilla, jotka käyttävät Statcounteria

eivät ole yrityskäytössä (jossa selaimen käyttö on rajattua)

Tämä nostaa Linuxin osuutta Statcounterissa.

3) ChromeOS vääristää tilastoja
ChromeOS näkyy Statcounterissa “Desktop OS” ‑kategoriassa, vaikka se ei ole perinteinen työpöytäjärjestelmä.

ChromeOS on iso koulutusmarkkinoilla → se syö Windowsin prosentteja Statcounterissa.

⭐ Mitä Statcounter oikeasti mittaa?
Statcounter mittaa:

selaimen user‑agentin

julkisilla sivuilla

tietyillä sivustoilla

tietyillä maantieteellisillä alueilla

vain niiltä käyttäjiltä, jotka eivät estä seurantaa

Se ei mittaa:

käyttöjärjestelmien todellista määrää

yrityskoneita

offline‑koneita

koneita, jotka eivät käy Statcounterin verkostossa

koneita, joissa on seurantablokkeri

⭐ Todellinen Windows‑osuus (paras arvio 2026)
Kun yhdistetään:

OEM‑myynti

yritysmarkkina

koulutusmarkkina

julkinen sektori

Statcounterin data

IDC:n ja Gartnerin laitemyyntidata

Microsoftin raportit

ChromeOS‑osuuden korjaus

Linuxin palvelinmarkkinan erottaminen työpöydästä

Saadaan realistinen arvio:

📌 Windowsin todellinen työpöytäosuus: 75–82 %
📌 macOS: 12–16 %
📌 Linux desktop: 3–5 %
📌 ChromeOS: 3–6 %
Tämä vastaa myös laitemyyntiä:

90 % PC‑myynnistä sisältää Windowsin

macOS kasvaa, mutta vain Applen omassa ekosysteemissä

Linux‑koneita myydään vähän

ChromeOS on iso kouluissa, mutta pieni muualla

⭐ Miksi Windowsin todellinen osuus on suurempi kuin Statcounterin?
Koska Statcounter ei näe:

yritysten Windows‑koneita

viranomaisten Windows‑koneita

teollisuuden Windows‑koneita

pankkien Windows‑koneita

sairaaloiden Windows‑koneita

koulutuslaitosten Windows‑koneita (paitsi ChromeOS‑kouluja)

Nämä ovat valtava osa markkinaa.
3295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

Tiedä häntä onko mittarit kunnossa vai ei, mutta se on päivän selvää, että linux koneiden osuus on marginaalisen pieni.

Äänestä
  • Älkää nyt winkurahihut jauhako paskaa! Linuxkoneiden todellinen määrä on jopa suurempi kuin Statcounter antaa ymmärtää! Esim. lähes koko netti pyörii linuxin varassa, samoin kaikki supertietokoneet. Myös työpöytäkäytössä sen käyttö ON LISÄÄNTYNYT!

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Älkää nyt winkurahihut jauhako paskaa! Linuxkoneiden todellinen määrä on jopa suurempi kuin Statcounter antaa ymmärtää! Esim. lähes koko netti pyörii linuxin varassa, samoin kaikki supertietokoneet. Myös työpöytäkäytössä sen käyttö ON LISÄÄNTYNYT!

    Haha

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Älkää nyt winkurahihut jauhako paskaa! Linuxkoneiden todellinen määrä on jopa suurempi kuin Statcounter antaa ymmärtää! Esim. lähes koko netti pyörii linuxin varassa, samoin kaikki supertietokoneet. Myös työpöytäkäytössä sen käyttö ON LISÄÄNTYNYT!

    Maailman palvelinten määrästä ei ole yhtä ainoaa virallista lukua, mutta saatavilla olevien tilastojen perusteella voidaan tehdä melko tarkka arvio Linux‑palvelinten kokonaismäärästä.

    🎯 Lyhyt vastaus
    Linux pyörittää noin 45–63 % maailman palvelimista, ja joissain segmenteissä osuus on yli 90 %.
    Tämä tarkoittaa arviolta kymmeniä miljoonia Linux‑palvelimia maailmanlaajuisesti.

    Maailmassa on arviolta 1.4–1.6 miljardia Windows‑työpöytälaitetta, perustuen Microsoftin omiin lukuihin ja riippumattomiin markkinadataan. Tämä on paras saatavilla oleva arvio, koska Microsoft raportoi aktiivisten Windows‑laitteiden määrän suoraan.

    ⭐ 1) Microsoftin viralliset luvut (luotettavin lähde)
    1.6 miljardia kuukausittain aktiivista Windows‑laitetta (2026)
    Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella vahvisti, että Windowsilla on 1.6 miljardia aktiivista laitetta kuukausittain.

    1.4 miljardia aktiivista Windows‑laitetta (2025)
    Microsoft raportoi myös yli 1.4 miljardista aktiivisesta Windows‑laitteesta vuonna 2025.

    Nämä luvut sisältävät:

    työpöytäkoneet

    kannettavat

    osa yrityslaitteista

    osa hybridilaitteista

    Mutta eivät sisällä:

    palvelimia

    IoT‑laitteita

    Android‑laitteita

    Xboxia

    Kyse on siis nimenomaan PC‑laitteista, eli työpöytäkäyttöjärjestelmistä.

    Äänestä

Statcounteriin hiukan perehtyneenä, sitä on helppo huijata, kun ei poista duplikaatti-latauksia. Suurin osa näin ei tietenkään tee, mutta jos joukossa on yksi, joka spämmää miljoona latausta testatessaan windows-koneellaan serverin kapasiteettia, niin..

Äänestä
  • jep, suurin osa rikollisista käyttää windowsia. Tämä on totta.

    Äänestä

Kylläpäs taas tuli suollettua puuta heinää.

Äänestä
  • Linux-hihu ei taaskaan perustele. Hihi.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Linux-hihu ei taaskaan perustele. Hihi.

    Sinä winkurahihu et itse perustele mitään!! KOSKAAN! Jauhat vaan paskaa kun linuxien käyttäjämäärän kasvu sua pelottaa!

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Linux-hihu ei taaskaan perustele. Hihi.

    Koskas win-hihhulit on perustellut?

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Koskas win-hihhulit on perustellut?

    Aloituksessahan hyvin perustellaan vääriksi linu-hihhuleiden väittämiä.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Aloituksessahan hyvin perustellaan vääriksi linu-hihhuleiden väittämiä.

    Ei ole mitään linux-hihhuleita, on vain teitä winkurahihuja! Eikä linuxistit ole mitään vääriä väittämiä esittäneet, vaan te winkurahihut!

    Äänestä

Hölynpölyä. Linuxia käytetään todella paljon yrityskäytössä nykyään. Toisekseen SttCounterin ivuista hyvin suuri osa on sellasia mitä käyttää enemmän Windowsin käyttäjät ja toisaalta StatCounter jättää mittaamatta monia sivustoja mitä linuxin käyttäjät käyttää. Lisäksi kannattaa huomata, että linuxissa käytetään hyvinkin montaa eri selainta:

- Firefox
- Firefox ESR
- Google Chrome
- Vrave
- Vivaldi
- Chromium
- Microsoft Edge

Äänestä
  • Tuo on pelkkää linu-hihun mutua ja osa uskontoansa.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Tuo on pelkkää linu-hihun mutua ja osa uskontoansa.

    Usko nyt ettei ole mitään linux-hihuja vaan vain teitä winkurahihuja!! JA Windows ON TEILLE USKONTO!

    Äänestä

Asia on just päinvastoin kuin väität. StatCounter vääristää tilastoja Windowsin eduksi. Todellisuudesssa linuxin osuu on selvästi isompi kuin mitä Stat'Counter väittää. Ja mihin sun väitteesi siitä, että linuxia ei käytetä yrityskäytössä muka perustuu? Samaten mihin se unohtui, että linux -koneet on ihan yhtälailla palomuurin takana tyypillisesti? Linux-koneet on kotonakin käytettynä paljon todennäkösemmin vahvasti palomuurin takana verrattuna windowsin käyttäjien koneisiin.

Äänestä
  • Kukan on väittänyt "Ja mihin sun väitteesi siitä, että linuxia ei käytetä yrityskäytössä muka perustuu"? Varmasti käytetään mutta todella vähän windowsiin verrattuna.

    " Linux-koneet on kotonakin käytettynä paljon todennäkösemmin vahvasti palomuurin takana"
    Windowsissa on palomuuri oletuksena käytössä, sekä Windows 10:ssä että Windows 11:ssä.
    Miten se toimii oletuksena?
    Windows Defender Firewall on päällä heti asennuksen jälkeen.
    Se estää saapuvat yhteydet, ellei sovellukselle ole annettu lupaa.
    Lähtevät yhteydet ovat yleensä sallittuja.

    Ubuntu / Debian / Linux Mint
    Palomuuri = UFW (Uncomplicated Firewall)
    UFW on asennettuna, mutta EI ole oletuksena päällä
    Kernelin netfilter/iptables on tietenkin olemassa, mutta UFW:n säännöt eivät ole aktiivisia ennen kuin käyttäjä ottaa sen käyttöön

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Kukan on väittänyt "Ja mihin sun väitteesi siitä, että linuxia ei käytetä yrityskäytössä muka perustuu"? Varmasti käytetään mutta todella vähän windowsiin verrattuna.

    " Linux-koneet on kotonakin käytettynä paljon todennäkösemmin vahvasti palomuurin takana"
    Windowsissa on palomuuri oletuksena käytössä, sekä Windows 10:ssä että Windows 11:ssä.
    Miten se toimii oletuksena?
    Windows Defender Firewall on päällä heti asennuksen jälkeen.
    Se estää saapuvat yhteydet, ellei sovellukselle ole annettu lupaa.
    Lähtevät yhteydet ovat yleensä sallittuja.

    Ubuntu / Debian / Linux Mint
    Palomuuri = UFW (Uncomplicated Firewall)
    UFW on asennettuna, mutta EI ole oletuksena päällä
    Kernelin netfilter/iptables on tietenkin olemassa, mutta UFW:n säännöt eivät ole aktiivisia ennen kuin käyttäjä ottaa sen käyttöön

    Ja linu-hihu repii tukkaansa taas :)

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Ja linu-hihu repii tukkaansa taas :)

    Ja polkee jalkaansa siellä peräkammarissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Kukan on väittänyt "Ja mihin sun väitteesi siitä, että linuxia ei käytetä yrityskäytössä muka perustuu"? Varmasti käytetään mutta todella vähän windowsiin verrattuna.

    " Linux-koneet on kotonakin käytettynä paljon todennäkösemmin vahvasti palomuurin takana"
    Windowsissa on palomuuri oletuksena käytössä, sekä Windows 10:ssä että Windows 11:ssä.
    Miten se toimii oletuksena?
    Windows Defender Firewall on päällä heti asennuksen jälkeen.
    Se estää saapuvat yhteydet, ellei sovellukselle ole annettu lupaa.
    Lähtevät yhteydet ovat yleensä sallittuja.

    Ubuntu / Debian / Linux Mint
    Palomuuri = UFW (Uncomplicated Firewall)
    UFW on asennettuna, mutta EI ole oletuksena päällä
    Kernelin netfilter/iptables on tietenkin olemassa, mutta UFW:n säännöt eivät ole aktiivisia ennen kuin käyttäjä ottaa sen käyttöön

    Ubuntusta vielä: Myöskään mikään palvelu ei ole automaattisesti päällä, joten palomuuria ei käynnistetä - sitä kun ei tarvita, kun ei ole palvelua, joka vastaisi. Liittymä on ns. stealth-mode:ssa: Se ei vastaa mitään, joten hakkerille ei käy selväksi onko kyseistä palvelua olemassakaan.
    Mikkihiiri-koneet sen sijaan lörpöttelevät kaiken laista turhaa nettiin ja mm. mainostavat löytyviä palveluita. Palomuurin on siis pakko olla päällä, vaikka palvelu ei olisi edes käytössä.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Ja linu-hihu repii tukkaansa taas :)

    Ei ole mitään linuxhihuja vaan vain winkurahihuja!!

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Ja polkee jalkaansa siellä peräkammarissa.

    Sinähän sitä jalkaasi poljet peräkamarin winkurahihu!

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ubuntusta vielä: Myöskään mikään palvelu ei ole automaattisesti päällä, joten palomuuria ei käynnistetä - sitä kun ei tarvita, kun ei ole palvelua, joka vastaisi. Liittymä on ns. stealth-mode:ssa: Se ei vastaa mitään, joten hakkerille ei käy selväksi onko kyseistä palvelua olemassakaan.
    Mikkihiiri-koneet sen sijaan lörpöttelevät kaiken laista turhaa nettiin ja mm. mainostavat löytyviä palveluita. Palomuurin on siis pakko olla päällä, vaikka palvelu ei olisi edes käytössä.

    Onko Windowsissa palveluita, jotka kuuntelevat portteja?
    Kyllä — Windowsissa on aina joitakin palveluita, jotka kuuntelevat:

    RPC (Remote Procedure Call)

    SMB (file sharing)

    NetBIOS

    Windows Update palvelut

    mDNS / LLMNR

    WSD (Web Services Discovery)

    SSDP (UPnP)

    Mutta nämä ovat:

    rajattu vain Private‑verkkoon

    estetty Public‑verkossa

    suojattu palomuurilla

    Eli Windowsissa on kuuntelevia portteja, mutta palomuuri estää ulkopuoliset yhteydet.

    🟩 3. Onko Windows “stealth‑mode”?
    Kyllä — mutta eri syystä kuin Ubuntu.

    Ubuntu:
    ei kuuntele mitään → ei vastaa → stealth

    Windows:
    kuuntelee palveluita

    mutta palomuuri pudottaa paketit

    eikä lähetä RST‑vastauksia

    jolloin porttiskanneri näkee portit filtered tai stealth

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Onko Windowsissa palveluita, jotka kuuntelevat portteja?
    Kyllä — Windowsissa on aina joitakin palveluita, jotka kuuntelevat:

    RPC (Remote Procedure Call)

    SMB (file sharing)

    NetBIOS

    Windows Update palvelut

    mDNS / LLMNR

    WSD (Web Services Discovery)

    SSDP (UPnP)

    Mutta nämä ovat:

    rajattu vain Private‑verkkoon

    estetty Public‑verkossa

    suojattu palomuurilla

    Eli Windowsissa on kuuntelevia portteja, mutta palomuuri estää ulkopuoliset yhteydet.

    🟩 3. Onko Windows “stealth‑mode”?
    Kyllä — mutta eri syystä kuin Ubuntu.

    Ubuntu:
    ei kuuntele mitään → ei vastaa → stealth

    Windows:
    kuuntelee palveluita

    mutta palomuuri pudottaa paketit

    eikä lähetä RST‑vastauksia

    jolloin porttiskanneri näkee portit filtered tai stealth

    Polje polje jalkaa linu-hihu!

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Polje polje jalkaa linu-hihu!

    Vedähän kätösees winkurahihu, mitään linux-hihuja ei ole olemassakaan!!

    Äänestä

  • Voisit tietysti nimetä yhdenkin pörssiyhtiön jonka työntekijöiden henkilökohtainen aseistus ei olisi yli 95% joko Windows tai Mac.

    Siis tottakai löytyy myös linuxia käyttäviä yrityksiä, mutta silloin kyse on siitä, että heidän tuotteensa on joko joku linux versio tai heidän busineksensa liittyy suoraan palvelimiin.

    Mutta jos onnistut nimeämään vaikka 1 yrityksen tuon kategorian ulkopuolelta, niin saat 10 pistettä ja papukaijamerkin ruusukkein.

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Voisit tietysti nimetä yhdenkin pörssiyhtiön jonka työntekijöiden henkilökohtainen aseistus ei olisi yli 95% joko Windows tai Mac.

    Siis tottakai löytyy myös linuxia käyttäviä yrityksiä, mutta silloin kyse on siitä, että heidän tuotteensa on joko joku linux versio tai heidän busineksensa liittyy suoraan palvelimiin.

    Mutta jos onnistut nimeämään vaikka 1 yrityksen tuon kategorian ulkopuolelta, niin saat 10 pistettä ja papukaijamerkin ruusukkein.

    Ilmatieteenlaitos.

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Ilmatieteenlaitos.

    Ilmatieteen laitos pörssiyhtiö :). "Päivää. Ostaisin Ilmatieteen laitoksen osakkeita, kiitos."

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Vedähän kätösees winkurahihu, mitään linux-hihuja ei ole olemassakaan!!

    Katsopa peiliin

    Äänestä

  • Anonyymi00029 kirjoitti:

    Katsopa peiliin

    Katso itse peiliin, en ole linuxhihu mutta sinä olet winkurahihu!!

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Ilmatieteen laitos pörssiyhtiö :). "Päivää. Ostaisin Ilmatieteen laitoksen osakkeita, kiitos."

    > Mutta jos onnistut nimeämään vaikka 1 yrityksen tuon kategorian
    > ulkopuolelta, niin saat 10 pistettä ja papukaijamerkin ruusukkein.

    Tänne se s**tanan papukaijamerkki.

    Äänestä

  • Anonyymi00030 kirjoitti:

    Katso itse peiliin, en ole linuxhihu mutta sinä olet winkurahihu!!

    Tuo oli vastaus jollaista sinulta vähän odottelinkin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miksi Statcounter ei kuvaa todellista työpöytäosuutta?
Statcounter mittaa selaimen käyttöä, ei käyttöjärjestelmien todellista määrää.

Tämä aiheuttaa kolme isoa vääristymää:

1) Yrityskoneet eivät näy Statcounterissa
Miljoonat Windows‑koneet:

eivät käytä Chromea/Firefoxia

eivät käy julkisilla sivuilla

käyttävät vain sisäisiä intranet‑sivuja

käyttävät vain Edgeä, joka ei aina raportoi Statcounterille

ovat palomuurin takana

Yrityskoneet ovat valtava osa Windows‑markkinaa → Statcounter ei näe niitä.

2) Linux‑käyttäjät ovat ylikorostuneita
Linux‑käyttäjät:

käyttävät selainta paljon

käyvät sivustoilla, jotka käyttävät Statcounteria

eivät ole yrityskäytössä (jossa selaimen käyttö on rajattua)

Tämä nostaa Linuxin osuutta Statcounterissa.

3) ChromeOS vääristää tilastoja
ChromeOS näkyy Statcounterissa “Desktop OS” ‑kategoriassa, vaikka se ei ole perinteinen työpöytäjärjestelmä.

ChromeOS on iso koulutusmarkkinoilla → se syö Windowsin prosentteja Statcounterissa.

⭐ Mitä Statcounter oikeasti mittaa?
Statcounter mittaa:

selaimen user‑agentin

julkisilla sivuilla

tietyillä sivustoilla

tietyillä maantieteellisillä alueilla

vain niiltä käyttäjiltä, jotka eivät estä seurantaa

Se ei mittaa:

käyttöjärjestelmien todellista määrää

yrityskoneita

offline‑koneita

koneita, jotka eivät käy Statcounterin verkostossa

koneita, joissa on seurantablokkeri

⭐ Todellinen Windows‑osuus (paras arvio 2026)
Kun yhdistetään:

OEM‑myynti

yritysmarkkina

koulutusmarkkina

julkinen sektori

Statcounterin data

IDC:n ja Gartnerin laitemyyntidata

Microsoftin raportit

ChromeOS‑osuuden korjaus

Linuxin palvelinmarkkinan erottaminen työpöydästä

Saadaan realistinen arvio:

📌 Windowsin todellinen työpöytäosuus: 75–82 %
📌 macOS: 12–16 %
📌 Linux desktop: 3–5 %
📌 ChromeOS: 3–6 %
Tämä vastaa myös laitemyyntiä:

90 % PC‑myynnistä sisältää Windowsin

macOS kasvaa, mutta vain Applen omassa ekosysteemissä

Linux‑koneita myydään vähän

ChromeOS on iso kouluissa, mutta pieni muualla

⭐ Miksi Windowsin todellinen osuus on suurempi kuin Statcounterin?
Koska Statcounter ei näe:

yritysten Windows‑koneita

viranomaisten Windows‑koneita

teollisuuden Windows‑koneita

pankkien Windows‑koneita

sairaaloiden Windows‑koneita

koulutuslaitosten Windows‑koneita (paitsi ChromeOS‑kouluja)

Nämä ovat valtava osa markkinaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu